Me netti- tai nettipeli tai tietokonepeli tai konsolipeliriippuvaiset taidamme olla aika hiljaista väkeä. Olen puolisen vuotta odotellut, josko tänne tulisi jotain elämää. En toistaiseksi ole heittänyt tietokonetta parvekkeelta, vaikka kirjoituksia ei paljon nääkään. Voin siis käydä myös tällä palstalla katsomassa hiljaisuutta ja jatkaa pelaamista sekä muuta elämää tietokoneen näyttöä katsellen.
Mitä mieltä te muut olette: Missä kaikki näistä asioista kärsivät ihmiset piileskelevät?
Kuinka paljon meitä on täällä?
Siis tarkoitan kaikkia syrjäytyneitä työttömiä opiskelijoita nörttejä masentuneita neroja taviksia kaupunginjohtajia alkoholisteja ja huumeystäviä, hyvän ansiotyön raatajia unohtamatta, joilla on netti/peliongelma.
Jaahas, 2,5kk kulunut, 200 tyyppiä lukenut mun viestin. Kukaan ei ole vastannut. Miksi vastaisikaan, jos hävettää tai jos ei koe vastaamisella olevan mitään merkitystä. Ois sillä ainakin enemmän kuin hiljaisuudella. Itsellä ainakin häpeä tunnustaa sitä, miten monta vuotta on aikaa mennyt hukkaan pelatessa. Kumpa näkisin ikäjakauman viestin lukijoista.
Mulla pyörähtää pian 36 mittariin. Katsoin kesällä Teemalta Huumeluokka -ohjelmaa, ja siitä sai paljon oivalluksia. On pakko nyt ainakin kokeilla, kuinka pitkään jaksaa elää ilman nettiliittymää näin työttömänä. Viikon päästä katkeaa. Absolutismikokeilu alkaa, ja paini tyhjien päivien täyttämiseksi jollain muulla.
Pelaaminen on loistavaa ajanvietettä, siinä ei jouda murehtimaan omaa elämäänsä. Vaan mietin, ja suosittelen teillekin miettimään usein, kuinka monta päivää seuraavasta vuodesta haluatte käyttää netin/pelaamisen parissa. Mikä osuus on nettiajalla/pelaamisella hyvä olla, jotta kuolinvuoteella, taakse päin katsoessaan voisi todeta, että sai elämältä sen, mitä halusikaan…
Ja mitä halusikaan?
No en tiedä teistä,
kun en tiedä itsestänikään muuta, kuin ajattelin ainakin kokeilla netissä roikkumisen lisäksi muita asioita.