Lyricakoukku, onko hengenheimolaisia?

Mulle määrättiin pregabalinii hermokipuun vuosia sitten ja se auttoi loistavasti. Kipu parani, lyrica jäi. Pelkästään viihdekäyttöön. Oon koittanut siitä hanakasti eroon, välillä lopettanut seinäänkin ym mut aina palannut käyttämään. Tuntuu, ettei mikään tuinuu miltään ilman Lyricaa, se ok mun syy herätä aamulla. KipUun en sitä enää tarvitse. Käyttämäni määrät on hirmu suuria. Osan oon ostanu helvettiin kalliilla hinnolla kasulta. Kelakorttiin tuli KT-merkintä jo vuosia sitten. Lyrica lihottaa ja pöhöttää, muisti menee ym ym ja haluan lopettaa mutten pysty. Oon ihan masentunut asian takia. Onko kohtalotovereita tai voiko joku neuvoa, mistä apua…

Itse en ole/ole koskaan ollut koukussa Lyricaan, vaikka käyttänyt olenkin, eli siihen en osaa oikein mitään sanoa :frowning: mutta jos apua haluat irtipääsemiseen, niin kehottaisin menemään paikalliselle a-klinikalle. Ovat yleensä hyvin mukavia ja helposti lähestyttäviä, eikä tarvitse hävetä ollenkaan :slight_smile:

Täällä yksi hengenheimolainen!

Olen muutaman kuukauden syönyt säännöllisesti Lyricaa, joka määrättiin minulle sietämättömään ahdistukseen ja bentsojen tiputtamista helpottamaan. Aluksi toimi upeasti, pienelläkin annoksella. Mitä nyt muutaman päivän oli hieman sekava olo, törmäili seiniin ja väsytti, mutta ahdistus oli poissa. Annostusta piti kuitenkin nostaa nopeasti toleranssin kasvaessa, söin enimmillään 450 mg. Sitten sivuoireet alkoivat tosissaan vaivata. Väsymys, lihominen/turvotus, koomainen olo, jumitus yms. joten päätin lopettaa lääkkeen syömisen. Heti kun aloin vähentämään tuli fyysisiä oireita. En tosin enää tiedä mitkä ovat bentsojen ja mitkä Lyrican vieroitusoireita. Mutta todella kipeä ja outo olo ollut viime viikot, ihan kuin olisi joku paha flunssa ja kuumeessa. Lisäksi olen ärtynyt, itken jatkuvasti ja sosiaaliset tilanteet ahdistaa. Koomainen olo/väsymys on helpottanut, mutta nämä lopetusoireet ovat inhottavia. Usein tekisi mieli lopettaa koko lääketiputus ja nakata kourallinen pillereitä naamaan :unamused:

Olen syönyt Lyricaa vuosia ja tälläkin hetkellä mennään 150mg vuorokausiannoksella. Korkeimmillaan söin 450mg…

Lyrica kyllä auttoi alkuun, mutta myöhemmin se on yksi ongelmien syy. Moni lääke toimii alussa, mutta kääntyy sitten jatkuvassa käytössä käyttäjäänsä vastaan. Viimeksi kun lopetin Lyrican, tiputin suoraan 150mg nollaan. Kärsin viikon ahdistuksesta ja stressistä, mutta se meni kuitenkin ohi. Käytin pitkään lääkettä vain tarpeen tullen, mihin se toimikin huomattavasti jatkuvaa käyttöä paremmin.

Sittemmin jouduin alottamaan kuurin uudestaan terveydellisistä syistä. Tuo 150mg annos on sinänsä ihan sopiva, ettei sillä saa hirveästi sivuoireita, mutta kyllähän tämäkin pöhöttää ja lihottaa. Viimeksi, kun lopetin, laihduin 10 kiloa, vaikken tehnyt mitään erityistä. Lyrica muokkaa hormonitoimintaa, joten kuukautisetkaan eivät toimineet kunnolla. Aikamoinen myrkky tämä lääke ja pidemmästä käytöstä ei ole olemassa edes mitään tutkimustietoa.

Olisiko sinun mahdollista löytää itsestäsi se halu laskea annosta vähitellen? Esimerkiksi kerran kahdessa viikossa lasket annoksen ja pidät sen siinä. Voit laskea joko 35mg tai 75mg kerralla - suosittelen, että menet lääkäriin ja kerrot tilanteestasi sekä teette yhdessä sinulle lopetusohjelman. Rehellisyys auttaa näissä asioissa, etkä joudu maksamaan hirveän hintaisia katukauppahintoja, missä ei taaskaan ole mitään järkeä ja se vain lisää stressiä, mikä hankaloittaa itse lopetusta. Kun lääkkeiden saatavuus on taattu - ja voit saada myös tuon pienimmän annoksen mukaisen määrän - voit keskittyä itse vieroitukseen paljon paremmin.

ÄLÄ missään nimessä ala käyttämään Bentsoja. Niiden lopettaminen voi helposti olla opiaattejakin vaikeampi prosessi ja ennenkaikkea hyvin pitkäkestoinen. Netissä löytyy paljon tarinoita, kuinka vuosienkin jälkeen viimeisestä annoksesta (jos käyttöä takana useampi vuosi) on ihmisillä oireita. Pidän lyricaa kyllä bentsoja huomattavasti harmittomampana, mutta isoilla annoksilla lyrican haittavaikutukset korostuu itselläni ainakin hyödyn yli. Suosittelen, että pyrit tuohon 150mg annokseen (joka on itselläni melko optimaali) ja alat siitä sitten laskemaan asteittain.

Ymmärrän täysin mistä puhut! Minulle määrättiin samoista syistä lyrica jota söin 2 vuotta ja se oli aina syy herätä aamulla, olin rakastunut lyricaan ja siihen euforiaa mitä siitä sain. Mutta sitten ei enään taivaallista euforiaa, vaarallisia annoksia ,tuhos mun elämää koska tajusin sen hallitsevani minua enkä minä sitä. Useita kertoja olen yrittänyt lopettaa, tuloksetta. Mutta nyt on paussi että en voi ostaa edes niitä kadulta ja omat on syöty koska mä päätin että nyt riitti, mä ansaitsen parempaa . Enkä pysty tiputella pikku hiljaa se oli stoppi seinään. Olen ollut 1,5 vk nyt ilman( kerran alussa repsahdin) ja se lopetus oli taas kerran sairasta, itkin, Himoitsin lääkettä, psyyke meinas hajota totaalisesti, sitä hikoilun määrää, jäätävät kylmäkalkkunat, unesta ei tietoonkaan ja ahdistus oli tapan itseni ajatus luokkaa. Mutta nyt voin jo paljonkin paremmin vaikka iloa ei mistään saa ja masentaa , toivoa kyllä on eikä ahdistus ja hikoilu ole enää paha ja untakin saattaa 4h yössä saada ja mikä parasta en enää himoitse nappia naamaan. Kyllä siitä pääsee kun vain pakottaa itsensä siihen, toivon että mullakin tähän