SAmat asiat jotka aiheuttivat juomisen myös auttoi siitä irti.
Vaaka (23.9. - 23.10.) tasapainoilee nimensä mukaisesti suuren kysymyksen äärellä. Joko-tai-ihminen, jonka elämä on tasapainoista ja hyvää, jos löytää itsestään sekä-että-vaihteen. Ajoittain kärsimätön ja levoton. Jos ei pysty tekemään päätöstä itse, ulkoistaa sen muille. Ihmisiä yhdistävä vaaka on lahjakas ja luova, myös rakastettava ystävä.
Joko tai-elämä sai juomisen rajuksi mutta sekä-että -vaihteen löytyminen selvitti
Jos horoskooppeihin uskoo, niin olen kai tyypillinen kaksonen; jotenkin tuulella käypä ja ailahtelevakin. Raitistumisessa tämä oli haittakin, välillä halusin lopettaa, kunnes muutin mieleni… ja taas ja taas. Toisaalta kokeilin kaikenlaista, enkä lannistunut, vaikkei joku toiminut. Yritin vaan sitten jotain muuta.
Sinnikkyyden puutteesta ei voi minua syyttää. Sinnikkyyttä on, harmi vaan, etten jaksa (kuin härkä) puskea sitä loputtomiin samaan asiaan. Olen hajottanut voimiani ja käyttänyt aikaa niin moneen asiaan, harsinut sieltä ja täältä, että pintapuolista/keskinkertaista osaamista on monesta asiasta, mutten oikein ole mitään taitoa hionut huippuunsa.
Harrastuksissakin on monta hommaa levällään ja ne etenee kukin omaan tahtiinsa.
Väsyn isoissa porukoissa ja hässäkässä ja elän liikaakin pääni sisällä. Mulla on jotenkin rikas sisäinen elämä, enkä yleensä pitkästy missään, kun alan pohtia näkemiäniä asioita ja miettiä ihmisille elämäntarinoita tai miten joku vaate tai talo on tehty.
Riippuvuuksiin ajoi alunperin varmaan hankala tilanne kotona. Anoreksia ala-asteella oli joku keino luoda säännöt ja järjestys kaaoottiseen elämään edes siltä osin. Juominenkin auttoi ahdistukseen aikansa. Samoin se tilailu ja ostelu jossain vaiheessa. Eli joku ailahtelevaisuus näkyy riippuvuuksienkin vaihtamisessa uusiin.
Juu, en taida olla niitä ihmisiä, jotka ovat samassa työpaikassa 40vuotta ja asuvat samassa talossa samanverran asuntolainaa lyhentäen.
Oletan, että vaikka elo olisi lähtenyt liitoon mallikkaammin, jotain vaihtelua siinä olisi silti ollut. Sitä olisi voinut toteuttaa järkevämminkin, mitä mennyt on ollut.
Kännissä olin seurallisempi, niin luulen. Tunnepuolella koen surut ja ilot aika voimakkaasti… joskus tuli väärinkäsityksiäkin, kun ex-puolisoni oli tunneilmaisussaan paljon laimeampi.
Mää olen kalat, eli persous viinalle on ihan tähtiin kirjoitettua…
Totun nopeesti, hyvässä ja pahassa. Se on edesauttanut sekä dokaamisen menemistä överiks, että sen lopettamista.
Jotain vikaa mulla on aivokemioissa/toiminnanohjauksessa, koska olen altis tietynlaiselle pakkomielteisyydelle/riippuvuudelle: bulimia/dokaaminen/shoppailu.
Joissain asioissa olen täysin on/off, ihan ku kytkimestä kääntämällä vaihdan toiseen moodiin, enkä välttämättä koskaan kato taakseni. [Kuten toistaseks on esmes dokaamisen kanssa käynyt.]
Mulla on aika kova tarve pitää kulissit pystyssä, joten pystyn olemaan jästipäinen ja “fake it until you make it”, jos niin katson parhaaksi.
Mullakin oli anoreksian jatkona pätkä bulimiaa, sitten juominen, ostelu ja postimyyntitilaamista. Jotenkin kun odotti liki viikottain jotain pakettia, oli aina joulu. Mua haittasi siinä lopulta se tunne pakkomielteisyydestä, vaikka summat oli aika pieniä. Roinaa tietysti kertyi kotiin kirpputoriostoksistakin.
Olenkin ollut hämmentynyt, etten ole nyt kehittänyt mitään uutta riippuvuuta tai mikään ei tunnu edes olevan lähdössä lapasesta. Onko mahdollisesti se tie käyty loppuun vaiko vaan tyyntä myrskyn edellä ja uppoan kohta johonkin näistä jäljellä olevista riippuvuuksista… mikä bingosta mahtaisi seuraavaksi tipahtaa; peli-, porno-, seksiriippuvuus, pakonomainen liikkuminen vai joku muu. No, onhan mulla vaikeuksia rajoittaa kahvin juontia…
Luonne on tietenkin yksi asia, mutta ihminen muuttuu iän myötä. Oppii, seestyy, rauhoittuu parhaassa tapuksessa siis. Ja voihan pyrkiä tietoisesti kehittämään joitain piirteitään. Olen välttänyt viime vuosina lupaamasta mitään ennen miettimistä, muutenkin käyttänyt enemmän harkintaa päätöksissä ottamalla tärkeämpiin viivettä, että käytän asian eri puolien selvittelyyn vaikka ainakin viikon tai kuukauden. Jos kyllästyn johonkin, laitan sen telakalle toviksi ja teen lopullisen päätöksen myöhemmin…
Eli yritän kompensoida luonteeni ongelmakohtia ihan tietoisesti. Senkin takia vaikkapa tuo luopuminen ajatuksesta jatkaa jonkinlaista ystävyyttä ex-puolison kanssa kesti jonkin aikaa.
No, ehkä ajan kanssa oppii tuntemaan itseään ja elämään itsensä kanssa, hyväksyy puutteensakin ja yrittää toimia niin, että niistä ei koidu liikaa haittaa.
Mä alasajan kahvinkäyttöä aina säännöllisin väliajoin :mrgreen:
Mutta se on salettia, että lääkkeiden kanssa olisin äkkiä nalkissa. Onneks mä en ole koskaan “tarvinnu” esmes bentsoja ja bentsopohjaisten nukahtamislääkkeittenkin kanssa lekurit on nykyään niin nihkeitä. Lisäks olen enimmäkseen pyörinyt niin kilteissä piireissä, etten ole juurikaan altistunu muille laittomille päihteille, kuin pilvelle. Joka sitten taas ei ole mua viehättänyt.
Minä leijona olen syntynyt paistattelemaan milloin missäkin valokeilassa ja osaan kiinnittää huomion itseeni jos ei hyvällä niin sitten jollain tuhansista leijonan kehittämistä hyvän maun rajoilla olevista menetelmistä. Leijona on eläinradan merkeistä puhtain ilon ja luovuuden edustaja, jonka tehtävänä on olla oma ihana ja kaikkien rakastama itsensä.
Leijonat ovat syntyneet alitajuiseen päämäärähakuisuuteen ja siksi jokaisella leijonalla täytyy olla se oma juttu elettävänä ja toteutettavana. Ilman selkeää päämäärää tai tavoitetta oleva leijona tulee auttamatta tuskastumaan elämänsä tyhjyyteen ja tuossa tilassa leijona ei ole enää se kiva kaveri, jollaiseksi hän on syntynyt…
Tuohan on ihan minun tarina pienellä erotuksella tosin. Nautin kovan työn tuloksista ja tuntuuhan se hyvältä, kun muutkin huomaa saavutukseni, mutta en halua sitä joukkoa liian lähelle. Ihailkoot kauempaa. Vedän tiimiä omassa duunissa, mutta 90 opintopisteen päässä olisi seuraavaksi korkeampi tutkinto jonka jälkeen olisin johtaja-asemassa. Se houkuttaa yhtä paljon kuin juominen joitakin viikkoja sitten. Olen työssäni hyvä (huolimatta näistä horoskooppimerkeistä ja luonteenpiirteistä) ja omien sekä perheeni kokemusten kautta minusta on muovautunut ihan siedettävä työkaveri. Olen jo vuosia sitten oppinut löytämään ja työstämään omat kehityskohteeni ja haasteeni, enkä enää esimerkiksi jää samaan työpaikkaan vuosiksi. Se ei tehnyt minulle hyvää. Eteenpäin on puskettava ja omat rajat toistuvasti rikottava. Sillä minä elän.
Ihan ensin tuli tästä mieleen että ei voi olla totta, tää on joku vedätys… että tähtien asennoista se riippuu millainen ihminen on.
Mutta vakavissaan on vissiin tätäkin asiaa pohdittu.
Ja miksei, kun asiaan lujasti uskotaan niin saattaahan se niinkin mennä että ihminen ihan huomaamattaan alkaa olemaan sellainen kuin hän uskoo (vaikka horoskoopin vakuuttavan selityksen pohjalta) olevansa.
Jos minä nyt sitten kans lähden leikkiin mukaan. Tällainen siis olen: (suoraan internetin syvistä totuudenlähteistä)
[b]"…Valveutuneet Skorpionit vaeltavat suurina laumoina henkisiin tilaisuuksiin tai meedioistuntoihin tyynnyttämään tarvettaan päästä sisälle elämän ja kuoleman salaisuuksiin…
Hallitseva planeetta:
Skorpionin hallitseva planeetta Pluto edustaa jälleensyntymisen ehdotonta filosofiaa. Aina kun alkaa jotakin uutta täytyy jotakin myös kuolla pois. Skorpioneilla on planeettansa velvoittamina alitajuinen tarve jatkuvaan uudistumiseen ja jatkuvaan muutokseen elämässään. Pinnallinen elämä ei mahdu Skorpionin käsitysmaailmaan. Tästä syystä vähänkään paikoilleen pysähtynyt Skorpioni epäilee kaikkia ja kaikkea jostakin vilungista itseään kohtaan. Ja Skorpionin ristikuulustelutekniikka tulee aina paljastamaan raskauttavia tekijöitä kuulustelun kohteeksi joutuneesta sijaiskärsijästä olipa tämä millainen pyhimys hyvänsä. Skorpionin elämässä täytyy koko ajan tapahtua jotakin enemmän tai vähemmän dramaattista jotta hän voisi tuntea elävänsä.
Rakkaus:
Skorpionin on opittava luottamaan tähän sisäiseen uudistumisvimmaansa ja uskallettava sukeltaa päivittäin häntä kiinnostavien asioiden pyörteisiin. Ystävät ja harrastukset saattavat vaihtua joskus tiuhaankin tahtiin, mutta sehän toki kuuluu asiaan kun on Skorpionista kysymys. Parisuhde Skorpionin kanssa ei ole heikkohermoisten puuhaa, sillä vain itsetietoinen ja henkisesti kypsä tyyppi pystyy vastaamaan Skorpionin haasteeseen. Skorpionin kanssa ei saa lähteä pelaamaan altavastaajana sillä tällainen kumppani tullaan tuomitsemaan syylliseksi mitä hirveimpiin väärinkäytöksiin Skorpioni raukkaa vastaan ja seurauksena on ikuinen häpeä ja karkotus Skorpionin valtakunnasta.
Seksi:
Seksuaalisesti Skorpioni on ehdottomasti eläinradan voimakkain merkki. Liittyyhän rakasteluun aina mahdollisuus uuden elämän alkamisesta. Skorpioni hallitsee seksuaalisuuden ja erotiikan syvimmät salaisuudet eikä kenelläkään ole syytä aliarvioida sitä valtaa joka tätä kautta on Skorpioneille annettu. Silloin kun Skorpioni rakastuu tulee hän välittömästi asettamaan peliin seksuaalisen vetovoimansa, joka helposti hämää toisen osapuolen lähtemään leikkiin liian heppoisin perustein. Se ei kuitenkaan ole koskaan viisasta, sillä kun Skorpionille antaa ruumiinsa menee siinä samassa kaupassa sielu ja henki niin että heilahtaa. Omaisuuden takaisin saamisessa sitten riittääkin töitä pitkäksi aikaa. Skorpioni rakastelee aina tosissaan ja kaikkensa antaen. Turha siis ihmetellä kuinka helppoa Skorpioniin on ihastua ja rakastua. Rakkauden ja eroottisen latauksen säilyminen edellyttää täydellistä sitoutumista tähän suhteeseen ja lisäksi oman vapautensa ehdotonta säilyttämistä. Skorpioni kyllästyy huomattavasti muita merkkejä nopeammin marionetteihin ja kun Skorpioni kyllästyy niin olo käy uskomattoman ankeaksi molemmille osapuolille." [/b]
Alkoholismille ravinteikasta maaperää oli tarjoamassa ainakin ujous ja arkuus, sekä heikko itsetunto. Mitään synnyinominaisuuksiahan noista ei ole mikään, vaan kasvuympäristö on voimakkaasti vaikuttanut noiden syntymiseen.
Tuohon alkoholismin selättämiseen on sitten vaikeampi nimetä mitään selkeitä luonteenpiirteitä. Ainakin mulla oli sellainen todella suuri sisältä kumpuava halu näyttää, että pystyn tähän. Siihen haluun sekoittui paljon sellaista haavoitetuksi tulemista. Kiusaamisista, isän juomavuosista ja sitten niiden omien juomavuosieni aikana karttuneita asioita. Noista ammensin vihaa ja raivoa, että nyt minä vittu näytän teille, että pystyn tekemään tämän. Nousen sieltä alhosta, jossa tavallaan koin, että minua katsotaan aina vähän alaspäin ja halveksutaan. Koin erittäin voimakkaasti, että olen tullut väärinkohdelluksi.
Tuo viha toimi mulle ensimmäisinä ehkä 1-2 vuotena sellaisena polttoaineena, joka oli eteenpäin työntävä voima ja sai mut parantamaan asioita elämässäni.
Että vaikea se on miksikään luonteenpiirteeksi tuota nimittää.
Nooh, en nyt tiedä siitä vakavuudesta. Jospa tässä jotenkin horoskooppien kautta päästiin jostain ovesta sisään syvemmälle tasolle. Voihan olla, että ne joiden luonteeseen sattumalta syntymaaikaperusteiset luonteenkuvaukset osuvat, ottavat ne enemmän todesta. Tottahan ne silloin ovatkin, vaikka sitten sattumalta oikeaan osuvatkin. Entinen puolisoni on myös kaksonen ja tyystin erilainen kuin minä, eli hänen kohdallaan menee horoskoopin kuvaus täysin pieleen.
Mutta mistäpä sitä ikinä tietää, mikä on totta ja mikä ei. Meillähän on varsin rajoittuneet aistitkin, joten vaikkapa hyönteisten näkemä maailma on meille epätosi, vaikka se on yhtälailla olemassa kuin se mitä itse näemme. Entäs intuitio? Sekin on jotenkin vähän maaginen ilmiö. Usein jotenkin vaan tietää jonkun asian, huomaa vaaran tai että jossakussa ihmisessä on jotakin outoa. Tai tekee jonkun päätöksen osaamatta täysin sanoa, miksi niin kannattaa tehdä. Kokemuspankki mielessä tekee taustalla työtään, yhdistelee asioita ja osin tuo aavistus tai intuitio on varmaan aivojen tehokkaan tietojenkäsittelyn tulosta. Yliluonnolliselta vaikuttavat ilmiöt kiinnostaa minua ja yritänkin etsiä niistä tietoa ja tutkimuksia, eikä se tieto ole vienyt niiden maagista kiehtovuutta silti. Onhan ihmisten rakastuminenkin melko mystinen juttu. Miksi juuri tuo ihminen valikoituu kohteeksi ja miksi joskus rakastuminen saa jonkun jopa ihan sekaisin ja tekemään pöljiäkin ratkaisuja? Entä uskonnot sitten?
Lehtien päiväennusteet eri horoskooppimerkeille on aika hupaisia, syvemmät luonnekuvaukset joskus kiinnostavia. Itsensä kanssa on kunkin pärjättävä ja muidenkin. Siihen jos keksii ominaislaadulleen sopivia tapoja, se onnistuu paremmin. Itsensä tunteminen ja kuunteleminen lienee hyödyllisintä tässäkin.
^^^kyl, MM ! vahvistan tuon näkemyksen ja luonnehdinnan, mutta vain eri persoonassa,
sillä kihlattuni on skorppari ja itse olen nousevassa merkissä kyseinen elukka,
Kyse onkin siitä, että tämä härkämies rakastaa sitä yhtä skorpparinaista.
Horoskoopit, joita kaikki on lukeneet jossain kahvitauolla, ovat tietenkin pelkkiä kaltaisieni kolmen sentin bukowskin kyhäämiä ja todennäköisesti vessassa tai baarissa skriivattuja, joutavia ja keksittyjä, perinpohjaisesti fiktioksi todistettuja kehnoja keijohöpinöitä.
Tähtimerkeissä sinällään on paljon mielenkiintoista ja jo lapsi näyttää noudattavan vahvoja merkin piirteitä, vaikkei lukea osaakaan.
Kummasti ne hyvin usein osuu… ja täytemerkkejä on vaan aika paljo, sori´ siitä ja onneksi olkoon härät, leijonat ja skorpioonit.
Enempi kuitenkin siitä oikeasta, oikean ihmisen luonteesta olen kiinnostunut, sittenkin ja nimenomaan vahvuuksista/heikkouksista, if any !
Hei, tärkeän asian otit esille!
Alkoholismia, sen syntyä ja luonnetta on tutkittu paljonkin. Yhdestä tutkimuksesta luin joskus, että yhteinen ominaisuus alkoholisteille on psyykkinen yliherkkyys.
Omaan raitistumiseeni johdatti kova konkreettinen pelko mielenterveyteni menettämisestä. Olin sillä tiellä jo hyvin pitkällä. Hädässäni rukoilin ja uskalsinkin lähteä pyytämään apua. Raitis aikani alkoi siitä, kun jännittyneenä sanoin ääneen olevani alkoholisti. Kuulijoina oli joukko naisia ja miehiä, jotka jo olivat ratkaisseet oman alkoholiongelmansa. He olivat koolla ylläpitääkseen oma raittiuttaan ja kertoakseen sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille. Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Murrosiässä ylikorostunut turvallisuuden tarve ja alemmuudentunteet ohjasivat valintojani väärään suuntaan kaikilla viettialueilla. Alkoholi oli aluksi kuin pelastava enkeli, mutta muuttui vuosien mittaan kiristäväksi velkojaksi.
Sosiaaliviettini vääristyi enkä kyennyt tasavertaisesti kohtaamaan ihmisiä. Pyrin hankkimaan kuviteltua arvostusta epärehellisin keinoin: varastamalla, valehtelemalla, liioittelemalla, puhumalla pahaa toisista, ostamalla toveruutta …
Ylikorostunut seksuaaliviettini ohjasi hekumoimaan mielikuvituksellisilla valloituksilla, humalassa rohkaistuneena itsekkääseen käytökseen, irtosuhteisiin…
Itsesäilytysviettini oli kehittymätön. Elintapani johtivat epäterveisiin valintoihin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Ruumis rapistui mässäilystä ja välinpitämättömyydestä, tunne- ja sielunelämä kärsivät laiskuudesta, alkoholia oli saatava vaikka viimeisillä rahoilla.
Nykyisen toveripiirini 12 askelen palavereissa kuulen yleensä aina jonkun tarinasta jonkin kohdan, joka auttaa minua ymmärtämään itseäni, joko entistä elämääni tai tämänpäiväistä ajattelu- ja toimintamalliani. Sellaisista saan tasapainottavaa ravintoa yliherkälle tunne-elämälleni.
Positiivisuus ja optimismi on mielestäni auttaneet paljon. Sellainen höpsö elämään heittäytymisen kyky. Ajattelen aina, että kyllä tästä selvitään ja kyllä tämä paremmaksi muuttuu. Ja tietenkin se ajatus että kyllä minä voin pystyä mihin vaan, jos yritän kovasti.
Joskus tietysti kuollaan itse kukin, mutta se on sen ajan murhe.
Horoskoopiltani olen vissyvesihenkilö. kiinalaisessa horoskoopissa nuudeli.
