Mieheni on ongelmapelaaja eikä myönnä sitä...

Hän viettää aikaa netissä ja tietokonepelejä pelaillen 6-16h vuorokaudessa. Töissä käy, laskut maksaa, joitakin ehdottoman pakollisia askareita tekee. Mutta muun ajan sulkeutuu netti-/pelimaailmaan, kuulokkeet päässä. Ei kuule, ei kuuntele, ei välitä. Minä kärsin. Lapset kärsivät. Ikää hänellä on 40 vuotta.

Puhuminen ei auta, läheisistä kukaan ei halua asiaan puuttua. Huolettaa sekin, että lapset ovat tulossa pian murrosikään ja ottavat aivan vääränlaisen miehenmallin isästään.

Olen yrittänyt puhua järkeä, näyttänyt tutkimustuloksia. Ei vaikutusta. Kukaan ei voi määritellä sitä, mikä on normaalia. Ja hänelle tämä on. Väittää, ettei ole pelaamisensa keneltäkään pois. Mutta onhan se. Lapset jäävät paitsi isän läsnäoloa. Minulla eri ole parisuhdetta, ei seksiä, ei läheisyyttä, hellyyttä, ei mitään… Emme tee perheenä yhdessä mitään…

Useimmat sanovat, että lähde, jätä se mies. Se vaan ei ole yksinkertaista… Minulla ei ole siihen vielä voimaa eikä rohkeuttakaan… Haluaisin uskoa, että toivoa on.

Mutta mistä apua? Voiko sitä saada, jos miehen mielestä ongelmaa ei edes ole? Ainao ongelma olen vain minä, joka asiasta sanon…

Auttakaa viisaammat!!

Hei!

Sehän se on peliongelmaisten ongelma - se, että he eivät myönnä ongelmaansa tai sen laajuutta. peliongelma on kaikkein koukuttavin addiktio. Mitään muuta pelaaja ei kykene ajattelemaan kuin pelaamsita, sen rahoittamista ja ajan järjestämistä pelaamista varten.

Vaikka olet järkyttynyt, hämmentynyt, raivostunut, surullinen, vihainen - kaikki nämä tunteet paiskovat sinua seinältä toiselle- ainakin minä singahtelin kuin pingispallo- yritä varata itselle omaa aikaa ajatella. Mitä sinä tarvitset elämääsi? Apua ruoanlaittoon? Siivoamiseen? Aikaa yhdessäoloon tunnin viikossa? pari tuntia lenkkiaikaa? Sovi näistä pelaajan kanssa - ja ota tuo aika. Tee itsellesi hyvä elämä, hae terapia-apua itsellesi, puhu asiasta siellä, mistä apua saat. Jos paikkakunnalla on alkanut nyt syksyllä pelorajat 'on läheisryhmä, mene mukaan. Tule Tuulettimeen keskustelemaan ja kirjoita tänne valttiin. Yritän sanoa sinulle, että sinä et pysty ulkopuolelta parantamaan pelaajaa. Siihen tarvitaan ammattilainen ja pelaajan oma motivaatio hakea apua. Se, mitä sinä voit tehdä, on huolehtia omasta itsestäsi niin hyvin kuin voit. Turvaa talouidellinen asemasi, tee avioehto - avioeron tullessa sekä velat että tulot ovat saatavia! Suojaa oma palkkasi. Keskustelkaa lasten kanssa asiasta. Voitte sopia joistakin yhteisistä perhehetkistä, joissa lapsilla on molemmat vanhemmat paikalla. Auttaisiko, jos lapset kertoisivat, mitä he haluavat puolisoltasi?

Pelaaja voi olla niin sisällä pelaamisessa, että hän ei kuule edes lasten ääntä. Se on surulllista. On kuitenkin lasten hyvä tietää, mistä on kysymys, etteivät he luule tilanteen johtuvan itsestään. Ja molemmat vanhemmat ovat tärkeitä ja pelaajan tilanne voi muuttua , joten turha mustamaalaaminen ei ole lapsille hyväksi. Voi vaikka vain todeta, että isä on riippuvainen pelaamisesta, että’ se on eräänlainen sairaus. lapsilla olisi hyvä olla jokin harrastus tai heille voisi lukea kirjoja/ voisivat lukea itse kirjoja tai tehdä jotakin muuta, josta mielihyvän palkinnon saa pitkän ajan saatossa. Se edistää sitä, etteivät he jää koukkuun pelaamiseen, vaan oppivat saamaan mielihyvän muista lähteistä.

Tästä tuli sekalainen sepostus ja en tiedä auttaako tämä mitään.

Läheinen tarvitsee apua itselleen ja oma toipuminen edesauttaa pelaajan avun hankintaa. pelaaja voi syyttää läheistään ongelmana, koska hän kieltää oman tilanteensa. Läheinen on oikeassa, mutta pelaamispuuron kiertäminen ei auta. On parempi huilata, hakea rentoutta ja pitää itsestä extra hyvää huolta. Keskittyä oikein omaan hyvinvointiin ja nauttia lasten olemassaolosta. :slight_smile:

Ja itse pelanneesta miehestä eronneena voin sanoa, että olen eron ansioista pelaamisesta vapaa ja onnellinen.

T. sortsima

Kiitos sortsima vastauksestasi!

Kysyit seuraavaa: Mitä sinä tarvitset elämääsi? Apua ruoanlaittoon? Siivoamiseen? Aikaa yhdessäoloon tunnin viikossa? pari tuntia lenkkiaikaa? Sovi näistä pelaajan kanssa - ja ota tuo aika. Kaipaan kumppanuutta. Kaipaan kaveria arkisiin kotiaskareisiin edes välillä. Olisi kiva juuri siivota yhdessä, kokata yhdessä, tehdä pihahommia yhdessä, jotain. Olen puhunut ja kuuroille korville tuntuu menevän. Miehellä on lisäksi se käsitys, että koska opiskelen (eli ei ole palkkatuloa) olen ikäänkuin LOMALLA ja joudan vallan hyvin tekemään kaiken. Opiskeluhan ei ole työtä, ihan vaan laiskottelua :unamused: On melko vaikeaa saada lapsiakaan osallistumaan kotitöihin. “Miksi meidän pitää tehdä kun iskäkään ei tee?” Niinpä…

Meidän paikkakunnalla ei ole pelaajien läheisille ryhmiä. Eli ainoa vertaistukeni on sitten täällä verkossa. Milloin tänne sitten pääsenkään. Lasten puolesta tuntuu pahalle, kun heidänkään sanomisilla ei ole miehelle väliä. Ainakaan usein. Tänä vuonna on YHDEN KERRAN käynyt lasten kanssa pyöräilemässä. Eipä vissiin muuta. Ei lähde luistelemaan, pelaamaan kiekkoa, kalastamaan, mökille, jne. Kun ei kiinnosta, miestä siis. En tiedä millainen aikuinen laittaa aina oman mielihalunsa lasten toiveiden edelle?

Taloudellisesta turvasta: olemme avopari, joten mitään ehtoja ei ole. Mies omistaa talostakin 75%, koska hänellä oli laittaa pesämunaa kotia ostaessamme. Minullahan ei ole palkkatuloja eikä omaisuutta. Olen opiskelija ihan normaalilla opintotuella (vajaat 300e kuussa). Joten aika tyhjän päällä olen. Kotiäitivuosille ei painoarvoa tässä huushollissa lasketa näemmä.

Ainoa harrastukseni on kävellä luonnossa koiran kanssa, muuhun ei varaa ole. Ihanaa olisi hemmotella itseä joskus vaikka kampaajalla tai hierojalla, mutta siihen ei ole mahdollisuutta rahan vuoksi. Vaatteetkin ovat vuosimallia sitä sun tätä. Esimerkiksi talvikenkiä ei ole ollut pariin talveen, kuten ei toppahousujakaan. Kirpparilta en housuja löydä kokoni vuoksi. On päässyt painoa kertymään viime vuosina.

Päivä ja hetki kerrallaan tässä on mentävä, kun muutakaan en voi. Jos rohkeutta ja taloudellista turvaa olisi, varmaan lähtisin.

Nettileski

Hei Nettileski!

On tosi vaikea vastata sinun kysymyksiisi ja kertomaasi tilanteeseen. Mitä tehdä, kun pelaajapuoliso ei näe eikä kuule mitä omat läheiset häneltä kaipaavat. Hän tajuaa ehkä jollakin tapaa kaukaisesti, ettei se mitä hän tekee ole oikein, mutta kuitenkin pelit vetävät niin paljon puoleensa, että hänen tulee pelattua.

Jotenkin ajattelen, että se mitä voit tehdä, on purkaa tunteita vaikka tänne Valttiin. Parasta olisi jos saisit myös ammattiapua. Onko teidän opiskelijaterveydenhoidon kautta mahdollista saada keskusteluapua? Ajattelen myös, että saadaksesi näkemystä pelaajan läheisen elämään, sinun kannattaisi ilmottautua Tuulettimeen. Se on suljettu keskusteluryhmä, jossa on asiantuntija-apua saatavilla viikottain. Se on ollut minulle suuri helpotus. Yritämme tukea toisiamme ja saamme vielä ohjaajan tuen ja vinkit.

Kannattaa hakea tietoa pelaamisesta ja läheisen elämästä. Seuraavassa linkissä on hyviä kuvauksia siitä, miten läheisen elämä yleensä kulkee ja millaisia selviytymiskeinoja läheisillä on ollut. Niistä oli minulle suuri apu, rupesin käsittämään, mistä pelaamisessa on kysymys läheisen kannalta:

peluuri.fi/laheiselle/materi … aheisille/

Kirjoitin aiemmin siitä, kuinka tärkeää läheisen on pitää huolta itsestään. Se tuntuu hullulta ajatukselta, mutta pelaaminen aiheuttaa niin paljon stressiä, että on pakko puhaltaa välillä. harrastusten ei tarvitse maksaa mitään. Minulle parasta on ollut se, että saa mennä istumaan jonnekin itselle mieluisaan paikkaan ja vain olla. Itkeäkin välillä ja kirjoittaa ajatuksia ylös. lattialla makaaminen ja samalla rauhoittuminen ja oman hengityksen kuuleminen on myös ihanaa. samalla piukassa oleva selkä saa venyä rennoksi ja liikkuvaksi. Koira on ihana kumppani, sen kanssa pääsee ulkoilemaan ja se on maailman paras kuuntelija. Ihanaa että sinulla on sellainen!

Minua jäi vaivaamaan erityisesti se, että miten voisi tulla toimeen mahdollisen eron hetkellä. Ero on suuri ratkaisu ja sitä kannattaa harkita huolella. Mutta kannatta ottaa etukäteen selvää kaikista tuista, joita voisi saada.

Ainakin Kelan sivuilla on kerrottu asumistuesta, joka on aika suuri, elatusavusta ja yksinhuoltajan lapsilisän korotuksesta. Linkki esitteeseen, siinä on joka asian perässä myös numero, johon soittaa:

kela.fi/documents/10180/5787 … 6058b03c0d

Huom! Elatusvelvollisuus ajaa kaikkien muiden velkojen ja saatavien edelle. Se voidaan pidättää suoraan miehesi palkasta!

Uskon, että taloudellisesti voit pärjätä ilman pelaajapuolisosi tuloja. Mutta sitä ennen kannattaa kuunnella ja harkita, punnita tarkoin tilanne. Kuulla itseä, omia viestejä. Sisällä itsessä on vastaus omiin ratkaisuihin. pelaajan kannalta on aina hienoa, jos hänelle voi tyynesti kertoa syyttelemättä tai katkeroitumatta oman toiveen ja ajatuksen. JOs hän ei halua kaikesta yrityksestä huolimatta kuulla ja kunnioittaa ympäristön toiveita, ja omaa parastaan, on läheisen kuunneltava itseä ja lopulta tehtävä itse päätös. Muistan saaneeni itse perspektiiviä kysymyksestä:

Missä ja miten sinä haluat viettää elämääsi seuraavan 5 vuoden kuluttua? Meillä on yleensä hyvä arviointikyky ja oma intuitio on aina oikeassa.

Voimia ja uskallusta kuunnella sisimpäänsä sekä pelaajapuolisolle että sinulle, Nettileski!

t. sortsima

Hei Nettileski!

Oletko langoilla vielä, miten sinulla menee? Onko teidän tilanne muuttunut ja miten jaksat?
Ajattelin kysellä, kun sinusta ei ole kuulunut mitään vähään aikaan.

T. sortsima