Hei, olen lukenut yllä mainitusta, mutta aiheesta löytyy niin kovin niukasti tietoa… 
Kertokaa kokemuksia, minkälainen siis on kuivahumala? Minkälaista käytöstä se sisältää, miten tunnistaa? Onko kyse siitä kiukuttelusta/murjottamisesta, johon lopulta löytyy aina joku “syy”? Haluaisin ymmärtää paremmin tätä aihetta.
Huomenta. Käsittääkseni murjottaminen, kiukuttelu yms. käytös joka on normaalista poikkeavaa on viinanhimosta aiheutuvaa hermojen kiristymistä, ei jaksa pitää pokkaa kun kaikki raastaa hermoja. Jos hakee apua, keskustelua, vertaistukea, on joku jolle soittaa kun kiristää niin se aina helpottaa ja pääsee pahan paikan yli ilman että läheiset joutuu kärsimään. Siihenhän se ryhmät perustuu. Kumminkin päin.
Kuivahumalasta en tiedä, liekö vain jokin sanonta joka on jäänyt elämään ja sitä käytetään milloin mihinkin tilanteeseen. Luulisin kuivan humalan voivan tarkoittaa tilannetta missä saa “kiksejä”, “huumetta”, ilman viinaa ja huumetta? En tiedä.
löysin googlaamalla “kuivahumalan” tämän artikkelin:
puheenvuoro.uusisuomi.fi/christ … ina-haise/
Käsittääkseni on suuri ero, onko ihminen raitis vai väkisin (ehkä jonkun toisen takia/pyynnöstä) juomatta. Käytös kuivahumalassa “kärvistellessä ilman viinaa” pysyy aivan samana kuin juodessa/krapulassa/juomista suunnitellessa… Ihminen ei siis ole muuttunut, saanut mitään oivallusta raittiin elämän eduista ja iloista. Arvomaailma on sama kuin ennen…
Ihminen raitistuu kunnolla siinä vaiheessa, kun ajatus kääntyy niinpäin, että saan olla raittiina, minun ei tarvitse juoda. Ihmine alkaa ottaa vastuun teoistaan ja tunteistaan, eikä syyllistä muita.
Pakkojuomattomuudessa ajatukset kiertävät juomisen ympärillä ja v*ituttaa kun ei saa juoda. Kumma kyllä näitä katkeria jurrikoita on myös vertaistukiryhmissä (AA) niissäkin, jotka ovat olleet vuosia juomatta. Olemus ja puheet on katkeria ja elämänasenne negatiivinen. Lieneekö syynä silloin se, ettei oikestaan ole raitis vaan juomaton? Vai onko taustalla joku muu hoitamaton ongelma, kuten masennus tai persoonallisuushäiriö.
Noin yleensä ottaen, on varmana viisainta erota, jos juomiseen ei tule muutosta sen ensimmäisen puheeksiottokerran jälkeen, kun selittää, miten alkoholinkäyttö satuttaa läheisiä ja vaikuttaa parisuhteeseen ym. Jos vastakaikua ei tule, juova on hyvn kaukana edes ajatuksen tasolla juomisen lopettamisesta… Ja niinkauan kuin juoppo juo, kaikki muu, läheiset ihmisetkin, on arvoasteikolla aina viinan (ja usein työn) takana.
Hei toinen vieras kommentoija, kiitos kattavasta vastauksestasi! Tämä auttaa suuresti ymmärtämään mistä on kyse ja ehkä jotenkin saa sitä omaa syyllisyyden tunnetta pois, kun alkoholisti on niin taitava syylistämään jopa niistä kaikkein pienimmistäkin virheistä ja jos ei mitään valituksen aihetta lähimenneisyydestä löydä, niin sitten aivan varmasti mennään vaikka kuinka kauas vuosien taa, jotta keksii jonkin aiheen, jolla saa käännettyä keskustelun pois itsestään.
- ketjun aloittaja