Olen ollut yhdessä alkoholistipuolison kanssa 20 vuotta. Tänä aikana miehen juominen on ollut välillä hallitsevaa, tosin työt hän on aina hoitanut. Väkivaltaa ei ole koskaan ollut, petettyjä lupauksia sitäkin enemmän.
Mies on ollut nyt 1,5 vuotta juomatta. Tämä on toinen raitis pätkä, ensimmäinen kesti 5 vuotta, mutta katkesi miehen haluun palata “normaalin juomisen” malliin. Tuo tarkoitti siis sitä, että voi syödä viinin kanssa tai juoda saunaoluen. Pieni ja järkevä alkoholinkäyttö saattoi kuitenkin ryöpsähtää yhtäkkiä kunnon känniksi, yleensä muka salaa. Opin etenkin tuona “normaalin juomisen” aikana tarkkailemaan miestä jatkuvasti. Ja hän oppi piilottelemaan juomiaan. Hän mm. saattoi kertoa ostaneensa vain 3 olutta, mutta ne olivatkin sitten 3 vahvinta ja isointa pulloa, mitä Alkosta löytyy. Lopulta tuo “normaali juominen” oli sitä samaa kännäystä kuin aikaisemminkin. Laitoin miehen valitsemaan: juominen tai perhe. Mies valitsi perheen.
Nyt tuosta toisesta raittiuspäätöksestä on kulunut 1,5 vuotta. En ainakaan tiedä miehen repsahtaneen kertaakaan. Koko ajan en voi häntä vahtia, pitäisi vain pystyä luottamaan. Mutta kun en pysty! Huomaan tarkkailevani häntä yhä samoin kuin ennenkin: hidastuuko liikkeet, harittavatko silmät? Onko tuo tahmeus vain väsymystä vai onko hän sittenkin kännissä? Muutaman kerran olen ihan kysynyt, että oletko juonut, vaikka tiedän, ettei hän ole. Selvänä mies on ihana, mutta väsyneenä hänessä näkyy samoja piirteitä kuin humalassa, ja sitä en kestä yhtään.
Juominen siis loppui, mutta ahdistus jäi. Jokin luottamukseen liittyvä vaurio tässä tietenkin on kyseessä. Onko muilla ollut samaa? Miten eteenpäin?
Minullakin on lähes yhtä pitkä kokemus päihderiippuvaisen puolison rinnalla kulkemisesta kuin sinulla. Kuivia kausia on ollut, mutta niitä kosteita valitettavasti sitäkin enemmän. Päihdekatkaisuhoidon avulla hän on aina välillä raitistunut, mutta vieläkään hän ei ole sisäistänyt sitä, että raitistuneenakaan hän ei saisi nauttia lainkaan alkoholia, sillä vaikka juomisen uudelleen alkaessa määrät ovat ensin kohtuullisia, hyvin pian ne kasvavat ja hän on taas siinä pisteessä, että alkoholia nautitaan päivittäin eikä mitään pieniä määriä vaan aika lailla.
Tarkkailet miestäsi koko ajan ja vainuat heti orastavat merkit, jos hän alkaa käyttää alkoholia. Jatkuva tarkkaileminen kuluttaa sinun voimiasi ja ehkä se syö myäs miestäsi; semminkin jos hän oikeasti on päättänyt olla juomatta.
Tunnen monia ihmiä, jotka ovat raitistuneet vuosia - jopa vuosikymmeniä - sitten. He käyvät yhä säännöllisesti AA-ryhmien tapaamisissa ja oman puheenvuoronsa koittaessa tituleeraavat itseään alkoholisteiksi. He kokevat, että heidän täytyy pitää aina varansa ja siksi he hakevat rohkaisua päihteettömyyteensä; onneksi ryhmästä eivätkä pullosta.
Ajattelen, että ehkä sinun pitäisi jollain tavalla kyetä pääsemään yli tarkkailijan roolistasi. Jos Al Anonin toiminta ei ole sinulle tuttua, niin rohkaisen ja kannustan sinua ottamaan selvää missä sinua lähellä olevat ryhmät kokoontuvat ja käymään tutustumassa heidän toimintaansa. Al Anon on tarkoitettu päihderiippuvaisten ihmisten läheisten tueksi. Ajatustenvaihto omista kipeistä kokemuksista voi auttaa eteenpäin ja keventää osaltaan omaa taakkaa. Ainakin minä olen tällaisissa ryhmätapaamisissa huomannut miten samankaltaisia ihmisten kokemukset voivatkaan olla.
Toivottavasti miehesi pysyy raittiina ja sinun tarkkailijan roolisi osoittautuu turhaksi. Jos hän kuitenkin jälleen retkahtaa niin viimeistään silloin sinun pitäsi hakea apua myös itsellesi. Minä ainakin sain sellaisessa tilanteessa apua oman kotikaupunkini päihdeklinikalta. Ajattelin, että koska puolisoni ei hakeutunut hoitoon minä hakeuduin. Saamani apu opetti minulle itsenäisyyttä ja nykyään selviydyn suuntaamalla mielenkiintoni minulle tärkeisiin asioihin ja elän - puolisoni rinnalla - täysipainoista omaa elämääni.
No tuota. Jostain syystä valitsit päihderiippuvaisen kumppanin. Voi olla, että ahdistuksen syy on syntynyt ennen kuin tapasit miehesi ja hän herkkänä yrittää tasapainottaa kompuroivaa perhedynamiikkaa. Kun sinä muutut, hänen on pakko muuttua. Pystytkö sinä muuttamaan itsesi unelmasinäksi?
