Perjantai oli eka nollapäivä pitkään aikaan. Lauantainkin piti olla, kun menin miesystävän luo ja lapset olivat siellä. No kylpylässä otin yhden siiderin ja illalla pari lasia viiniä. Aika vähän siihen verrattuna mitä “normilauntaina” menee, mutta harmittaa toi vähäkin. Että en voi olla ilman. Tilaisuus ostaa viiniä tuli kun mentiin hakemaan lapsille syötävää ja kävin samalla kaupassa, jonka vieressä oli Alko. Miesystävä ei siis tiedä kuinka paljon juon. Hän on itse ns. tuurijuoppo eli välillä on pitkiä putkia (kun ei ole lapset) ja sitten on pitkiä aikoja kun ei juo yhtään mitään. Olemme keskutelleet, että kunkin juominen on kunkin oma asia. Kumpikaan ei kyttää tai vahdi, koska olemme molemmat aikuisia. Edellisessä parisuhteessa se meni kyttäämiseen ja hoivaamiseen, sitä vältän nyt viimeiseen asti. Silloin puoliso joi mua enemmän ja se oli osasyy eroon.
Kiitos taas kaikille, jotka jaksoitte lukea ja kommentoida. Kännissä taas täällä kirjoittelen, mitäpä sitä piilottamaan. Päivällä kävin yksillä synttäreillä ja sen jälkeen aukesi korkki. Huomenna töihin (ei autolla, ei huolta). Tiedän jo rajan, sen minkä verran voin juoda, että olen toimintakykyinen arkipäivisin. Se pelottaa. Että on niin laskelmoiva. Ja suunnitelmallinen. Tämä on tällä hetkellä mun ainoa harrastus. Täällä uskallan sanoa sen ääneen. Tiedän, että ymmärrätte mistä puhun.