Maanantaikappale

…ja yksinäisyys. Ei-niin-toimiva yhdistelmä. Noin kolmen vuoden kelvollinen kupinkallistusprojekti pienessä vuokrahuoneessa takana… elintasosairaudet (diabetes, verenpainetauti jne) todettuna ja hoidettuna, paino on pudonnut noin… kuinkakohan paljon…? On pudonnut kuitenkin, kun mahdun nykyään noin viis vuotta vanhoihin farkkuihin. Kotona on myös stepperi, jonka käyttöasteen laatu on mallia “säännöllisen epäsäännöllistä.”
Uusi luukku on selkeästi isompi kuin edellinen - tosin siihen ei paljoa tarvittu - ja on eräänlainen tuetun itsenäisen asumisen muoto, edunvalvonta hoitaa taloutta kuntoon, ja kotikuntoutus hoitaa omaa itsenäisen elämän prinsiippejä takaisin kohti ns terveellistä elämää ( tänäänkin käytiin 2,5 km kävelylenkki. Vaikka on kaks huonosti nukuttua yötä takana).

Koska pääkoppa käy pääsääntöisesti ylikierroksilla (vrt huonot yöunet) niin hoitokontakti psyk puolelle on… tosin viimeisen neljän vuoden aika on pudottanut uskoni siitä saatavaan hyötyyn, hoitajat kun vaihtuvat melkein nopeammin kuin omat liinavaatteet sängyssä(ni).
Sama juttu A klinikalla, minä kun tarvitsen timanttisen luottamussuhteen ihmiseen jonka kanssa yrittää purkaa mieleni solmuja ja se vain EI vauraassa ja uljaassa nyky-yhteiskunnassamme käy. Prkl :frowning:
Noh, nyt yritetään sitten itsekseen saada tuo siiderinkäyttö sellaiselle tasolle jossa sitä kuluisi max yhtenä päivänä viikossa noin 7 pulloa / tölkkiä. Muutoin loppuvat käyttörahat (niin kuin tällä viikolla) ja se ei piiiiitkässä juoksussa ole hauskaa.
Näin perjantaisin pitäisi olla siivouspäivä, mutta koska perjantai edeltää Viikonloppua, niin ylläri pylläri, taas on niin kovin shaibaiset fiilikset ihan kaikenlaisen tekemisen suhteen… tv:tä ei jaksais vielä avata - reilut kaks tuntia pitäis koomailla, kattella ikkunasta ulos kun muutakaan ei oikein jaksa tehdä… pitäis muuten verenpainetta mitata tuolla kotihärpäkkeellä (et sais seuranta-arvoja paikalliselle arvauskeskukselle, mutta ku ei jaksa keskittyä).

Vierustalossa on mahollisuus käydä syömässä lounas kolme kertaa viikossa, ja nyt ois tarkoitus lähteä kokeilemaan miten nippeleitten ja nappeleitten pussitus sujuisi tyyliin muutama tunti per päivä, peri kertaa viikossa.
Mutta koska tää vithun K-Epidemia, niin saas nähä kuinka pitkään on erilaiset yksiköt (ns) auki ulkopuolisille… ehkä tässä mennään kohti aiempaa synkistelyäni reilun puolen vuoden takaa kun muutin tähän luukkuun - kun ei nettiyhteyttä ollut eikä mitään… että vuoden loppuun mennessä KUKAAN ei liiku MIHINKÄÄN asunnostaan. Jabadabaduuu!!! Se tekis häijyä mielelle, niin satavarpisti tekisi.

Huomenna sitten kauppaan ja maskin kanssa, toivottavasti tuntuu m:n käyttö siedettävältä.

Kävin syömässä (palvelutalossa) kunnon mättöannoksen broilerikiusausta ja sen jälkeen juttelin yhdelle työntekijälle, helpotti ehkä vähän. Maskia en jaksanut ottaa kauppaan mukaan. Eipä niitä kukaan muukaan käytä.
Kohta tv päälle ja iltaa kohden, ikkunasta ulos katsellen.

Tervehdys vaan!

Täällä vietetään raitista viikonloppua. Olen itsekin kärsinyt aikoinani yksinäisyydestä. Nyt olen onnellisesti naimisissa ja sukulaisia ja tuttavia riittää. Hyvä kun sulla on tota tuettua toimintaa. Lippu korkealla vaan!

t. Juhani

Kiitos vastauksesta Juhani :slight_smile:

Joo, kyllähän se helpottaa kun voi ottaa yhteyttä kellon ympäri. Helpommalta tuntuu, jos voi jutella kasvotusten eikä vain puhelimitse tosin…

Moi vaan. Mäkin asun yksin ja se on varmaan yks iso syy miksi oon juonut niin paljon. Nyt kun oon tässä kuukauden ollu tipattomalla niin yksinäisyyden tunne on voimistunut tosi paljon. Mä kun luulin olevani ihminen joka viihtyy yksin, mutta ei, se oluthan oli mun kaveri, en mä yksin koskaan ollutkaan. Mutta joo, tuo 7kpl viikossa on vielä kohtuu rajoissa, tsempit sen toteutukseen ja muuhunki. :slight_smile:

Venkku :slight_smile:

Kiitokset viestistä ja tsempistä. Jaksamisia ja voimia sinullekin.

Tänään tuli juotua 8 siideriä. Ensimmäistä kertaa piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkiin aikoihin menin lojumaan sänkyyn noin tunnin ajaksi - nousin just sängystä. Mihinköhän suuntaan yöunet menee…?

Tiistaipäivän teema sanojen muodossa: pidetään ikävää. Ei tee mieli lähteä kauppaan (pitäis, ehkä) eikä tee mieli mitään muutakaan. Äiti soitti kuulumisia, ja kertoi samalla että olen rakas. Ei oikein tuntunut (edelleenkään) sekään miltään, maanantaikappale kun olen.
Blaahhh.

Joskus (usein) on vaikeaa löytää se mitä eniten tarvitaan eli MOTIVAATIO lopettaa alkoholinkäyttö. Poistaa tuo paska elämästäsi. Yleensä elämä ei ainakaan huonone siitä että lakkaat myrkyttämästä kehoasi ja mieltäsi.

  1. odota innolla mitä tulevaisuus voisi tuoda sinunkin kohdallesi. Etsi sitä ”mielihyvää” mistä tahansa muusta kuin juomasta.
  2. Sinä pystyt siihen. Miksi et pystyisi. Meillä kaikilla on hankaluuksia ja esteitä elämässä. Kuka niiltä säästyy…
    3 Tee jotain! Älä vain ajattele että sitä ja tätä voisi ehkä tehdä. Tee asioita. Jos vain istut ja kärsit juomahimoja, juot varmuudella.
  3. Vertaa. Vertaa elämääsi nyt ja kuinka paljon parempaa se voisi olla. Kumpi on epämukavampaa nykyinen juova ja juomista himoava elämäsi vai vapaus siitä? Mitä sinulla on nyt ja mitä sinulla voisi olla? Kumpi kiinnostaa enemmän?
  4. Keskity juomattomuuden hyötyihin. Ei siihen kuinka kamalan vaikeaa se on olla myrkyttämättä itseäsi ja pilaamatta elämääsi.
    Voimia!

Lizzy :slight_smile:

Ongelma on siinä, että tällä hetkellä ainakaan tulevaisuudella ei ole mitään tarjottavaa mulle. Ei oikeastaan edes ole tulevaisuutta, on vaan tää hetki, tää päivä joka toistaa itseään hyvin pitkälle samanlaisella kaavalla joka päivä… from despair to where :confused:

Kahtena päivänä (eilen ja tänään) juonut kumpanakin 1,5 l Coca Cola Zeroa. Tekemisen puutetta…? Tai jotakin.

Eilen tuli juotua 15 pulloa Pirkka siideriä. Ahdistaa tää maailmanmeno, taas. Liikaa. Jotain muutakin piti sanoa / kirjoittaa, mutta unohtui jo. En aio mennä kadulle istumaan ja vaatimaan, että poliisi tulisi ja antaisi vähän runtua tai kaasua. Tai sähköä.
Vithun elämäntapaluuserit. Kuohitaan Suomen poliisi dialogipoliisiksi, niin v**tu ilmastonmuutos pysähtyy. Olen pettynyt ihmiskuntaan :frowning:

Huomenna kotikuntoutuksessa päätetään uusista koronatoimista. En tiedä vähennetäänkö asiakaskäyntejä vai mitä tapahtuu. En tykkää tietämättömyydestä.

Aika kuluu hitaasti…

Erittäin huonosti nukuttu yö takana. Olo sen mukainen. Repalainen. Mutten ostanut siideriä kaupasta, enkä myöskään muistanut nenäliinoja, ja jotakin muuta.
Uusi mietelause alkoholin suhteen voisi olla: sitä voi ostaa ja juoda sitten vasta huomennakin.

Se siitä siiderivapaasta torstaista… kun unilääke ei toimi 100% varmasti, niin alkoholi toimii. Tosin eihän se hyvä vaihtoehto ole, mutta kun vaihtoehtoja ei oikein ole :confused:
Viikonloppu alkamassa.

Ei oo tullut viestiä hoitajalta, että mikä meininki tuolla työtoiminnassa on - että pääseekö sinne, ja jos pääsee, niin missä aikataulussa. Keljuttaa.
Masentaa harmaa sää. Tänään ois taas ruokailu (chili con carne). Siideri pyörii mielessä, kaiken muun sonnan ohella, ja huominen on iäisyyden päässä. Ja sitten onkin taas Viikonloppu.

Oi oi! Chili con Carne on hyvää, oon kateellinen!

Tsemppiä jatkoon. Aina joka päivässä jotain hyvää on kun oikein tarkkaan katselee :slight_smile:

Tämähän viikko alkoi sitten hyvin: jostain syystä muistin lähikaupan pizzapalan kärvennysohjeet väärin → seurauksena luukku täynnä savua, ja etenkin savunkäryn hajua.
Ruokahalu ja fiilikset mennyttä :confused: What a beautiful day, hey-hey, and that’s because nothing is impossible in my own mind… :frowning:

Daylight bores the sunshine out of me, I need to feel alone amongst the weeds… I need to feel, I need to feel…