Tulin kertomaan tänne omaa tarinaani pahasta peliriippuvuudestani, olen 33 vuotias vakituisessa työssä oleva 4 lapsen äiti jonka pelit oli viedä mennesssän. Aloitin pelaamisen varmaankin jo yläasteella erilaisista pelikoneista, silloin en kokenut sen olevan ongelma, meni vuosia pelkästään aina noita Rayn koneita pelatessa, kun sitten noin 10 vuotta sitten ”löysin” netticasinot, sen jälkeen on ollut pelkkää alamäkeä. Vuonna 2008 aloitin pelaamisen niissä, välillä hävinnyt enemmän ja välillä vähemmän, olin kokonaan pelaamatta vuodet 2010-2012, Kunnes vuonna 2013 lasteni isä alkoi käyttämään todella paljon alkoholia työttömyyden seurauksena ja aloitin uudestaan, rahat meni kaljaan ja ryyppyreissuihin ja minä kuvittelin tyhmänä voittaa rahat takaisin ja kuvittelin että kun voitan oikein paljon niin miehelläni ei ole enää syytä ryypätä kun olisi paljon rahaa. kuitenkin vain pahensin tilannetta koska sinne meni viimeisetkin pennit ja juonti jatkui. Muutin lasten kanssa pois alkuvuodesta 2015 kun perheväkivalta astui kuvioihin. Nyt oli hetki aikaa hengähtää, uusi päihteetön koti, ei tarvinnut pelätä mitään, kaverit pystyi tulemaan käymään ilman että tarvisisi hävetä humalaista isää. Ex-mies on edelleen samass tilanteessa, työtön ja pahasti alkoholisoitunut, lapset eivät ole tekemisissä lainkaan. Myöskin minun pelaamiseni jatkui, tällöin vielä vähäisenä, laskut maksoin ja kaikki oli hyvin, minunhan piti huolehtia nyt yksin kaikista asioista. 2016 alkuvuodesta tapasin nykyisen mieheni,pelaaminen oli vähäistä alkuvuoden, viime syksynä muutettiin ihanaan omakotitaloon, kaikki oli päällisinpuolin hyvin, ainut asia oli tämä minun pelaaminen joka nyt on viime marraskuusta jatkunut kuukausittain. Yleensä kun palkka tuli, maksoin laskut, ja nostin käteistä muutaman satasen että on varmasti rahaa ruokaan seuraavat viikot, ja loput pelasin, noin 400-500e kuukaudessa meni, sitten loppukuukauden kituutin kun rahat melkein loppu, silti koko ajan tiesin että teen väärin ja tiedostin senkin että eihän sieltä voittoja tule, nyt perjantaina kävi pahin, tilipäivän ilta, mies ei kotona, lapset nukkuu, aloitin pelaamisen, pelasin koko palkan lukuunottamatta 180e mitkä nostin käteen ja mitä meni ruokakauppaan,olo oli ihan kauhea, ja on vieläkin, lauantai koitti, mietin mitä helvettiä minä teen ja miksi minä tein tämän taas! Olinhan suunnitellut meneväni ensi viikolla ostoksille, lapsille kevätvaatetta yms ja kampaajallekkin ajan varasin, peruin ajan koska eihän minulla ole rahaa mennä. Eilen jotenkin havahduin, nyt on pakko puhua jollekkin ennen kuin olen niin syvässä suossa että tästä en nouse, luottotietojen aiempi menetys oli onni tämän talven aikana, muutoin olisin varmasti ottanut vippejä ja pelaaminen olisi ollut vielä älyttömämpää. Tämä on paha sairaus, ei näy ulospäin ja luulen että kukaan ei voisi arvatakkaan minun sairastavan tätä, olen kuitenkin se äiti joka on aina mukana kaikessa, urheiluharrastuksissa kentänlaidalla jne kaikissa mahdollisissa tapahtumissa. Eilen uskaltauduin kertomaan miehelleni, pelotti miten hän suhtautuisi, enhän ollut ikinä kenellekkään tästä kertonut, hän otti sen onneksi hyvin ja minulta putosi valtavan iso kivi sydämeltä, koska olen halunnut tämän loppuvan, yksin en vaan pystynyt siihen, annoin pankkikorttini ja tunnukseni hänelle ja sanoin että nyt muutaman kuukauden ajan varmistaa ettei eurot mene pelaamiseen ja vaikka mitä tekosyitä keksisin niin ei antaisi niitä minulle takaisin, toivottavasti tämä auttaa ja saan elämäni takaisin. Tänään aion sulkea jokaisen casinotilin ja ilmoitan heille olevani peliriippuvainen. Kiitos jos jaksoit lukea minun tarinani, jokainen meistä joka tekee tämän päätöksen on varmasti voittaja, tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka kirjan mutta tässä pääpiirteittän minun ongelmista. Tsemppiä jokaiselle tämän asian kanssa kamppailevalle, asiasta puhuminen tärkeälle ihmiselle helpottaa, ainakin nyt minusta tuntuu siltä mutta nyt on vasta 2 pelaamaton päivä ja paraneminen varmasti vie aikaa.
Moikka Hennannn, hyvä, että kirjoitat tänne! Erittäin tuttuja tuntemuksia mm. sen osalta, että kukaan ulkopuolinen tuskin osaa tällaista ongelmaa itselle kuvitella… Hyvä, että miehesi oli ymmärtäväinen, voin vain kuvitella, mikä helpotus! Itsellenikin nettikasinot muodostuivat hyvin nopeasti ongelmaksi ja niitä hujauksessa tulleita jättimäisiä velkoja nyt maksellaan. Ahdistavinta on, ettei voi kokea täysin luottavansa itseensä sen jälkeen, kun on syytänyt hirvittäviä summia taivaan tuuliin - ja tietyssä mielentilassa se voisi olla mahdollista uudelleenkin. Tsemppiä sulle!! 
Tuo on todella hyvin kuvaavaa tälle sairaudelle, vaikka kuinka tietää että aina häviää kun aloittaa pelaamisen silti sitä kuvittelee että tälle kertaa onni kääntyy, ei käänny. Itse olin pelaamatta vuoden ja kolme kuukautta, sitten alkoholin vieroitushoidossa jotenkin menetin järkeni ja kun kone oli mukana aloin pelaamaan, paetakseni ilmeisesti tuota alkoholismin mukana tuomaa häpeää ja pahaa oloa. Kun olin ollut kauan pelaamatta casinot olivat anteliaita, olen nimittäin varma että juttu toimii noin ne tunnistavat kauan pelaamattoman pelurin tai uuden pelaajan ja antavat ensin suuriakin summia käynnistääkseen pelaajassa pelihimon seurauksena sitten se ettei pysty kotiuttamaan voittojaan vaan häviää ainakin osan ennen kotiuttamista sen jälkeen alkavat kovan markkinoin soittelemalla ja lähettelemällä tekstiviestejä eli huijaamalla pelaamaan lisää jolloin peluri häviää kaikki voitot ja tekee lisää velkaa kuten minäkin 14 000€ hetkessä. Häviöputki alkaa voittojen jälkeen ja sitä riittää loputtomiin, käytännössä ei enää pääse edes voitolle vaan häviää saman tien rahansa Kyllä siinä on todella kusetettu olo ja en oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä, kusetus oli kuitenkin niin kova että se vei pelihalut ainakin toistaiseksi, käsitän nyt ettei nettipeleistä voi kertakaikkiaan voittaa ja sen tiedon kun saan pysymään päässäni voin ehkä taas jotenkin selvitä eteenpäin. Myös alkoholin kanssa minun on pidettävä nolla toleranssi.Tsemmppiä kaikille kohtalotovereille ja voimia! Harmittaa kun en osaa nollata noita pelaamattomuuspäiviäni, ei niitä todellakaan monta nyt ole.
Eilen tuli kaksi viikkoa kun en ole senttiäkään pelannut, huippu fiilis, miehelläni on minun pankkikortit ja nettipankkitunnukset ja hän nostaa minulle säännöllisesti rahaa jos johonkin tarvitsen, laskuja olen tililtä maksanut hänen nähden ja antanut sitten pankkitunnukset takaisin. Tämä taitaa toimia. Kiva tunne kun tiedän että tilillä on rahaa mutta en pysty niitä hetkessä pelaamaan taivaan tuuliin. Olen nukkunut paremmin ja olo on muutenkin tosi levollinen. Odotan vaan kovasti loppujen lumien sulamista ja että pääsen laittamaan kaikkea kivaa uuteen puutarhaan, paljon on ideoita mielessä ja niihin tarvitaan rahaa, nyt ehkä saan ideat toteutettua ilman että pelaisin joka pennin, tsemppiä vaan kaikille