Mä oon nyt miettinyt kun joskus silloin aikoinaan tai oikeestaan noin 7kk.tta sitten aloitin tuon seroxatin 40mg päivä samalla kun lopetin bentsot pois niin voiko se itsessään aiheuttaa ahdistusta kun nyt kun olen ne bentsot takisin saanut niin ajattelin tiputtaa sen seroxatin pois ja katsoa muuttuuko olo huonommaksi viekkareiden jälkeen vai tuleeko parempi olo, kun nykyään ahdistaa jo heti aamusta ja sitten täytyy melkeen heti ottaa bentso niiden lisäksi niin miten muilla, että oletteko huomanneet olon parantuvan mielialalääkkeen lopetettua? En näe enään syytä miksi sitä söisi kun nyt viimein ne bentsot olen takaisin saanut ja olen erittäin varovainen niiden kanssa ettei tole nousisi, mutta toi mielipidelääke mietityttää että johtuukohan kaikki ahdistukset ja jännitykset siitä vai viekö se vaan niin helvetin kauan aikaa että olo alkaa tasoittumaan kun siitä on n. 7kk.tta kun sen aloitin. Olisi hieno kuulla muilta ketkä on lopettaneet sen ja onko olo parantunut vai huonontunut?
Epäilen oireiden vaan pahentuvan jos jätät lääkkeet ottamatta. Ehkä kannattaisi jutella lekurin kanssa Ja kokeilla jotain muuta mielipidelääkettä.
Ssrin pitäisi saavuttaa tehonsa puolessa vuodessa.
Mietiskeliä: Siihen kannattaa tosiaan varautua, että olosi pahenee joksikin aikaa mielipidelääkkeen lopettamisesta, koska yleensä siitä seuraa ainakin jonkinasteisia vieroitusoireita noinkin pitkään jatkuneella käytöllä. Omat kokemukseni mielipidelääkkeistä vieroittautumisista ovat(iloisesti olen noita lääkityksiä seinään katkonut), että ne vieroitusoireet, sähköiskuineen kaikkineen, ovat vittumaisempia, kuin vieroitusoireet esim. miedoista oppareista ja saattavat kestää pari kuukauttakin 
. Sitä on mahdotonta sanoa, paraneeko olosi vieroitusoireiden jälkeen, ts. oletko niitä ihmisiä, joille nuo SSRI-/SNRI-roippeet eivät sovi sitten alkuunkaan. Itselläni ne ovat aina vain pahentaneet oloani, eli aiheuttaneet mm. hirveää levottomuutta, aggressiivissuutta ja unettomuuden pahenemista, mutta mulla onkin bipo ja bipoilla ko. lääkkeet toimivat usein juuri oireita/olotilaa huonontavasti(Eivät välttämättä, varsinkin ennemmin masennustaipuvaisia bipoja saattavat auttaakin), vaikka ns. normaaleille masennuspotilaille noista voisi olla suurikin apu. Jos kyseessä ei kuitenkaan ole ensinkään masennus, vaan ennemmin ahdituneisuushäiriötyyppinen oirehdinta, niin silloin mielipidelääkkeet saattavat pahentaa hurjastikin oireita. Tosin sun tapauksessasi, mietiskeliä, on vaikuttanut siltä, että ihan ehtaa masennustakin voisi olla päällä 
. Kokeilemalla tuo selviää, mutta suosittelen tiputtamaan annosta hiljalleen, kuulostelemaan tarkoin olojasi ja tosiaan varautumaan aluksi olon huononemiseen.
Edit: Musta tuntuu siltä, että sä, mietiskeliä, olet kovasti tukeutumassa vain ja ainoastaan niihin benzoihin joinakin kaiken parantavina ja pelastavina ihmelääkkeinä, joita ne eivät todellakaan ole. En suinkaan kiistä sitä, etteikö sulla voisi hyvinkin olla tarve vaikkapa ihan jatkuvalle bentsodiatsepiinilääkitykselle ja etteikö se voisi kohentaa vointiasi ihan oikeastikin ja paljonkin, mutta ei se nappien napsiminen yksinään ketään pidemmän päälle autuaaksi tee, eli jos onnistut nyt benzojen turvin esim. liikkumaan helpommin ulkona ym., niin sitten otat hyödyn irti siitä ja alat käyttää itsellesi sopivia nk. luomukonsteja elämänlaatusi parantamiseen, koska muuten homma saattaa herkästi livetä siihen, että jumittelet sitten vain benzopäissäsi ja ryynien nappailu karkaa käsistä, kun mitään muuta sisältöä elämään ei sitten ihan taikaiskusta ilmaantunutkaan 
.
Jep pikkuhiljaa olen nyt alkanut sitä tiputtamaan eli 10mg pois viikon välein ettei olot mene ihan mahdottomaksi ja nyt kun olen ne bentsot saanut niin olen alkanut liikkumaan niinkuin normaalit ihmiset liikkuvat eli käyn ystävillä ja ym.t sellaista ja kuntouttavaa työtoimintaa olen jo alkanut mietiskelemään huom. vaan “mietiskelemään” mitä oikeastaan itsekin ihmettelen kun ei minua ole työt ennenkään kiinnostanut mutta nyt kun olin jumittanut sen noin 8kk.tta neljän seinän sisällä ja kattonut vain telkkaria niin nyt kun olo on tullut ns. normaaliksi niin kaikki on alkanut kiinnostaa mikä on erittäin hyvä, mutta tuo aamu ahdistus vaa häirittee ja mielestäni ei minulla ollut ns. masennusta kun sitä ahdistusta ja pelkotiloja eli paniikkihäiriötä niinkuin lekurikin sanoi ja kun esim kävin lääkärissä niin onneksi olin sen lapun kirjoittanut koska muuten en olisi varmaan apua saanut kun en saanut sanotuksi kunnolla oikeastaan mitään eli aivot meni lukkoon kun se kysyi jotain.
Ajattattelin nyt katsoa vain että paraneeko olo juuri tietty niiden viekkareiden jälkeen ja olen varannut siihen juuri joku 2kk.tta lopetuksesta ja sen jälkeen katson onko olo prantunut, enhän minä siinä mitään menetä kun oikeastaan haluaisin jossakin vaiheessa olla täysin lääkkeetön ja nykyään riittää 2x0,5mg rivtril päivä ja siitä en nosta ja olen todella varovainen nyt niiden kanssa kun en halua mennä siihen pisteeseen kuin joskus ja ainakin tällähetkellä ne oli pelastus minulle koska jos en olisi saanut niitä niin jumittaisin vieläkin.
Nykyään koitan syödä terveellisemmin ja olen alkanut popsimaan vitamiineja ja omega3.sta ja muutenkin olen päättänyt että käyn vähintään parikertaa lenkillä jos ei muuta tekemistä ole ja kannabista en ole nyt polttanut vähäänyli pariinviikkoon ja poltan sitä silloin tällöin mutta en sillee kun silloin kun jumitin, eli jokapäivä polttelin aamusta iltaan.
Katsotaan mitä tapahtuu, paraneeko olo ja lähteeko se aamuahdistus pois sen jälkeen vai ei ja jos ei niin sitten täytyy vaan aloittaa ne uudestaan, mutta näillä mennään 
^ Tuohan kuulostaa oikein paljon paremmalta aiempaan verrattuna . Jospa nyt, aluksi ihan niiden benzojen voimin, pääsisit jopa jonkinlaiseen terapiaan(Joo, joo, tiedetään, tiedetään, ettei niitä hyviä terapeutteja ihan joka oksalla istu ja rahoituspuolikin voi tulla vastaan), jossa voisit selvitellä MT- ja myös päihdekoukeroitasi tarkemmin ja ehkäpä ne benzotkin sitten sen myötä kävisivät jonakin päivänä tarpeettomiksi. Toki saattaa olla, että tarvitset jopa loppuelämäsi kestävää benzolääkitystä, eikä siinä mitään, jos se pysyy lapasessa ja oikeasti parantaa elämäsi laatua, mutta mä vain jotenkin aina toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi joutua loppuelämäkseen siihen riippuvuuteen, kun itselleni taisi niin käydä, eikä se mukavaa ole, vaikka ihan hyvin näillä pärjäilenkin, ts. elämänlaatuni on ihan hyvää nykyisin, mutta vituttaahan se väliin aika raskaasti, että se riippuu niin kovasti kiinni niissä nappuloissa, joista vieroittautuminen tuntuu aika mahdottomalta, mulle siis 
.