Noniin, tää on mun ensimmäinen viesti tänne mutta nyt tarvitsen apua ja tukea, koska oma mielenterveys alkaa pettää ja kunnolla.
Tavattiin miesystäväni kanssa viime syksynä js edettiin todella nopeasti siihen että mies oikeastaan muutti mun luokse. Hänellä on oma asunto mutta mun luona hän aikansa on viettänyt. Hän on pääosin työtön joskin tekee välillä keikka duunia, itse jäin juuri työttömäksi koska mulle iski töissä burnout. Nyt kun ollaan oltu yhdessä vajaa kuukausi 24/7 olen ymmärtänyt miten paljon meillä on ongelmia.
Mies kertoi jo heti alussa että hänellä on ollut vaikeuksia päihteiden kanssa ja että on kokeillut itse oikeastaan kaikki huumeet läpi muttei käytä kuin kannabista ja alkoholia nykyään. Hän puhui paljon ja puhuu edelleen siitä ettei enää ikinä halua takaisin siihen maailmaan. Hänellä on myös ollut ongelmia taloudenhallinnassa kuten myös itselläni sekä mielenterveysongelmia mutta aluksi ajattelin että hän olisi jo tasapainoisempi kun kertoi niin rehellisesti kaikesta.
Mulla itselläni on tosi vaikea nuoruus ja alkuaikuisuus takana, on seksuaalista hyväksikäyttöä, aivan hirveä parisuhde mikä päättyi siihen kun mies joutui taposta vankilaan, paljon mielenterveysongelmia, pientä päihteiden väärinkäyttöä, talousongelmia jne jne. Olen kuitenkin saanut elämääni kuntoon vähitellen, kiitos kohta 5v poikani joka oli suurin syy siihen että halusin muuttaa elämäni suunnan. Nykyinen Mieheni otti heti lapseni ns ‘omakseen’, rakastaa häntä ja haluaa viettää aikaa hänen kanssaan ja on ollut äärimmäisen hyvä isähahmo. Ongelmana vain on hänen päihteiden käyttö.
Olen sanonut moneen kertaan että hän juo liikaa ja lähiviikkoina ei ole ollut kuin muutama hassu selvä päivä. Ei ole lapsen seurassa humalassa, mutta juo kun lapsi on mennyt nukkumaan tai aukaisee pullon vähän ennen lapsen nukkumaanmenoaikaa. Olen tästä sanonut että en hyväksy tällaista juomista ja hän aina suuttuu. Sanoo että on alkoholisti muttei halua lopettaa kokonaan juomista. Viime viikolla sanoin että en halua että hän juo meillä kotona enää vaan jos on pakko saada viinaa niin pitää lähteä muualle eikä kotiin ole kännissä asiaa. Sain selkääni kauheasti syyllistämistä, siitä että itsekin välillä juon ja miksei oma juomiseni ole ongelma ja etten itse hyväksy että vika voisi olla minussa. Itse juon max 4 annosta viikossa, pitkälti vain yhden tai kaksi saunakaljaa. En edes muista millon viimeksi olisin ollut humalassa.
Toinen ongelma on hänen kannabiksen käyttö. Hän polttaa joka ikinen ilta, joskus koko päivän. Hän myös polttaa kun lapsi on hereillä ja tästäkin olen sanonut usein. Kärsin itse todella pahasta unettomuudesta joten itsekin poltan usein iltaisin että saisin paremmin unta. En uskalla hakea lääkäristä rauhoittavia tai nukahduslääkkeitä koska pelkään jääväni niihin koukkuun, koska olen todella altis addiktoitumiselle, ja tiedostan jo että myös toi pilven poltto on itselleni kehittymässä ongelmaksi jollei jo ole. Toinen syy miksen uskalla niitä hakea on se, että musta tuntuu että mies saattaisi syödä niitä vaikka ne olisi mun lääkkeitä.
Maanantaina sitten sattui taas uusi tilanne. Riideltiin miehen kanssa sunnuntaiyönä taas niistä päihteistä kun hän oli taas kännissä. Hän sanoi lähtevänsä kävelylle, tuli takaisin ja meni heti nukkumaan. Jatkoimme keskustelua maanantaina ja saatiin sovittua, kunnes mies illalla paljasti että oli käynyt hakemassa katukaupasta Xanoreita kun häntä ahdistaa ja ne helpottaa. Mies oli aiemmin sanonut että ne ovat olleet hänelle se pahin addiktio joten tottakai omat hälytyskellot alkoi soida. Sanoin siitä hänelle ja itkin koko illan ja mies vaikutti siltä ettei häntä oikeastaan kiinnosta ollenkaan kun kerroin että mua pelottaa hänen sekakäyttö ja että hän tarvitsee apua. Hän vain syytti että ylireagoin ja tämä päihteiden käyttö johtuu siitä kun vaadin häneltä liikaa, suutun kaikesta, haastan riitaa ja olen ilkeä. Oikeasti kaikki mistä sanon, johtuu aina päihteistä,kaikki välinpitämättömyys, se ettei hän pidä lupauksista kiinni, ettei hän koske enää muhun ja ettei hän puhu ollenkaan tunteistaan tai siitä mitä hän ajattelee vaikka kuinka yritän häntä ymmärtää ja pyydän kertomaan mikä ahdistaa tai ärsyttää. Olen ollut todella kiltti, joustava, olen maksanut hänen päihteitään mikä kaduttaa ihan hirveästi ja kun mainitsen ettei hän mielestäni osallistu tarpeeksi rahallisesti meidän peruselämään (ei käy kaupassa, ei auta laskujen kanssa) niin hän suuttuu ja sanoo etten arvosta sitä mitä hän tekee meidän vuokseen, eli auttaa kotona ja viettää aikaa lapsen kanssa. Olen sanonut usein että koen ettei hän arvosta minua ja tunnen välillä oloni hyväksikäytetyksi niin hän suuttui siitäkin ja saan pelkkää kuraa niskaan. Sanoin eilen miehelle että hänen olisi parasta mennä omaan kotiinsa muutamaksi päiväksi ja hänkin totesi sen olevan hyvä idea. Tänään hän kuitenkin taas suuttui kun sanoin että menen siskoni luo lapseni kanssa joksikin aikaa että pääsen puhumaan jonkun kanssa koska oltiin sovittu että mennään porukalla viikonloppuna. Selitin että mä tarvitsen nyt itse apua ja tukea ja etten tee tätä siksi että haluan olla hänelle ilkeä. Sen hän kai ymmärsi.
Olen viimeisen kuukauden ajan saanut todella monta paniikkikohtausta, syön ketipinoria ja beetasalpaajia ja ensi viikolla on aika terapiaan ja lääkärille. Tein äsken masennustestin josta sain pisteet vakavalle masennukselle minkä arvasinkin, koska olen henkisesti ihan loppu. Töiden lopettaminen ja tämä parisuhde ja nyt nämä omat mt ongelmat alkavat olla mun psyykelle ihan liikaa. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Rakastan miestäni, mutta pelkään että pilaan lapseni elämän jos mies jatkaa päihteilyään.
Anteeksi pitkästä ja varmaan sekavasta tekstistä. Halusin avautua kun en enää tiedä ylireagoinko itse koska mies aina siitä sanoo. En oikein tiedä mitä tehdä. Kiitos jos jaksoit lukea ja jaksaisit myös kommentoida jos on samankaltaisia kokemuksia.
Homma alkoi paljastua juurikin samalla tavalla kuin sinun tapauksessasi, aina oli syy johonkin nappeihin ja juurikin tuo että “ahdisti” ja ne helpottaa… Totuushan on että niiden käyttö ja alkon jatkuva lipitys saa sen ahdistuksen aikaan. Nämä ovat vielä hyviä ihmisten ja lasten kanssa…joten harva huomaa ulkopuolelta mitään olevan vinossa.
ja riippuvaista ahdistaa ihan kaikki jos ne loppuu. Alkoholin kanssa sekottaa pään tosi pahasti. Jokailtaiset bentsokännit ei oo mitään lapsiperhe-arkea.