Oli hyvää keskustelua tässä YlePuheen Lanttulataamossa, jossa vieraina siis lääkäri Kaarlo Simojoki ja palkittu päihdesairaanhoitaja Ilkka Helamo.
Minusta jännää että vaikka A-klinikkasäätiötä on usein morkattu “kohtuukäytön tyrkyttämisestä”, niin silti lääkärinsä Simojokikin taisi todeta että jos alkoholiriippuvuus on kehittynyt, niin se pysyy koko loppuelämän. Saattoi tosin olla että tuon sanoi Helamokin, ei koko ajan pysynyt kärryillä kumpi puhuu.
Totta tuo mitä Kannel sanoi, että voi olla “kovinakin” pidettyjen aineiden ongelmatonta käyttöä. Bentsot ja opioidit ovat aika kovia aineita, mutta suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan koukutu niihin satunnaisessa käytössä. Niinkuin ei alkoholiinkaan.
Antti Holma raittiudestaan. “aluksi kaverit ihmettelivät” “en ole jäänyt mistään paitsi, vaan päinvastoin saanut tilalle paljon enemmän” iltalehti.fi/viihde/20150227 … 7_vi.shtml
Artikkelissa siis kerrotaan että narsistinen pers.häir. luo työpaikalle pelon ilmapiirin, haalii ympärilleen hovin ja valitsee yksi tai kaksi kiusattavaa ja simputettavaa. Mielenkiintoinen on myös kohta “Narsistisesti käyttäytyvä henkilö voi savustaa uhrejaan pois työpaikalta esimerkiksi tuomalla heille työpaikkailmoituksia ja kyseenalaistamalla uhrien mielenterveyttä”.
Eli siis tuossahan pätee hyvinkin lapsuudessa hoettu loru: se joka muita haukkuu sen napa paukkuu ja se on ite just se!
Päihdeongelmalla ja narsist. pers. häiriöllä ei vaikuta olevan yhteisiä piirteitä, koska päihdeongelmainen työntekijä enemmänkin eristäytyy muista ja pyrkii pysymään mahdollisimman huomaamattomana.
Vähän erilainen testi. Ei toimi lopettaneille, mutta käyttäville kyllä. Tiedä sitten kuinka huuhaa on, mutta ainakin kun kysymykset lukee läpi, niin voi herätä jotain ajatuksia.
Tämähän oli piristävän uudenlainen testi, kiitos. Sain tuloksen, että minä ja alkoholi olemme “vain kavereita”. Noin 49 % vastanneista on saanut minua alemman tuloksen ja noin 51 % isomman tuloksen.
Hauskoja kysymyksiä, kuten se että mistä asioista olisi valmis luopumaan mieluummin kuin alkoholista. Valitsin vaihtoehdoista ainoastaan lihansyönnin ja älypuhelimen. Viimeksi mainittua minulla ei edes ole ja ensinmainitun voin lopettaa muutenkin. Sen sijaan pyöräilystä, uimisesta, seksistä ja facebuugista en luopuisi ennen alkoholia.
Tämä on kyllä hyvä dokkari. Hyvää tässä on se, että tässä on ymmärretty se että ei survota kaikkia ihmisiä siihen samaan muottiin ja pidetä sitä ikään kuin ainoana ratkaisuna.
Minä uskon että suvaitsevaisuus ja ymmärtäminen ovat asioita, jotka ovat parhaita lääkkeitä näihin juttuihin. Se että se kaikki syyllisyys ja häpeä jotenkin siitä ympäriltä saadaan pois ja tajutaan tosiaan tuo, että addiktiossa ei ole kyse mistään heikkoudesta tai siitä että olisi huono ihminen.
Olen samaa mieltä.
Tarvitaan vaihtoehtoja , paraneminen on mahdollista - mutta kaikki eivät parane samalla konstilla.
Ja luultavasti, on sellaisiakin, joiden kohdalla ei vielä ole löydetty parannuskeinoa.
Mutta, uskoisin, että lähes kaikille löytyy ainakin osittaista helpotusta, vaikkei ihan sataprosenttista paranemista kaikien kohdalla löytyisikään.
Mutta, se edellyttää juuri tuota, sen tajuamista että kaikille ei kannata tuputtaa samaa metodia.
Tämä menetelmä on varmaan esiintynyt palstalla aikaisemminkin, jos siittä kerran on tullut prismadokumentti. Aattelinpahan laittaa linkin.
Sinclair-hoitomuodossa otetaan lääke tuntia ennen alkoholin nauttimista. Lääke vaikuttaa aivoihin hillitsemällä alkoholistin saamaa nautinnon tunnetta.Mä en ymmärrä miten tämä pätee esimerkiksi niinkutsutussa itkuviinavaiheessa elävää alkoholistia, jolle alkoholi ei tuo enää mitään nautintoa, sitä on vain juotava.
Mitä mieltä olette, voiko alkoholismistaan parantunut käydä kaljoilla, parilla kolmella, niin kuin ihminen jolla ei ole ollut alkoholiongelmia? Jos ei, niin onko hän siis parantunut? Epäilen, että monikaan raitistunut ei ottaisi riskiä ja onko se edes sen arvoista?
Varmasti joku voikin, mutta onhan siinä riskinsä eikä sitä riskiä mielestäni kannata ottaa. Itseni kohdalla en näe mitään järkeä lähteä edes kokeilemaan koska en koskaan ole nauttinut parin kolmen oluen juomisesta, vaan juomiseni on ollut humalahakuista alusta lähtien ja kunnon humala on se mitä haen enkä saavuta sitä muutamalla oluella, joten kannaltani helpoin, varmin ja mukavin tie on pysyä täysin raittiina ilman pisaraakaan alkoholia.
Mielestäni syvästi alkoholisoituneen ihmisen joka on toipunut holismistaan ei kannattaisi missään nimessä lähteä yrittämään kohtuu juontia , mutta sekin on jokaisen oma asia ja tehköön jokainen niin kuin itse parhaaseen näkee.
Jos on alkoholisti ei siitä kurjuudesta kyllä pääse eroon. Voi elää raittiina vuosikymmenet, sitten kuvittelee, että nyt mä pystyn ottamaan vain parit, niin se on kukkua. Jonkin aikaa saattaa onnistua, vaan pidemmän päälle köpelösti käy.
Itsellä ei henkilökohtaisesti ole minkäänmoista mielenkiintoa ottaa selvää asiasta, koska elämä maistuu niin paljon paremmalta ilman alkoholia. Alkoholista sai vain sellaista valheellista itsetuntoa ja kyllä sen kaiken ehti jo kokemaan ja näkemään, että ei se vain ole sen arvoista ja oli todellakin vain valheellista. Kyllä se aina palaa mieleen, kun näkee tuolla jotain kansaa juovuksissa ja se miten “hauskaa” niillä muka on, niin en minä vaan halua olla enää semmoinen. Ja se tuntemus tulee ihan oikeasti sydämestä. Alkoholilla ei ole minulle kerta kaikkiaan mitään annettavaa. Maun takia en sitä ikinä juonut, vaan pelkästään ja ainoastaan sen vaikutuksen takia.
Ihan sama kuin prossakin tuossa sanoo, eli minuakin aina vain vitutti juoda se pelkästään pari, koska minä olisin aina halunnut juoda sen parikymmentä. Parilla mietti vain sitä seuraavaa hetkeä kun saa juoda täydet perseet. Ja sitten vielä niin kuin tyypillisesti miten ihminen kusettaa itseään siinä tilassa, niin ne minun “parit” aika usein tarkoittivat sitä että se tosiaan venähti siihen pariinkymmeneen.
Täyttä alkoholismia se oli eikä mitään muuta. Ja sitä elämää ei ole jäänyt, ei niin pätkääkään ikävä.
Sitä että voiko kerran alkoholismissa kierinyt ihminen joskus oppia juomaan kohtuudella, niin tämän kanssa olin itse pitkän aikaa ehdottomasti sillä linjalla että ei voi, koska tämä pelonsekainen juttu minuun AA:ssa niin syvästi iskostettiin. Nykyään ajattelen asiasta niin, että kyllä ihan varmasti on semmoisia jotka siihen pystyvätkin. Mutta omalle kohdalleni katsoisin sen vain niin typeräksi, että en näe niin mitään mieltä lähtä yrittämään, koska kuten tuossa sanoin: Kaikki tuli jo nähtyä.
Mä olen henkilökohtaisesti kaksi kertaa testannut asian. Se tauti ei parane koskaan. Jonkun aikaa voi kusettaa itseään siinäkin asiassa. Toivottavasti kolmatta kertaa ei tule.
Kyllä voi käydä mikäli on oikeasti ratkaissut sen psykologisen ongelman miksi ylipäätään alunperin alkoholisoitui. Onko se sitten sen arvoista niin se nyt on varmaan hyvin henkilökohtaista ja subjektiivista. Minä itse esim. kykenen ex-hc-alkoholistina ottamaan sen muutaman, mutta en käytä lainkaan etanolia koska historiani on mikä on ja sitä paitsi se liuotin on tämän maapallon kamalin ja tuhoisin huumausaine.
Prossa ja ikzu tuossa edempänä mielestäni hyvin kuvasivat asiaa. Poikkeustapauksia on aina olemassa, mutta näin yleisestiottaen raitistunut alkoholisti ei todellakaan käytä enään alkoholia eikä koe siihen mitään tarvetta, elämällä on heille paljon muuta annettavaa…
Ps. Minä taas henkilökohtaisesti taas näen paljonkin iloa vain muutaman juoman ottamisessa sosiaalisessa yhteydessä tai esim. saunan jälkeen rentoutumiseen, mutta ihan suosiolla luovun tälläisistä “elämän pienistä iloista” koska olen tullut tavallaan hieman liian “ylitietoiseksi” etanolin olemuksesta enkä sitä täten halua lainkaan käyttää vaikka voisinkin. Ihan muut rentoutumiskeinot (päihteettömät) kiinnostaa nykyään, eikä itsensä myrkyttäminen.
Aikaisemmin join aina perseet koska olin masentunut ja itsetuhoinen, eikä minua koskaan kiinnostanut mikään alkoholista tuleva hyvä olo, sosiaalisuus tai muu… Täydellistä pimeyttä se oli se minun touhu…
Sain tuloksen, että minä ja alkoholi olemme “vain kavereita”. Noin 49 % vastanneista on saanut minua alemman tuloksen ja noin 51 % isomman tuloksen.
Sen sijaan pyöräilystä, uimisesta, seksistä ja facebuugista en luopuisi ennen alkoholia.