ja siis kumpi on tuhlausta?
kaataa ne oluet pois viemäriin vai sinun sisuksiisi.
tsemiä tärkeeseen taisteluun, todellakin mietit asioita ja menet sitä kautta ihan varmasti eteenpäin.
tahtoisin kuulla jatkossakin, kuinka sulla meni?
ja siis kumpi on tuhlausta?
kaataa ne oluet pois viemäriin vai sinun sisuksiisi.
tsemiä tärkeeseen taisteluun, todellakin mietit asioita ja menet sitä kautta ihan varmasti eteenpäin.
tahtoisin kuulla jatkossakin, kuinka sulla meni?
Juoksin sitten töihin kun en muutakaan keksinyt
Nyt on ihan puhkinainen olo ja ne ölpät siellä jääkaapissa kummittelee. En mä niitä voi pois kaataa. Järkyttävää tuhlausta!
No mut en juo, ei huvita. Mähän suunnittelin aikaisin sänkyyn menoa.
Nyt laitan itselleni hyvää teetä ja otan pakkasesta korvapuustin ja pakkaan itseni sohvalle katsomaan leffaa. Kyllä tää aina känniääliöilyn voittaa… kai.
Oikeasti vähän pessimistinen olo just nyt. Tekis mieli paukuttaa päätä seinään oikein kovasti ja kysyä että miks just mää oon se alkkis, miks mää en voi juoda aina ko haluan ja niin paljon ko haluan! Grr…
Tiedän että huomenna olen ihan superylpeä itsestäni kun selviän perjantain selvinpäin! Kohta viikko nenänvalkasua takana!
Kiitos ihanat ihmiset rohkaisusta!
viikko takana, hienoa!!
mulla melkein sama, sunnuntaina viikko takana.
joten ei nyt anneta periksi, eihän!!!
Lauantai 29.9.2007
Sen lisäksi että paino on pudonnut viikossa 2 kiloa niin mieli on parantunut huomattavasti!! Olen super-energinen!
(mies tosin sanoo että se lähtee hakemaan mulle rauhottavia lääkkeitä kun olen jo liiankin energinen)
Mahtava olo! Olen voittaja!!
Hmph. :-/
Ja nyt se tauko sitten tyssäs - otin oluen. Niin helvetillinen aamupäivä että aattelin että aivan sama ja nyt jo harmittaa, en oo ees kahta hörppäsyä enempää ottanu ja semmonen olo että miks pitikin. Nyt mä meen ja kippaan tuon viemäristä alas!
Mutta näin, lasketaankos tää nyt sit katkokseksi vai ? surkeena
Mies tosiaan eilen haki mulle niitä rauhottavia ja sit söin pari aamulla ja olin ihan =_= koko päivän. Sitten illalla toiset 2 ja nukuin yhteen asti. Nyt on semmonen olo että oon superkömpelö, pudottelen esineitä. Äsken nappasin veitsestä kiinni ja ote lipes = kädessä mahtava haava. Huoh… tää on niin tätä…
Mä en haluaisi syödä noita rauhottavia, niistä tulee hirveän passiivinen ja masentunut olo… ei huvita tehdä mitään, haluu vaan olloa möllöttää…
Rauhottavia?
Miksi?
Mä en ketään tuomistse, lääkärin määrämistä tai itse otetuista pillereistä, mutta tuli tosta sun tekstistä outo olo.
Haluatko sinä niitä rauhottavia ja mihin?
Alkohlin jättämisen jälkeen vapautuu energiaa-
TAi levottumuutta.
Ei tiedä mitä teksi tai minne katsoisi.
Puurtaa pakoon sitä ajatusta että ei törmään itsensä kanssa SIwaan ihan vaan “Vahingossa”
Olo on maaninen ja ahdistunut, ainakin siis minulla.
VAatteetkin hiertää ja hiukset karheltaa.
Kun ei osaa kanavoida sitä tyhäksi jäänyttä tilaa jonka käyttäisi istuen sohvalla siideri kainalossa.
Meillä ei voi säilyttää mitään alkoholia.
Niin se vaan on.
Se on itsensä kiusaamista.
Ostan aina sen mitä meinaan juoda. En yhtään enempää.
Tunnen jo itseni.
Käyn mieluummin kaupassa vaikka joka päivä, jos haluan joka päivä juoda. Ostan sen 2-4 (3-6 annosta).
Se on mua auttanut pitämään kerta-annokset kurissa.
Alma.
Voimia sulle.
Toivottavsti olet päässyt pilleripöhnästä, ettei satu mitään vakavampaa.
No jaa, ei nuo oikeastaan rauhottavia ole sanan varsinaisessa merkityksessä. Maanisen vaiheen tasoittavia lääkkeitä. Tossa viikko pari sitten loppui lääkkeet ja ilmeisesti muutuin ihan liian reippaaksi ja energiseksi. Ainakin mies oli sitä mieltä ettei mua kestä jos olen tämmöinen, pomppaan kahdeksalta pirteänä sängystä ja jaksan puuhailla koko päivän. Ja sitten iski viikko sitten tuo alkoholittomuusajatus - kun tuntuu siltä että alkoholikin turruttaa mut ihan tyystin.
Itse en tunne varsinaisesti olevani mitenkään hirveän “maaninen” mutta kai on uskottava lääkäriä.
Kieltämättä nyt on käynyt mielessä että näinköhän se määräsi näitä lääkkeitä että pääsis musta eroon.
Itsestäni olo tuntuu paremmalta kun en käytä noita lääkkeitä, olen reippaampi ja kiinnostuneempi maailmasta. Kun taas käytän lääkkeitä niin kaikki tuntuu vähän menettävän “kärkeä”. Mikään ei tunnu mitenkään erityisen hyvältä.
Ja nopea huomio, viikon pillerittömyyden jälkeen seksi alkoi taas kiinnostaa PALJON. Olisin halunnut rakastella kaiken kanssa millä sattuu olemaan kaksi jalkaa porosta potkukelkkaan., No ei ihan sentään. Mutta himot palas. Ja nyt ne taas on poissa 0_0; Paskat lääkkeet sanon mä.
Noloa tekstiä - poisto
Lue kirjoittamasi teksti tarkkaan, kun seuraavan kerran olet selevinpäin, niin saat siitä itselles vastauksen kysymääsi.
No prossa jo ehtikin. Selvinpäin näitä asioita on tarkasteltava.
mä keksin tuhansia selityksiä miksi join , enkä ainuttakaan miksei en olisi juonut…
Juominen on niin helppoa…
No, mietipä sitten kun olet selvinpäin, että mitä juomisestasi hyödyit ja kerro se tän palstan lukijoille ?
Sitten voisit tehdä toisen listan siitä mitä olisit menettänyt jos et olisi juonut.
Menipä sitten överiksi täysin,
Kokonainen pullollinen tapsaa ja ne bisset. Ei näin.
Ja mitä hyödyin juomisesta:
*ensimmäiset 2 olutta rentoutti - saman olisi tehnyt vaikka kuuma kylpy.
Älä Alma murehdi, menneet ovat menneitä, eikä tässä ole kuinkaan käynyt. Oletpa yhden kokemuksen rikkaampi ja siitä voit halutessasi ottaa opiksesi, mikä on suositeltavaa. Hyvin harva onnistuu tuosta vain vähentämään, tai lopettamaan. Jostakin on aloitettava ja sinähän olet jo selevästi aloittanut pohtimisen alkoholin käytöstäsi.
Maanantai 1.10.2007
Jospa tänään alkaisi sitten tipaton lokakuu. :-/
Eilinen meni kyllä niin penkin alle. En sentään soitellut ihmisille kännissä (kai) mutta häröilin netissä. Töihinkään en pystynyt menemään kun olin niin krapulassa. Iljettää ajatus että olis pakko tunnustaa esim. miehelle että menin vetämään perseet olalle sunnuntaina - samantien kun se lähti pois täältä mua “valvomasta”.
Mistäköhän sitä saisi ammennettua itseensä suurella kuupalla tai edes pienelle lusikalla tippa kerrallaan sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.
Ei ole ollenkaan fiksua “paastota” viikkoa ja juoda sitten kaikki “säästämänsä” tuopposet yhdellä kertaa.
Anteeksi teillekkin. Lupaan yrittää enemmän tälläkertaa.
Viikon kompastuskiviä
*Eilinen sekasorto ja kiire aamulla. Liian vähän unta ja liian paljon tekemistä. Tarvitsi palkita itseään hyvästä työstä yhdellä oluella.
*Lauantaina kävimme kaverin luona saunomassa ja syömässä. Ensin tarjottiin teetä… seuraavaksi olisikin sitten jo pitänyt olla maistamassa isännän tekemään kotisiideriä. Siiitä se alamäki kai jo alkoi, sillä sallin itselleni suullisen. Suu muistaa kyllä miltä viina maistuu ja kertoo pienelle pääkopalle että otas tätä lisää, tämä on hyvää. Sitten tuli tarjolle oluet ja siiderit ja viinit.
Vanhat tutut jotka muistaa että mä juon tarjoaa hyvää hyvyyttään sitä juotavaa.
*Perjantai olikin helppo päivä. Lopulta sain puuhasteltua niin paljon kaikenlaista että en kerennyt edes ajatella juomista. Illalla olinkin niin piipussa että en jaksanut kuin levittäytyä sänkyyn peittojen alle. Raadan siis itseni puhki ja nukun liian vähän. Sekin voi antaa rohkaisua ottamiseen, jotenkin pitää rentoutua ja jos ei saa nukuttua niin ottas ees yhden “neuvoa-antavan”
*Torstaina oli se baari-ilta. Mies ja sen kaveri istuivat baarissa juomassa ja rupattelemassa tyhmyyksiä. Kun mies tuli yöllä sitten kännissä kotiin mua etoi ja ällötti. NYt siten kuitenkin tein saman itse, enkä edes ollut baarissa vaan kotona vapaaehdoisesti ilman seuraa ryyppäsin.
Olen käärme.
Alkuviikko oli helpoin kun oli tuoreessa muistissa viime krapula ja paha mieli juomisesta. Ja tietysti asiaan vaikutti se miten kiinnostunut alkuviikosta olin selvittämään tätä alkoholiongelmaa. Luulin tietäväni - olin liian ylpeä itestäni. Pudotus maanpinnalle oli kyllä ihan hyvä, harmi vain että sen täytyi tapahtua perskännien kautta. Juomattomaksi ei opita yhdessä yössä, jos se niin helppoa olisi niin eihän tässä maassa olisi juoppoja ja alkoholivammaisia.
Kännissä olen:
-kovaääninen
-moukkamainen
-höveli
-huomiota herättävä
-rasittava
-yliseurallinen
-herkästi möksähtävä
-tuhlari
-pöljäilijä
-sammaltava
-sekava
-väkivaltainen
-kömpelö
-hankala
-huorahtava
-bimbo
-nolo
Mietin että en tällä hetkellä muista ainoatakaan kertaa että olisi juomisen jälkeen ollut hyvä mieli. Aina on tullut morkkista ja masennusta. Miksiköhän näin… eikös juomisen pitäisi olla hauskaa ja mukavaa ja siitä pitäisi jäädä hyvä mieli jos sitä kerran “harrastaa”. Kuka jaksaa harrastusta josta jää aina paha olo? Mikä mikä mikä meitä ihmisiä vaivaa kun kaivetaan näin maata jalkojemme alta.
Miksei mun itsekuri riitä lopettamiseen?
Miten pohjalle tässä pitää pudota ennen kuin on selvää että vain pysyvä juomattomuus on vaihtoehto. Mistä sitä saisi voimaa haluta juomisen lopettamista oikeasti ja tosissaan eikä vain leikitellä ajatuksella.
Jos ei edes itse usko itseään kuinka vakuuttava voi olla.