Mielialalääkkeet: toimivatko vai ei?

^^/^ Jep, voivat kytätä, jos kovasti kiinnostaa, mutta ei sillä mitään merkitystä ole, jos vaikkapa antibioottia tai kipulääkettä määrännyt terkkarin yleislääkäri näkee, että potilas on hakenut psykiatriaan erikoistuneelta lääkäriltä rauhoittavaa tai jotakin mielipideroipetta. Sitten tuon Kannan ja sen kyttäämisen kanssa vaikeuksia vasta alkaa tulla, jos sieltä näkyy, että sama ihminen on hakenut yhtä ja samaa lääkettä kahdelta tai vielä useammalta eri lääkäriltä, koska silloin on toki ihan syytäkin epäillä väärinkäyttöä. Ihan normaaliahan se on, ettei esim. korvalääkäri määrää rauhoittavia tai psykiatri antibiootteja. Tietty lääkäri, kuin lääkäri voi määrätä ihan mitä tahansa lääkettä, jos vain lupansa ovat kunnossa, mutta yleensä noin ei toimita, vaan tietyt lääkkeet määrää se lääkäri, joka on siihen tiettyyn vaivaan erikoistunut.

Tämä ei nyt koskenut varsinaisesti Ees-taasin tilannetta, joka on hieman erilainen, koska kupoliongelmiensa tähden niillä lääkäreillä kävisi, julkisella sekä yksityisellä, mutta ei tuossakaan hommassa mitään laitonta tai väärinkäyttöön liittyviä hommeleita olisi, vaikka toki se Ketipinor-lääkäri siellä julkisella saattaakin alkaa jotakin mussuttaa :unamused: :angry: .

^ Joo, ainahan ne voivat toki siitä mussuttaa, muttei siitä siis mitään seuraamuksi tule, jos hakee sen respan toiselta lääkäriltä, kuten todetukin. Ellei tosiaan sitten just hae bentsoja/oppareita/mitä tahansa väärinkäyttöön kelpaavaa huumelääkettä useammalta lääkäriltä tiheään tahtiin. Mä ainakin olen sanonut ihan suoraan, kuten tuolla mainitsinkin, että haen ne bentsot sitten muualta, jos joku Ketipinorpelle on multa ne poistanut/kieltäytynyt määräämästä. Joskus on määrätty sitten ihan Ketipinorpellen toimesta pitkin hampain tai sitten ovat sanoneet, että senkun haet sitten.

No hyi saatana, mitä paskaa :imp: !!! Alkoi jo ajatuskin oksettaa :angry: . Kyllähän tuolla harhat lähtevät, mutta niin lähtee myös kaikki muu aivotoiminta, minkä lisäksi aiheuttaa sellaiset pakkoliikkeet, että siinä sätkiessään huitoo ihan tahtomattaankin kaikkia vastaantulijoita turpiin ja pudottelee kaikki esineet pöydiltä ja hyllyiltä ja taulutkin seiniltä :mrgreen: . Lisäksi väsytti ihan pirusti, lihotti ja nämä muut neuroleptien perussivarit. Tämä on toki vain minun kokemukseni. Onko tuo vanhan ajan kammotuslepti vielä muka käytössä joillekin raukoille :open_mouth: ? Tosin, jos Truxaliakin vielä käytetään, niin enpä mä mitään ihmettele :unamused: .

Ees-taas: Mietin, voisitko selittää lääkärillesi saaneesi noista lepteistä joitakin oikeasti vakavia sivuoireita? Siis sellaisia, että henki lähtee, jos vielä lepteihin kosket, ei mitään perusväsymyksiä, pakkoliikkeitä jne. No joo, ehkä ideani on täysin tuhoontuomittu, koska jos menisit selittämään saaneesi vaikkapa malignin neuroleptisyndrooman, anafylaktisen shokin tai pahaan infektioon johtaneen valkosolukadon, niin toki sulla pitäisi olla jotakin dokumenttia esittää, että olet ollut sairaalahoidossa tuollaisten hengenvaarallisten sivuvaikutusten vuoksi, kun harvemmin nuo ihan itsekseen kotioloissa paranevat ja lääkärisi tuskin uskoo vain sinun sanaasi, kun nyt on vakaasti päättänyt sut myrkyttää :angry: :unamused: .

Ääh… Tsemppiä nyt edelleen ja toivotaan jotakin ratkaisua tuohon tilanteeseesi <3.

Kiitos kannustuksesta!
Joo, no sain lääkärille soittoajan ja soittaa ilmeisesti ensi viikolla. Aion sitten juristimaisesti ajaa asiaani, tuli mitä tuli. Eli tulen kieltäytymään täysin neurolepteistä. Ei ne todellakaan toimi näihin minun ongelmiin.

Psykiatri Hannu Lauerma on kirjoittanut dissosiaatiohäiriöistä. Hänen mainitsemastaan DES -testistä (Dissociative Experiences Scale), sain 43 pistettä. Dissosiaatiohäiriölle ominaisten oireiden asetettu raja on 20 pisteessä.

Tässä muutama poiminta Lauerman tieteellisistä artikkeleista, joita voin siteerata sitten lääkärille, jos ei minunlaista maallikkoa usko:

”Psykoosilääkkeet eivät kuulu dissosiaatiohäiriön ensisijaisiin hoitokeinoihin; sen sijaan psykoterapia on keskeinen hoitomuoto.”

”Monet dissosiaatiohäiriöistä kärsineet potilaat ovat saaneet psykoosiepäilyn vuoksi neurolepteja, jolloin oireiston spontaani tai pelkästään suggestiiviseen ja rauhoittavaan vaikutukseen pohjautuva paraneminen on voitu virheellisesti tulkita antipsykoottiseksi vaikutukseksi. Pitkäaikaista neuroleptihoitoa ei tule käyttää, koska sen hyöty lienee epäspesifinen ja mahdolliset haittavaikutukset merkittäviä. ”

”Erityisesti dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä oireet voivat vaikuttaa psykoottisilta. Aistiharhoja, jopa skitsofrenialle tyypillisiä, saattaa syntyä dissosiatiiviselta pohjalta. Näitä ovat mm. puhuttelevat ja riitelevät kuuloharhat ja kokemus ulkopuolisen voiman vaikutuksesta tunteisiin ja ajatteluun. Dissosiatiiviset harhat ovat kuitenkin potilaan itsensä kyseenalaistettavissa.”

Kertoo muutamasta esimerkki potilaasta:

”Potilaan todettiin olevan ääniharhojensa osalta sairaudentuntoinen mutta epäilevän toisaalta todellisiakin ilmiöitä harhoiksi. Potilas sai yölääkkeeksi 2.5 mg loratsepaamia apulaislääkärin muisteltua, että oireet voisivat sopia dissosiatiiviseen tilaan, johon neuroleptihoitoa ei tarvita.”

”Potilas käyttää tarvittavana lääkityksenä loratsepaamia 1–2 mg päivässä.”

Lähteet:

terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93238.pdf

duodecimlehti.fi/web/guest/arkis … ku_p_auth=

^ Jessss :slight_smile: . Tuo kuulostaa parhaalta keinolta taistella asiansa puolesta. Täällä ovat kaikki peukut varpaita myöden pystyssä, että sulla riittävät voimat tuohon taistoosi ja että se kantaisi hedelmää <3.

Tämä ketju pistää sapen kiehumaan ja saa allekirjon jälleen kerran pohtimaan, josko lääketieteelliseen on yhtenä pääsyvaatimuksena persoonallisuushäiriö tai vähintäänkin puoljumalakompleksi.

Ja tuo bentsojen järjestelmällinen alasajo ja kaikenmaailman ketipinorien sun muiden neuroleptien tuputtaminen niiden sijaan on kyllä jotain niin naurettavaa ja raivostuttavaa ettei tosikaan. Ei käy tämän hullun järkeen, että kun on kerran olemassa lääkkeitä jotka kuuriluontoisessa käytössä ns. tarvittavana toimivat todistetusti hyvin ei-psykoottiseen ahdistuneisuuteen, miksi ne pitää korvata PSYKOOSIlääkkeillä, jotka eivät lievitä sitä ahdistusta tipan vertaa, mutta tuovat sen sijaan mukanaan joukon sivuvaikutuksia, joista raportoidessa sitten huokaillaan, levitellään käsiä ja todetaan ‘No en minä sitten tiedä enää kuinka voin auttaa’. Ja usein vakaviakin sivuvaikutuksia vähätellään, omalla kohdallani eräs lääkäri piti aluksi ihan hyväksyttävänä, että Risperdal aiheutti kielen puutumista, pistelyä ja jäykkyyttä siinä määrin, että puheestani ei saanut juuri mitään selvää. Tätä sitten korjattiin luonnollisesti toisella lääkkeellä, kunnes puoskari tajusi itsekin, että ehkäpä Risperdalin voisi unohtaa…

Olin vuosikausia erittäin hoitomyönteinen ja suostuvainen kokeilemaan lähes mitä tahansa lääkitystä, mutta vähitellen tällekin kiltille turpaanottajalle tuli raja vastaan, ja nykyinen linjani lääkityksen suhteen onkin se, että noudan tropit apteekista kolmen kuukauden välein, jotta en joudu selittelemään psykopolille tai Kelalle mitään. Mutta ne valtiolle kalliiksi tulevat erityiskorvattavat lääkkeet pysyvät koskemattomina kauniissa pakkauksissaan. Ainoastaan Tenoxia ja Diapamia otan silloin tällöin tarvittaessa.

Mielialalääkkeistä en ole henkilökohtaisesti hyötynyt koskaan, en edes kaikkein pahimpina masennuskausina. Ja lukuisia eri lääkkeitä on kokeiltu. Jotenkin kuvaavaa oli, kun jätin yli puolitoista vuotta tunnollisesti syömäni masennuslääkkeen ja mielialantasaajan pois ja kun niiden aiheuttama järkyttävä väsymys oli poistunut ja vointini kohentunut, psykopolilla todettiin, että lääkitys on viimeinkin alkanut vaikuttaa, kun vaikutan pirteämmältä ja toiveikkaammalta. :mrgreen: Näiden lääkitysten lopettamisen myötä myös korkeat verensokeritasot palasivat normaaleiksi.

Neurolepteistä en myöskään ole saanut kuin ikäviä sivuvaikutuksia. Voi toki olla, että joku vanhan polven myrkyistä pitäisi oireeni poissa, mutta niin hullu en ole, että ryhtyisin ehdoin tahdoin kokeilemaan josko painokin siinä sivussa tuplaantuisi, sitä kun tässä jo muutenkin on pienen valtion verran…

Varmasti löytyy heitäkin, joilla mieliala- ja psykoosilääkkeet auttavat, ja silloin niitä kannattaa toki hyödyntää. Mutta on kyllä törkeää, että kuntoutustukea ei myönnetä ilman pakollista lääkitystä, ja varsinkin jos lähdetään neurolepteillä kiristämään…

Vilpittömät pahoitteluni kaikille ketjulaisille, jotka ovat saaneet lääkepanttauksesta ja/tai tuputuksesta osansa.

Täältäkin paljon paljon voimia kusipäätaisteluun !!! Kerro sitten miten kävi.

Huh, nyt se on ohi :slight_smile: Puhuin lääkärin kanssa ja pitkällisen selityksen jälkeen suostui uskomaan, että neuroleptit ei ole toimivia minun ongelmiin. Tuskaisten huokailujen jälkeen määräsi kokeiltavaksi klonatsepaamia, eli Rivatrilia. Sanoi, että voisi ottaa joka aamu, mutta täytyy vähän itse tunnustella miten se minulla vaikuttaa. Turha sitä on minusta joka päivä syödä, jos ei ole tarvetta. Luojan kiitos, että tämä selvisi. Olen tosi helpottunut. Vastaan tappeleminen kannattaa :slight_smile:

Kiitos kaikille tuesta!

Jes, tosi hyvä juttu! Peukkua vaan ylöspäin täältä! :smiley:

Hienoa, Ees- Taas!

Tuo on kyllä niin aunuksen rannoilta, että joutuu suurinpiirtein pitämään luennon siitä, miksi joku feikkimuotilääke tai norsunkaatajamyrkky ei ole se omin juttu. Ja vieläpä silloin, kun ne omat voimat ovat todella minimissä masennuksen tms. takia. Mutta hienoa, että sait ketipinorpellen irtautumaan hetkeksi neuroleptisirkuksestaan, ja määräämään troppia, joka oikeasti toimii.

Olen itsekin huomannut, että jos vain jaksaa pitää puoliaan, niin lopulta väsytystaistelu kääntyy potilaan eduksi - siis useimmiten. Jotkut ketipinor-afficionadot eivät tunnu käsittävän sitten millään, että vuosituhannen ihmerohto ei tehoakaan joka ikiseen masennukseen ja pipiin vaikka sitä kokeiltaisiin 5 kertaa. :neutral_face:

Ees-taas: Mahtavaa, mahtavaa taputtaa pieniä karvaisia käsiään, tanssii pienen tanssin ja antaa poskelle suuren virtuaalimoiskauksen :smiley: !!!

Mulla on ollut Rivatril päivittäisessä käytössä jo useita vuosia ja olen ollut siihen tosi tyytyväinen. Pitää hyvin ahdistukset sun muut paniikit kurissa, ei väsytä ja vaikutus on pitkä ja tasainen, joten pitoisuuden heittely ei itsessään aiheuta ahdistuksen pahenemista ja sama annostus toimii ihan yhtä hyvin monen vuoden jälkeenkin. Omasta mielestäni ehdottomasti paras benzo säännölliseen käyttöön. Rivatril tunnetaan lempinimellä Raivotril, eli se saattaa aiheuttaa/pahentaa monia muita benzoja herkemmin impulsiivisuutta, aggressiivisuutta ym. paradoksaalivaikutuksia, mutta sun kohdallasi riski tuohon lienee vähäinen, koska et käytä lääkkeitäsi väärin, saati läträile viinan kanssa. Itselläni Rivatril ei aiheuta lääkärin määräämillä annoksilla, jotka ovat mulla vieläpä verrattain korkeat(4-6 mg/vrk) noita paradoksaalivaikutuksia, mutta jos ylittelen annostusta, mulla alkaa kyllä herkästi ilmeltä ärsyyntymiskynnyksen laskua. Niistä typeryyksistä, mitä tuli tehtyä, kun sekakäytin alkoholia ja Raivotrilia en kehtaa edes tässä puhua. Kaduttaa ja hävettää ihan tarpeeksi :cry: :blush: . Olen kuitenkin läksyni oppinut ja tuo on TOIVOTTAVASTI mennyttä elämää. Normaaleilla annoksilla Rivatril on kuitenkin mulle erittäin hyvin toimiva ja haittavaikutukseton lääke. Sen olen tosin huomannut, että lähimuistiin tuo vaikuttaa mulla ehkä hiukan enemmän, negatiivisessa mielessä siis, kuin muut benzot, mutta eipä tuokaan vaikutus häiritseväksi asti kasva, jos pysyttelen niissä kilteissä annoksissa. Riippuvuus mulla toki on todella paha, mutta se mulla kait ristinä olisi joka tapauksessa tällä benzojen käyttöhistoriallani, joten siksikin pidän Rivatrilia hyvänä vaihtoehtona, että sen kanssa homma ei karkaa lapasesta, kuten se lyhytvaikutteisten benzojen(esim. Xanor ja Temesta) kanssa tekisi. Jos mä tuolla överöin, niin on ihan silkkaa tyhmyyttä vain :unamused: .

Sulla on luultavasti aloitettu Rivatril melko pienellä annoksella? Silloin haittavaikutusten pitäisi tosiaan olla lieviä. Ja tosiaan, joka päivä ei kannata lääkettä tietenkään ottaa, jollei sille tarvetta koe. Eihän Rivatril tokikaan kaikilla ahdistukseen tepsi, mutta kerroin nyt oman kokemukseni. Jos tahdot, niin tule kertomaan, mitä mieltä Rivatrilista olet sitten, kun olet “päässyt makuun”.

Tähän munkin täytyy yksinkertaisesti vastata. Olen niin onnellinen sun puolestasi, tässä sen näkee että todella vastaan tappelemisesta voi olla apua. Todella isot taputukset sulle olalle, että jaksoit pistää lääkärille vastaan tässä asiassa. Toivotaan että tuo lääke sopii sulle. Mulle itselleni kyseinen lääke ei sopinut tiettyjen haittavaikutusten takia, mutta kaikki on niin yksilöllistä ja mitä olen kuullut niin monelle tuo on ollut todella hyvä lääke ja nimenomaan pitkävaikutteinen.

Itse en myöskään käyttäisi sitä jatkuvasti, jos en kokisi tarvetta. Kerro sitten aikanaan, että miten lääke sopi sulle. Onneksi olkoon ja voimia jatkoon <3

Pientä päivitystä Rivatrilin aloittamisesta. Olen sitä viitisen päivää ottanut annoksella puolikas aamulla ja puolikas illalla. Tabletti on siis 0,5mg. Sitä pikkuhiljaa tarpeen tullen nostellaan. Tuohan on tosi minimäärä, mutta onneksi jo pienetkin määrät näköjään toimii.

Isot plussat:
+ei pelota enää
+poistanut paniikkikohtaukset kokonaan
+tasoittaa ahdistusta
+ei väsytä/vedä päätä sekaisin

Negat:
-aggressiiviset tuntemukset
-itsetuhoajatukset
-impulsiivisuus

Lääkäri sanoi, että nuo negatiiviset vaikutukset saattaa mennä pois, kun keho tottuu lääkkeeseen. Eikä tänään noita negatiivisia oireita ole ollut ollenkaan. Mutta nuo positiiviset vaikutukset on niin huikea juttu! Kaikki paniikkitunteet on poissa. Mikään pami tai muu lääke ei ole minulla ennen pystynyt niitä täysin poistamaan, oikeastaan vaan hillitsemaan paniikkioireita. Nyt minun pelot ovat poissa. Ihan kuin joku olisi kääntänyt päässä jotain vipua ja pystyn muina naisina kävelemään ihmisten joukossa, ilman mitään pelkoja. Eikä ole mikään doupattu olo. Hittolainen, että olen siitä onnellinen. Tunnen, että olen pitkästä aikaa vapaa :smiley:

^ Hieno homma, että sait lääkkeen, joka toimii noin hyvin :smiley: . Itselläni on hyvin samankaltaiset kokemukset Rivatrilista ja siksipä sitä tuolla aiemmin “hehkuttelinkin” juuri parhaaksi benzoksi nk. arkikäyttöön. Pitää juuri tasaisen vaikutuksensa vuoksi tehokkaasti paniikit loitolla ja ahdistuksen kurissa ja ns. piristävyytensä tähden toimintakykyä hyvin yllä. Toivotaan, että nuo negatiiviset sivuvaikutukset tosiaan häviäisivät, kunhan totut paremmin lääkkeeseen. Itselläni tuota impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta nousee esiin vain silloin, jos menen ihan silkkaa tyhmyyttäni ottamaan lääkkeitäni enemmän, kuin pitäisi :unamused: :blush: . Normaaleilla, eli lääkärin määräämillä annoksilla noita ei ilmene, vaan saan lääkkeestä ainoastaan sen hyödyt irti.

Oletko muuten huomannut Rivatrilin vaikuttavan lähimuistiisi? Mulla tuo heikentää lähimuistia hieman enemmän, kuin muut benzot. Niillä sallituilla annoksilla ko. haittavaikutus on kuitenkin niin lievä, ettei se liikaa häiritse, kun vaakakupissa kuitenkin painavat enemmän nuo lääkkeen positiiviset vaikutukset.

Parina ekana päivänä oli sellaisia “mistä me äsken puhuttiin” -ajatuskatkoksia, joten kyllä sillä vähän sellaisia vaikutuksia on. Tuntuu kuitenkin, että terapian jälkeen muistin paljon paremmin puhutut asiat Rivatrilin vaikutuksen alaisena, verrattuna Oxaminiin. Varmaan siksi, kun on pitkäkestoinen ja sen voi ottaa jo aiemmin aamulla.
Muistan, kun ekan kerran otin Oxaminia pari tablettia (en ollut koskaan aiemmin niitä syönyt, enkä tiennyt paljon pitäisi ottaa), niin kävin anoppilassa ja en muistanut reissusta jälkikäteen mitään. Ihan kohtelias ja normaalin oloinen olin kuulemma ollut :laughing: Muistiongelmat on selkeästi aina lieventynyt tottumisen myötä.

Hienoa, että olet kokenut lääkkeestä hyötyä!

Juu, niihin muistiongelmiin tottuu, ainakin Diapamien kanssa mulla pysyy muisti suht hyvin, mutta olenhan mä niitä jo kohta neljä vuotta käyttänytkin. Muutenkin taitaa olla, että noidenkin nappien vaikutukset on niin yksilöllisiä. Muistan joskus kans kun mulla oli Opamoxit ja tuntui, ettei ne pelitä laisinkaan, niin vähän ennen jotain jännittävää menoa mäkin kahmaisin kunnon annoksen niitä. Vieläkin tulee vähän pelottava fiilis, kun en muista mitään siitä, kun palasin yöllä kotiin ja olin vielä suihkussakin käynyt. :mrgreen: Ihme, kun ei sinne suihkuun sammunut. Tenoxeista mun mielestä taasen lähtee aina muisti, oli niitä popsinut sitten miten ahkerasti tahansa. :confused: Se 20 mg ei yksinään mua nukuta, mutta muisti lähtee osittain. 40 mg ja siitä ylöspäin aiheuttaa totaalista amnesiaa.

Onko kukaan muu saanut Rivatrilista ruokahaluttomuutta sivuoireena. Tuntuu, että joutuu väkisin nielemään ruokaa alas ja koskaan ei ole nälkä. Jätän välillä kokonaan syömättä ja juon vaan proteiinijauhetta veteen sekoitettuna. Sen saa nopeasti kurkusta alas. Haluaisin siis syödä, mutta jo pelkkä ruuan haju etoo minua.

^ Hmm… Eipä ole kokemusta, enkä ole koskaan kuullut kenenkään muunkaan valittelevan ruokahaluttomuutta/pahoinvointia ylipäätään minkään benzojen sivuoireena. Toki benzojen vaikutuksen alaisena saattaa yksinkertaisesti unohtaa syödä, koska niiden aiheuttama amnesia voi saada unohtelemaan mitä kummallisimpia asioita :open_mouth: , mutta tuollaisesta ei kait sinun kohdallasi ollut kyse. Äh… Mä olen vähän huono mitään tähän vastaamaan, koska syömishäiriöni vuoksi syömiseni ovat sen verran kummallisia, mutta eipä tuo mulla, nykyisin ainakaan, ruokahaluttomuudesta tai pahoinvoinnista yleensä johdu. Itse asiassa, jos mun joskus pitää syödä paremmin, mutta päänuppi kiukuttelee vastaan, niin yliannos Rivatrilia(tai jotakin muutakin benzoa) saattaa helpottaa syömistä huomattavasti, kun ei vain välitä niistä syömisen aiheuttamista ahdistuksista ja ajatusluupeista. Tosin tuo yliannostelu toimii mulla niinkin päin, että eipä tarvitse syödä, kun vitut siitä, jos vähän heikkoa tekee :unamused: .

Oletko varma, että tuo johtuu nimenomaan Rivatrilista? Toki erilaisia sivuoireita riittää joka lähtöön, eikä tuo nyt mitenkään mahdottomalta kuulosta. Mietin, iskeekö tuo olo sulle siinä vaiheessa, kun Rivatril on jo poistumassa elimistöstä(Käsittääkseni et ihan joka päivä lääkettä söisi???) ja kyseessä olisi pitoisuuden laskusta johtuva pahoinvointi, ts. lievä vieroitusoire? Rivatril tosin laskee niin hitaasti ja lempeästi IMO, että jokseenkin oudolta kuulostaisi tuokin vaihtoehto, varsinkin, kun et mikään HC-käyttäjä ole :confused: .

Voi olla, että johtuu ihan yleisesti mielialan laskusta, jolloin ruokahalukin laskee. Ja sitten tosiaan on helpompi olla syömättä silloin, kun ottaa Rivatrilia tai kun on sen vaikutuksen alainen. SIlloin ei tule jotenkin ajateltua sitä.

Juu en ole kans kuullut ruokahaluttomuudesta bentsojen kohdalla, vaikkakin toki kaikenmaailman muiden mielialamömmöjen tiedän sitä aiheuttavan. Voihan pahoinvointi johtua ihan siitä bentsojen aiheuttamasta päihtymystilasta, niin ei kait se ihan mahdotonta ole, että se pienoinen huimaus joillekin pahoinvointiakin aiheuttaisi. Kuitenkin noin yleisestiottaen bentsoja määrätään aika usein lataamoissakin helpottamaan syömistä niille potilaille, jotka niskuroivat syömisen kanssa.

Rivatrilista mulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikea uskoa, että joku bentso eroaisi merkittävästi toisesta sivuvaikutuksiensa puolesta. Vaikkakin sellaisesta olen kuullut, että jotkut saattavat olla allergisoivampia kuin toiset. Sellainen kuin tetratsepaami vedettiin markkinoilta muualla Euroopassa sen aiheuttamien allergiareaktioiden vuoksi.