wsj.com/articles/alcohol-whi … 1408705249
Kannattaa lukaista tuo Wall Street Journalin juttu tai ainakin vilkaista siinä oleva hyvä kuvio; Suomen alkoholinkulutus per henkilö 12,3 litraa vuodessa on ohittanut Ranskan 12,2 litraa vuodessa ja Saksan 11,8 litraa vuodessa. Rajakauppa Luxemburgistakin huomioiden Suomessa juodaan enemmän kuin viinimaa Ranskassa ja olutmaa Saksassa.
JOHTOPÄÄTÖS
Perinteisen viinakulttuurin (viikonloppujuominen) yhdistyminen “sivistyneeseen” juomiseen (turha tissuttelu ruuan kanssa, Afrer Workit tms.) on vienyt maamme seuraan minne se ei kuulu. Aikana ennen “sivistynyttä” juomista maamme teki seuraa tuolle peränpitäjäjoukolle kuten USA:lle, jossa kulutus per henki on 9,2 litraa vuodessa.
Toimenpiteitä:
- Hanapakkausviineille iso haittavero. Ruotsissa hanapakkaukset lisänneet naisten alkoholismia.
- Verottoman tuonnin ylärajaksi 2 litraa viinaa eli normaalikäytön yläraja, joka on luokkaa 0,5 litran Kossu perjantaipullona. 2 litraa viinaa vastaa kuukauden normaalia kulutusta - muu määrä voi olla trokaamista. Salakuljetusyrityksestä 350 päiväsakkoa + 120 tuntia yhteiskuntapalvelua esim. vanhainkodeissa. Uusimisesta puoleksi vuodeksi perustason vankilaan kuten Mikkeliin tai ainakin avolle esim. Naarajärvelle.
- Yli 2,8% juomien oston alaikärajaksi 21 vuotta kuten USA:ssa → opintojen keskeytys alenee, juomisen aloittamisikä nousee, nuorison syrjääntyminen vähenee.
- Turbohiibat pois - Ruotsissa ei ole turbohiivaa.
- Keskiolut (helpoin tapa alkoholisotua) Alkoon → maaseudun mies tekee sitten sen reissun lähikaupungin Alkoon pari kertaa kuussa. Kauhavalla oli vuonna 1970 TV-ohjelman mukaan vain 10 “tenu-ukkoa”.
- Hinnat sidottava indeksillä Norjan Vinmonopoletin hinnastoon uudessa alkoholilaissa.
- Helsinkiin Pietarin malli; asumislupaan vaaditaan pysyvä työpaikka + omarahoitteinen asunto yksityiseltä sektorilta (80 -luvulla Helsinki ei ottanut opiskelijoita kirjoille ja asumistuen käsittely vei 8 kk → ei ollut liikaa päihdepakalaisuutta).
Lasolarska, onpa sulla julmat toimenpide ehdotukset. - Mä en kannata mitään kieltolakia enkä hinnan nostoja pilviin. Mä uskon, että alkoholin kriminalisointi ei johda mihinkään. Kun sitä on saatavilla suht koht vapaasti ja kohtuulliseen hintaan, niin aikaa myöden tavat sen käytössä muuttuu. - Yksi perustavaa laatua oleva asia on yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen, jotta tietyiltä ilmiöiltä vältytään.
Kolikolla on taas kaksi puolta:
“Suomalaisten viinaralli tukee Viron kulttuuria – miljoonia euroja kirjallisuudelle”
Kolikolla on taas kaksi puolta:
“Suomalaisten viinaralli tukee Viron kulttuuria – miljoonia euroja kirjallisuudelle”
Viinarallia on muuten USA:ssakin. New Hampshiren osavaltiossa ei ole alv:tä ja juuri Massachusettsin rajalla on New Hampshiren puolella suuria marketteja jotka myyvät halvemmalla. Samoin Control States -osavaltioissa (osavaltion viinakaupat) tehdään ostosmatkoja naapuriosavaltioihin. Sitten on kokonaan alkoholin myynnin kieltäneitä piirikuntia → mennään naapuripiirikuntaan.
Vähemmän verottava maa/osavaltio/piirikunta saa aina etua enemmän verottavalta naapuriltaan. Tuota hintaetua käytetään sitten vain lähellä rajaa; Helsinki on täynnä virolaisia hylsyjä, mutta niitä ei näe enää Keski-Suomessa, Itä-Suomessa tai Pohjanmaalla. Nurmeksesta paljastui muuten äsken pontikkarinki.
→ Tarttis varmaan perustaa uusi tiede alkoholimaantiede.
Mä en tajua tuota viinarallia. Kotimaista raikasta janojuomaa, kiljua, saa tehtyä yhdellä eurolla noin 20 alkoannoksen verran. Makukin on parempi kuin useimmissa lonkerossa ja toimii 15% voimalla kuin metrinen halko.
Venäläiskirjailija Vladimir Siskinin puhutteleva, koskettava kirjoitus, joka kertoo sodasta ja Venäjästä, mutta myös alkoholismista joka joskus tosiaankin on vain seuraus muusta pahasta.
“Isä, me hävisimme sodan”
kannan otto youtube.com/watch?v=hXSzIpw48Yk
“kannan otto youtube.com/watch?v=hXSzIpw48Yk”
Niin tuon rotestilaulun sisältö pitää tänäänkin 100% kutinsa (Spede ja Simo sanoittivat sen Speden kotona lauttasaaressa 15 minuutissa):
-
“Pitäis saada muijallekin töitä”; tuo on estänyt alueellistamista esim. Lääkelaitoksen väki Kuopiossa asuu etupäässä Helsingissä ja Rovaniemen yliopistoon on ollut vaiketa saada päteviä opettajia. Maassamme vain pk-seutu on oikea kasvukeskus.
-
“Kaikenmaailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä, muttei ne oo kun hemmetinmosia sössöjä vaan”. Esim. eduskunnassa on ja on aina ollut opintonsa keskeyttäneitä ikuisia ylioppilaita, poliittisia broilereita jotka eivät muualta saisi hyväpalkkaista työtä. Julkinen sektori on täynnä ylipalkattuja kalvogeneraattoreita ja suhteilla liian moni on päässyt julkiselle sektorille täihin (minäkin kerran kesätöihin kun naapuri otti ohi pätevämpien).
-
“Onneks ei oo päässyt jano yllättämään”. Maamme työmarkkinatuki 550 €/kk mahdollistaa 24/7 juomisen mutta toisaalta säästämällä myös pääsyn tulodesiiliin 9 → tuen leikattava Viron tasolle eli maamme kallis hintataso huomioden luokkaan 250 €/kk, mikä oli 60 -luvun kansaneläke.
-
“Ei sitä tartte paljon kavereilta kysellä kun vaan viitti vähän tsiigata ympärilleen”. Epäkohtia havaitsee jokainen pelkällä otsalla.
Kannabis-kakusta pikkutytöille hirmuiset oireet. iltalehti.fi/uutiset/2015051 … 5_uu.shtml
Tuo lääkelaitoslaisten julma kohtelu on kautta aikain fasistisin teko, mitä pääkaupunkilaisille on maassamme tehty. Noin kolmasosalle on annettu kriisiapua, eivätkä ole siitä huolimatta oikein toipuneet, osa ratkennut kuulemma juomaan.
Tässä vähän naisasiaa! iltasanomat.fi/terveys/art-1 … 75675.html
"Tuo lääkelaitoslaisten julma kohtelu on kautta aikain fasistisin teko, mitä pääkaupunkilaisille on maassamme tehty. "
Stemmaa 100%! Asiantuntijan uskottavuus murenee ja työmarkkinakelpoisuus nollautuu jos jää jurraamaan vuosiksi Pönttövuoren tunnelin taakse (vaikka eihän ne pk-seudun “asiantuntijat” oikeasti mitään osaa vaan esittelivät muille meikäläisen työt ominaan).
Sen sijaan osaajilla kuten palomiehillä ei ole tuota uskottavuusongelmaa - Palomies on palomies niin Rantsilassa kuin Rantasalmella. Yksi Pelastusopistoon tullut palomies sanoi kulttuurishokin jälkeen pitävänsä hyvänä asiana sitä, että sai Etelä-Haagan kaksion hinnalla Kuopiosta omarin.
Toisekseen “asiantuntijoilla” ei ole mahdollisuutta juohevaan tissutteluun kun kapakkeja on vähän ja niistä vain muutama siedettävä (ei yhtään kunnollista Helsingin mittapuulla) ja Alkoja täytyy vaihdella - keskustan Alko on Sokkarin kellarissa ja muut kaksi sitten Cittereiden yhteydessä - ja ahdistaahan se kun lähin Stockmann on Tampereella ja ooppera Helsingissä. Noi keskustan kämpät on aika kulahtaneita ja tuo uusi muotialue “Saaristokaupunki” joka on mantereella niin sinne mennä jurrataan 15-20 minsaa kapeaa tietä pitkin, kalleimmalla alueella Rönössä talot on kiinni toisissaan, kaupungin vuokra-asuntoja paljon ja yleisimmät autot ovat työsuhde Audi A4, osamaksuoctavia ja vanha Passat ongelmia aiheuttavalla TSI-DSG -combolla niin että “pyssylokitautihan” se tosta klaustrofobiasta kehkeytyy.
Nykyajan psykiatria lytätään. “psykiatrit on lääketeollisuuden hyvin palkattuja juoksupoikia”, iltalehti.fi/mieli/2015051719710238_md.shtml
Hyvä oli Prossan artikkeli.
Luin sen niin että psyk puolellakin havaitaan samaa toivottomuutta hoitoihin.
Siis jutussa kerrotaan kuinka on aivan sama että mitä tehdä niin lopputulema on aivan sama.
Lyhennän artikkelin seuraavasti.
Elämän virta Sinua kuljettaa, rannalle näet.
Siellä sinulle apuja tarjotaan, avun saat jos virta sinut rannalle kuljettaa.
“psykiatrit on lääketeollisuuden hyvin palkattuja juoksupoikia”
On joo. Kun katsoin edellisen psykiatrin verotustietoja (heitti yht’aikaa keikkaa monessa kunnassa ollen paikalla around 20 h/viikko yhteensä ja oli kuulemma sanonut, ettei nappaa yhtään hommat) niin tienasi 209.000 €/vuosi ja tuosta tietysti yhtiön kautta verotta 60.000 € niin tosta jää näppiin around 164.000 €/vuosi, mikä tekee kuussa in hand suunnilleen saman kuin mitä presidentin palkka on (Niinistö alensi palkkansa, mutta Haloskalle kelpaa riihikuiva raha). Tosta liksasta tulee riihikuivaa rahaa näppeihin noin 240 €/tunti ja toi Pave on kuuluisa siitä, että se vaan vittuilee potilaille.
Kelpais mullekin sellanen jopi, jossa laukomalla “vedä vittu päähäs”, “syö paska” tienais puolella työajalla yli kaxsataa donitsia per extra kassa eli wanhaa Rannilan mainosta lainatakseni: “Kyllä käyp katteeks”.
/// Se vaan että noilla huippuzykiatreilla on Nautor Swanit ja helikopterit ja muutaman milzin nettotulot niin mun kunnallisaloite miljoonan egen vuosiliksasta ja Audi R8:sta työsuhdeautoksei ei ole saanut mitään vastausta.
Hienoa että ihmiset tienaa hyvin, ja maksavat sitten myös paljon veroja, jolla julkisen sektorin palveluita pidetään pystyssä. Suotavaa toki olisi, että verot jäisivät kotimaahan eivätkä valuisi huitsin nevadaan.
Psykiatrinen problematiikka vaatii usein lääkehoitoa, psykososiaalisten hoitojen ohella siis. Vakava masennus, itsetuhoisuus ja mielialahäiriöt jotka eivät johdu päihteistä, ovat usein tällaisia ongelmia. Psykoosisairauksista puhumattakaan.
Enkä toki (enää) suhtautuisi mustavalkoisen tuomitsevasti lääkehoitoon myöskään päihdeongelman aiheuttamissa psyykkisissä ongelmissa, jos lääkkeet ovat tilapäisiä ja niiden kanssa on muitakin tukikeinoja.
Aiemmin ajateltiin että päihteidenkäyttö on lopettava ensin, ja sitten vasta ehkä kuukausien raittiuden jälkeen voidaan hoitaa masennusta tai muuta psyykkistä pulmaa. Nykyisin on alettu orientoitua siihen, että kyllä sekä päihde- että psykiatrista problematiikkaa pitää hoitaa yhtä aikaa.
“Psykiatrinen problematiikka vaatii usein lääkehoitoa.”
Mutta kun se on minulta evätty. Pave sanoi “mee mainoksia jakamaan, ettet paisu liikaa”. Ei mitään reseptejä.
Seuraaja toimi niin, että sh:n kautta oli pakko allekirjoittaa sitoumus, että saa tilata koko elämän ajan epikriisit. Kun menin kysymään julkisuuslain mukaisesti oikeutta tutustua papereihini oli sh samalla aikaa huoneessa ja evättiin, Kun menin toisen kerran käymään niin huusi naama punaisena vain, että ALKOHOILIIIITIIIIII… (Siis sillä perusteella, että yli 10 vuotta sitten on ollut paha lakoholisongelma). Piirsin sitten vitun kuvan oveen niin poliisit tulivat kotikäynnille. Toi akka tulee töihin milloin haluaa ja piti tuttavaani pakkohoidossa “sairaudentunnottomana” pitkään → tuttava teki itsemurhan.
Maaseudulla on psykiatripula niin laskuttavat nollatyöstä keikkalääkärinä helposti kolmen-neljän kunnanjohtajan palkan verran. Ne on seteliselkärankaisia rikollisia, jotgka kaikki pitäisi hakata niin, että hampaita lentelee!
Psykiatria joo kyllä nimenomaan siihen lääkehoitoon perustuu. Hoitajalle puhutaan kuulumisia. Eli suomeksi sanottuna lääkitään toimintakyvyttömäksi. Psykososiaalista apua ei tarjota. Lääkeresepti kouraan ja taputetaan selkään; “Näitä syöt niin tulee parempi mieli” ja “Kyllä se siitä.”. Sitten kun haluat saada keskusteluapua niin sitä pitää hakea yksityiseltä puolelta. Se tarkoittaa satasta per kerta ja jos potilas on tarpeeksi hyvässä kunnossa niin voi saada 50% alennusta kelasta. Ja semmosta “tarpeeksi hyvää kuntoa” ei mielestäni voi saavuttaa kun ajoissa PUHUMALLA TERAPIASSA niistä ongelmista. Kun niistä ongelmista ei voi puhua ammatti ihmisen kanssa mielenterveysongelmat kroonistuu. Ihminen ei enää parane. Potilaasta tulee lääketeollisuuden lammas joka kiltisti hakee ne lääkkeet. Nehän jakaa kaikkia etuja niille psykiatreille - etelänmatkoja yms… Niin potilaille vois vaikka lääketehtaan lippalakit jakaa kun jaksaa kiltisti popsia pillereitä.
Problematiikka on siinä, että ketään ei haluta oikeasti parantaa psykiatriassa. Hyvin harva saa todellisen psykologia korvaavan avun lääkkeistä. Ei pureuduta ongelmiin vaan syötetään lääkkeitä kuin rehuja lehmille. Ja jos ne ei tepsi niin suljetaa hullujen huoneelle ja isketään pää täyteen sähköä. Ei tosiaan välitetä tippakaan ihmisistä julkisessa psykiatriassa.
Ratkaisu jos haluaa saada asiansa kuntoon on oltava sitä rahaa millä saa sellaista hoitoa mitä tarvitsee. Tonni kuussa terapiaan vaikka ja yksityiseltä mahdollisesti sopivaa lääkitystä. Luulen, että yksityiset tahot pystyy kuntouttaa ihmisiä takaisin tähän elämään eli antamaan psykososiaalista hoitoa ja ohjausta.
Minä olen niin paljon kaivannut, että mun ongelmiin olisi voitu puuttua ajoissa. Kuunneltu minua. Turha semmosta on edes pyytää. En jaksa enää tämmöstä paskaa.
Kokemukseni julkisen sektorin pakkohoidosta ja vapaa-ehtoisesta hoidosta on kammottavia! Avuntarvitsijat ovat “olioita”, joille syötetään kilokaupalla lääkkeitä ja ainoa puhekontakti lääkäriin on hyvää päivää tullessa ja näkemiin lähtiessä. Potilaita hoidetaan tiettyjen kaavojen mukaan ja oletetaan, että tietyn diagnoosin saanut tyyppi on tietynlainen. Kyseessä on hoitopaketti! - Niistä lääkkeistä ei minulle ollut minkäänlaista apua, kokeilin runsaan kirjon erilaisia pillereitä, joilla yhdellä oli sellaisia ja sellaisia sivuvaikutuksia ja toisilla taas toisenlaisia sivuvaikutuksia. Voi vittu mitä hommaa! Yksi lääkäri oli sen verran kiinnostunut, että lähetti mut mangneettikuviin, joista selvis, että jotain mätää on mutta ei tiedä mitä. - Päässäni soi monta vuotta taukoamaton ohjelmatoimisto ja äänistudio, oli se mielenkiintoista, kolmeen otteeseen meni todellisuuden taju ja menin kahteen otteeseen itse hoitoon. Avopuolen lääkäri lopetti lääkityksen ja niin loppui muuten päänsisäinen ohjelmatoimisto lähetyksensä. - Kyllä mä kärsin helvetisti! Monta vuotta! - Täytyy sanoa, että elämä oli niin kamalaa, että selvin päin sitä ei yksinkertaisesti kestänyt ja röökiä paloi järkyttävästi.
Tuolla viimeisellä sairaalakeikalla törmäsin varsinaiseen lääkäriin. Ämmä keksi omasta päästään, että mä olen jättänyt lääkkeet syömättä kun olen siinä jamassa! Siinä uskossa ne sitten olivat loppuun saakka. - Ois vielä nuorempi ja voimissaan niin mä tekisin noista kokemuksistani valituksen jonnekin ylemälle taholle ja lehteen kirjoittaisin varmasti, vaan ei enää jaksa.