Olen 32 vuotias määräaikaisen työn omaava nainen . Pelaamisen aloitin noin kuusi vuotta sitten. Alkoi pienillä summilla, jotka sitten vuosien saatossa ovat kasvaneet. Tällä hetkellä pelaamisesta aiheutunutta velkaa on n. 70000€. Pohjalle jouduin ja nyt on päästävä ylös.
Minulla on useita kulutusluottoja (pieniä ja suuria) sekä yksi 19000€ pankkilaina.
Pelaamiseni on keskittynyt nettikasinoille, myös veikkauksen pelejä pelattu jonkin verran. Nyt kaikki kasinotilit on suljettu ja Veikkauksen peleihinkin laitoin vuoden loppuun asti sulun netissä.
Pelaaminen pahentui sinä keväänä kun Äitini kuoli 2013 63-vuotiaana ALS-nimiseen sairauteen. Vuoden päivät katsoin vierestä kun Äiti kuihtui olemattomiin. Miettinyt olen että jonkilainen “hälläväliä” asenne tämän jälkeen minuun iski. Hain myös jonkinlaista jännitystä tylsään elämääni.
Pelaaminen on aiheuttanut syyllisyyden, vihan, ilon ja jännittyksen tunteita, mutta nyt saa riittää! Haen tulevaisuudessa kiksini ihan jostain muualta.
Vielä ei ole ratkaisua velkojen suhteen, ovat tuloihini nähden hyvin massiiviset. Yritänkin nyt kovasti maksaa laskuja ettei luottotiedot menisi. Ajattelin että jos ainakin pienemmät saisi maksettua pian pois, niin sitten voisi keskittyä isoihin.
Saa nähdä miten käy. 3 päivää pelaamattomuutta takana.
Hei vaan ja tervetuloa joukkoon! Minulla on suurinpiirtein saman verran velkaa kuin sinulla, ja ulosotossa olen ollut maaliskuusta lähtien. Minulla tuo uo:n menevä summa on niin pieni ettei se oikeastaan lyhennä velkoja ollenkaan, mutta näin nyt mennään. Halusin vaan sanoa, että jos elämäsi käy liian tiukaksi lainanlyhennysten kanssa, pelaamiseen sortuminen on lähellä kun yrittää sieltä saada helpotusta. Ei ulosotto ole mörkö, luottotiedot tosin menevät, mutta eipähän voi tehdä lisää velkaa. Oma ulosottomieheni on vieläpä mukava, asioista on voinut sopia.
Minulla on samantapainen tilanne, eräs läheinen todella vakavasti sairas ja voimat menee suremiseen, erittäin iso syy pelaamiseeni/riippuvuuden syntyyn. Käyn viikottain terapiassa ja syksyllä aloitan ryhmäterapian myös. Suosittelen hakemaan apua joka puolelta, tämä riippuvuus on todella vaikea selättää yksin.
Hieman kyllä pelkään tuota ulosottoa, mutta siihen meidät kai on opetettu. Varmaan toisi helpotuksen. Ei minun tuloillani näitä lyhennyksiä makseta vaikka Avomies hoitaisikin muut elämän kulut. Yhdistelylainaakaan en toistaiseksi saa kun olen ottanut niin paljon lainaa viime aikoina.
Olen hakenut riippuvuuteeni apua ja tällä viikolla pitäis yhteydenotto tulla A-klinikalta. Toivon, että hoidon avulla pääsen eroon tästä riippuvuudesta.
Riippuvuudet on kyllä osa meidän perhettä, sen olen huomannut, sillä Isällä ja kahdella isoveljelläkin riippuvuuteen taipumusta on (toisella veljellä se riippuvuus tosin liittyy liikuntaan, joten se ei niin vaarallista ole )
Olen nyt ollut seitsemän päivää ilman pelejä, se tuntuu erittäin hyvältä. Missään nimessä ei selvillä vesillä olla, mutta täytyyhän pienistäkin onnistumisista nauttia…
Noli, ota kunnalliseen velkaneuvojaan yhteyttä ja tietenkin myös A-klinikalle ( pelaaminen pitää saada lopetettua). Sinulla on avomiehesi tukena ja se on hieno asia. Sinulla voi olla mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Kirjoitan nyt tosi pikaisesti, koska teevesi valmistuu ja on iltapalan aika
Tällä hetkellä viimeisestä pelistä on kulunut 3 kuukautta.
Välillä on houkuttanut mennä yrittämään voittoa, kun laskupinot vaan kasvaa ja velkojat uhkaavat oikeustoimilla, mutta olen pysynyt vahvana enkä ole repsahtanut.
Kunnan velkaneuvonnasta minua käskettiin vaan päästämään velat ulosottoon ja myöhemmin sitten katsotaan josko olisi mahdollista jotenkin velanmaksua helpottaa. Noh, tämä ei minun mielestäni ollut hyvä vaihtoehto, mutta näillä mennään. Velkaantuminen jatkuu sitten perintäkulujen, oikeuskulujen yms. myötä. No ainakaan en asiaa enää pahenna uusilla luotoilla.
Olen tässä kyllä useiden luottojen eriä maksellut ja kituuttanut, koska rahat ei vaan riitä mihinkään muuhun tällä hetkellä. Palkatkin on kesän jälkeen pienentynyt, kun työpaikan vakihenkilöstö on palannut töiden pariin, eikä ylimääräisiä vuoroja ole saanut.
Yritän kuitenkin pitää mielen positiivisena vaikka ajoittain tummalta näyttääkin.
Olen tässä nyt 3 kertaa käynyt a-klinikalla juttelemassa ja seuraava aikakin on sovittu. Siitä on ollut todellista apua. Olen oppinut, että en ole paha ihminen vaikka raha-asiani pelaamisella tuhosinkin. Olen vain ihminen ja ihmiset tekevät virheitä.
)