Menneiden musitelu.

Huomenta.
Kirjoittelen kun heräsin aivan liian aikaisin, enkä voi alkaa muuta tekemään etten muita häiritse. Voisinhan tietenkin lähteä ulos, vaikka lenkille, muttei sekään oikein innosta.
Itse olen eronnut ja se mikä minut tänään jo kolmelta herätti oli muistot menneistä. “Märehdin” onneton edelleen menneitä, mitä jos olisin tehnyt noin, tai näin, tai sittenkin jotenkin muutoin kuin tein. Olisko elämä tänään parempaa jos olisin sittenkin jäänyt enkä eronnut? Olisiko lasten elämä ollut helpompaa jos perhe olisi pysynyt kokonaan kasassa, eli isäkin olisi siinä mukana ja se vanha talokin kotina? Ehkä? Ehkä ei? Ehkä olisin menehtynyt jossain väkivaltaisessa riidassa humalaisen kanssa, tai kumpikin humalassa.
Menneet tapahtumat, lapsuudestani saakka vaivaavat joskus ihan kauheasti. Raskas ahdistava olo tulee, kun muisti syöttää kaikenlaista tapahtunutta mieleen, epä miellyttäviä tietenkin.
Tuossa sängyssä makoillessa ja miettiessä tuli mieleen, että oikeastiko ihmisen mieleen tulee näin paljon kaikenlaista menneestä? Vai onko minulla nyt jotain pielessä? Oisko aika hakea apua? Ja mistä? Terapia on käyty. Vertaistuessakin oltu. Kirkostakin yrittänyt apua etsiä. Silti menneet vaan mieltä välillä kuohuttaa. Onneksi ei pitkiä aikoja, vain näin joskus aamulla tai illalla kun pitäisi nukahtaa, ja sepä onkin hankalaa.
Kysynkin kanssakulkijoilta, onko se normaalia että menneet tekemiset, muiden tekemiset ja omat, tai tekemättä jättämiset tulee mieleen eikä niitä saa karkotettua? Ja jos saankin karkotettua niin ne tulee takaisin jossain vaiheessa?
Jos nyt lähden kovalle lenkille, tekemään jotain työtä, niin ajatukset vaihtuu. Mutta ei aina jaksais tavallaan juosta omia ajatuksiaan pakoon? Tuntuu että se on pakokeino ei parantava.

Mulla(kin) tulee kaikki teot (huonot ja ei-huonot-muttei-hyvätkään) ja muut (h)ajatukset yhtenä virtana mieleen, ovat aina tulleet. Yritän saada yhtä terapeuttia kiinni, ja saada selville josko yksityiselle terapeutille ois mahdollista päästä kokeilemaan, että onko siitä(kään) mitään hyötyä.
Kaiketi tuollaiselle tulvivalle tajunnanvirralle olisi jotakin tehtävissä, mutta yksin en sitä ainakaan kykene tekemään.