Sainpas tänne luotua oman nimimerkin. Olen seurannut näitä viestiketjuja jo pidemmän aikaa, ja on ollut ajatuksissa luoda oma ketju. Olen 32vee mies Etelästä ja pakko myöntää itselle (jälleen) että minulla on paha ongelma kuningas alkoholin kanssa. Inhoan sanaa alkoholisti, mutta se määrittää aika hyvin oman alkoholin käyttöni. En halua enää juoda. Minulla on krooninen masennus johtuen alkoholista, välillä kun onnistuu olemaan muutaman päivän törpöttelemättä sen huomaa heti mielialassa. Ja heti kun on vähän parempi olla tulee mietittyä “voihan sitä nyt pari ottaa” ja siitä se taas lähtee. En ole juuri koskaan vetänyt hirveitä putkia, max. 2 päivää riittää ja krapula on niin kova että se jää siihen, onneksi, mutta kännejä tulee vedettyä noin 2-3 kertaa viikossa. Piti kirjoittaa vähän pidempi alustus teksti mutta eilisen johdosta oli pakko käydä välissä kurkkaamassa posliinia niin sanotusti. Mutta haluan lopettaa alkoholin käytön tyystin ja nähdä kuka minä olen kun ei ole pulloa kourassa tekemässä valintoja puolestani. Minulla on vielä työpaikka, seurustelen mutta asun yksin, mutta ennen pitkää olen varma että menetän nämä molemmat jos en lopeta. Antabusta olen kokeillut, se auttaa pari päivää mutta sitten saa tabletit jäädä ottamatta kun tekee taas mieli kaljaa, viinanhimoa kun ne eivät poista. Kirjoittelen vähän lisää kun tästä olo selkenee. Tsemppiä kaikille saman ongelman kanssa taisteleville ja niille jotka ovat jo päässeet eteenpäin omassa raittiudessaan, näitä keskusteluja lukeneena uskon että ehkä se on mahdollista myös minulle, teidän selviytymistarinat antavat allekirjoittaneelle toivoa paremmasta.
Lämpimästi tervetuloa, olet omiesi joukossa. En mäkään tykkää käyttää itsestäni sanoja lääkkeiden väärinkäyttäjä tai humalahakuinen alkoholin käyttäjä. Just siksi en aio enää käyttää mitään, edes vähää. Se mikä on ollutta, on ollutta. Ekaksi oma pää kuntoon, vähitellen selvittelee ne muiden kanssa tulleet mutkat. Täällä on sellaisia selviämistarinoita, ettei voi keksiä mitään tekosyytä itselle jatkaa. Ei muuta kun laskuri käyntiin, tästä se uus elämä lähtee!
(ps. AA on todella jees, en ymmärrä, miksen mennyt aiemmin, suositan!)
Itselläni myös kroonistunut masennus - vaikea sellainen. Yrittänyt olla juomatta useita kuukausia ja nyt siinä jotenkin onnistunut. Olen huomannut mitä kauemmin olen ollut selvänä, niin aivot ovat alkaneet työstää tätä masennustakin. Sen takia kyllä suosittelen viina-paastoa niin pitkään kun mahdollista. Täällä opitun hyvän keinon avulla - yrittää olla sen päivän kerrallaan juomatta - jotkut puhuneet jopa, että tuon päivän voi jakaa tunteihin, minuutteihin jos on raskasta. Täältä kannattaa ammentaa kaikki tieto mitä on tarjolla ja poimia niistä sopivammat.
Muistan, että masennus herkästi laskee mielialaa ja kun se laskee, niin sitä tarttuu pulloon. Ihan pikkuisetkin vitutukset saa tuon ketjureaktion aikaan. Edelleen mieliala laskee mutta sitten kärsin tai teen jotain ihan muuta joka vie ajatukset tuosta vitutuksen lähteestä pois. Tuo mekanismi muuttuu ajan kanssa, että ongelmat voi ratkaista muullakin tavalla kuin juomalla pään täyteen. Ajattelemalla, keksimällä syyn… Viinaa juomalla en ole viisaammaksi tullut. Se ongelma on ollut siinä edelleen. Selvinpäinolo selventää missä mennään.
Hassua, kirjoiin juuri melkein samannimisen otsikon samoissa tunnelmissa viime viikolla tänne Siitä lähti käyntiin jopa viidettä päivää menossa oleva raittius. Näköjään samoja mietteitä kaikilla ja uusia raitistajia putkahtelee esiin harva se päivä. Michelangelo, tervetuloa harjoituksiin!
Kiitoksia vastauksista, kiva kun voi jakaa täällä ajatuksiaan
Vieläkin on vähän hutera olo eilisestä, oli taas aika juomingit… niin vannoin että pääsiäinen selvinpäin. No, se on mennyttä eikä sitä voi enää muuttaa. Onneksi en tänään ole mitään juonut, oli kyllä niin rankka vitutus kun taas sortui että siihen teki mieli ottaa loivaria, mutta se jäi vain ajatuksen tasolle onneksi. Tänään on päivä nro 1 selvinpäin, toivottavasti näitä selviä päiviä tulee lisää ja paljon. Elämä olisi niin paljon mukavampaa kun ei olisi jatkuvaa krapulaa, viinasta johtuvaa masennusta ja rahapulaa kun kaikki rahat mitä laskujen jälkeen jää menee käytännössä baareihin. Arkijuominen on kanssa meikäläiselle paha, kun sen seurauksena jatkuvasti alisuoriutuu töissä… mainittakoon että työni ei ole sellaista että pikku krapulassa aiheuttaisin vaaraa kenellekkään, lähinnä teen suunnittelu hommia tietokoneella. Työni on kuitenkin omalla lailla stressaavaa, ja välillä se stressi saa otteen niin tarttuu pulloon, ja se taas johtaa tehottomuuteen ja se taas stressaa lisää… aikamoinen oravanpyörä Olen ajatellut että pyrin nyt olemaan itselleni helvetin rehellinen tämän suhteen, en leiki enää etteikö ongelmaa olisi ja haaveile kohtuukäytöstä. Korkki menee nyt kiinni, ja jos pääsen raittiiseen elämään kiinni en varmasti sitä enää haluakaan avata. En kuitenkaan tee loppuelämän päätöksiä koska on myös ahdistava ajatus “en koskaan enää” missään asiassa. Toivon että oppisin tuon päivä kerrallaan menetelmän, koska näinhän se on että nykyhetki ja nykyinen päivä on se ainut hetki mikä meillä todellisuudessa on.
Olen muuten huomannut että ratkean juomaan usein joka neljäs päivä, krapulapäivän jälkeen menee aina tasan kolme päivää ja taas tekee mieli edes paria kaljaa. Eli torstaina ollaan taas totuuden edessä :mrgreen: nyt ajattelin kyllä rikkoa tämän kaavan ja keksiä jotain muuta tuolle päivälle kuin kaljan juominen.
Päivä kerrallaan aloitan aamun siten, että toivon saavani olla raittiina tänäänkin, ja illalla voin olla kiitollinen raittiista päivästä.
Torstaina sun kannattaa kirjoittaa tänne, ja miksei siinä välissä tiistaina ja keskiviikkonakin. Viikkohahmotelmaani kuuluu torstai-iltana tavata joukko raittiita alkoholisteja. Jotkut heistä ovat tuttuja pitkältä ajalta, mutta toivon myös kuulevani jonkun ennestään tuntemattoman alkoholistin elämäntarinasta pätkän.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Mikael.
Suhtaudu vakavasti lopettamiseen, yrität asiaa joka harvalla onnistuu.
Jos sitä nyt sittenkään voi onnistumiseksi sanoa. Kas kun jano kasvaa juomattomana aikana eikä tietääkseni kukaan kauan raittiina ollut ole tervehtynyt päihdeongelmasta normaaliksi.
Jokin tarve meillä on mihin juomme, kun alkoholi jää tulee tilalle jotain tai jää musta-aukko aivoihin.
Tuo sinclair menetelmä vois sulle sopia, mene ja kokeile. Jos ei onnistu niin mitään et ole hävinnyt vaan olet kokemusta rikkaampi ja voit kertoa meille kuinka kävi ä
Palstalla, jolla tarkoitus on kannustaa muita raitistumisessa, tällainen väite vaatii faktaa tuekseen. Löytyykö tilastoja, tutkimustuloksia, artikkeleita tai vastaavia luotettavista lähteistä? Vai onko kyseessä vain oma mielipide?
Samat kysymykset kuin edellä?
Vastailet satunnaisesti ketjuihin ja kommenttisi ovat usein kriittisiä ja jyrkkiä. Et ole kuitenkaan vielä kirjoittanut omasta alkoholismistasi, sen hoitamisesta, raitistumisestasi tai sen yrittämisestä ja muista juomiseen liittyvistä kokemuksistasi mitään. Olisikohan aika? Jos tunnet, että sulla on kompetenssia neuvoa muita, niin osoita se!
Onko sinulla minun arvostelemisen lisäksi mitä tarjottavaa Michaelin hengenvaaralliseen tilanteeseen .
Hänellä on rankka putki takana , auttaako minulle räksytys miten vieroitusoireisiin .
Onko sinulla vertaisryhmäkokemusta jota jaat tällätavoin
Sinclair menetelmästä on tutkittua tietoa ja he vastaavat omasta puolestaan .
Michaelin tilanne on vakava jos ajatellaan juomisen katkaisemista vain yksin mököttämällä .
Varoitan sydämmestäni eksymisestä aa-hörhöjen pariin , sen seurauksista ei tietenkään ole tutkittua näyttöä . Jos olisi niin ei kukaan sinne menisi . Niin huono on heiltä saatu apu .
Luonnostelen parhaillaan kirjallista pätkää käyttäen kielikuvia asian valottamiseen .
Odottakaa rauhassa , pitää mennä harrastamaan .
Hei kaikki plinkkiläiset, nyt me voidaan lopettaa surkean tukemme antaminen toisillemme. Ollaan nimittäin saatu palstalle kerrankin kunnon asiantuntija.
Mä ainaskin suosittelen Michaelille islamiin kääntymistä ja muuttoa Dubaihin. Siellä kun sikailee niin saa linnaa 15 vuotta ja niillä on ruoskintapäivä sitten perjantaisin.
Ei vaan huumori sikseen. Mä oon pitkänlinjan AA-hörhö ja taaplannut välillä hetki kerrallaan, tunti kerrallaan ja lopulta päivä kerrallaan etiäpäin. Kumma kyllä on kyllä kertynyt lopulta vuosikymmeniä. Musta on hyvä, että olet alkanut tutkia tätä juomiskäyttäytymistä. Mullakin on ollut tiettyjä päiviä, jolloin on himo iskenyt. Noista sun töistä mä voin sanoa, että siinä on perkeleellinen työ. Mun lähipiirini on koostunut suunnittelijoista, kaikki suunnitteluhan tapahtuu pääasiassa tietokoneella. Yksi ensimmäisistä hommista tässä juomisen lopettamisessa sun hommissa on opiskella stressin hallintaa. Mä hakisin kyllä ulkopuolista apua, sillä tarkoitushan on jatkaa töissä, eikä jättäytyä sairaslomalle.
Sinclair-menetelmää mä en ymmärrä jos osasyynä alkoholin runsaaseen käyttöön on stressi. Kun vedät tuon sinclair-pillerin naamariin, et koe alkoholin stressiä lievittävää vaikutusta. Eli mun käsittääkseni tää on vähän kun koiralle opetetaan, että istu ja anna tassu. Tää on vain mun oma typerä näkemykseni. Sun tapauksessa vois hakee terpparista vaikka kuukauden kuurin pameja. Ja nauttia niitä työpäivän jälkeen runsaan sapuskan kera ja tietysti pysytellä raittiina. Jos siittä ei ole apua, niin voit sitten kokeilla jotain muuta.
Vaikka sinä et olisikaan saanut AA:sta apua, ei se vielä mitätöi sieltä saatuja tuloksia, siis raittiita päiviä. Viikonvaihteessa on Lahdessa AA:n kevätpäivät. Sinne tulee varmaankin yli tuhat raitistunutta aa-laista ja perheenjäsentä. Ei tarvitse tehdä tutkimusta, katsot vain ja uskot. Olet tervetullut sinäkin, jos haluat.
Osoite on Jokimaan ravikeskus.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Eiks toi ole vähän sellaista masturbation thikingiä
Mä olen luullut, että harrastusta harrastetaan sen vuoksi, että se on mielenkiintoista, hauskaa ja antaa sisältöä elämään ja ties mitä tähän vois luetella perään. Ei se kyllä harrastus ole jos kerran sitä pitää tehdä.
En ole mielestäni arvostellut sinua tai räksyttänyt, vaan peräänkuulutan todisteita väitteillesi, jotka olivat lähinnä demotivointia.
Vertaistukea on myös se, että negatiivinen perusteeton tieto kyseenalaistetaan. Esim. tämä väitteesi on täysin vailla todisteita: Kas kun jano kasvaa juomattomana aikana eikä tietääkseni kukaan kauan raittiina ollut ole tervehtynyt päihdeongelmasta normaaliksi.
Siitä lähti käyntiin jopa viidettä päivää menossa oleva raittius. Näköjään samoja mietteitä kaikilla ja uusia raitistajia putkahtelee esiin harva se päivä. Michelangelo, tervetuloa harjoituksiin!
Olen ajatellut että pyrin nyt olemaan itselleni helvetin rehellinen tämän suhteen, en leiki enää etteikö ongelmaa olisi ja haaveile kohtuukäytöstä. Korkki menee nyt kiinni, ja jos pääsen raittiiseen elämään kiinni en varmasti sitä enää haluakaan avata. En kuitenkaan tee loppuelämän päätöksiä koska on myös ahdistava ajatus “en koskaan enää” missään asiassa. Toivon että oppisin tuon päivä kerrallaan menetelmän, koska näinhän se on että nykyhetki ja nykyinen päivä on se ainut hetki mikä meillä todellisuudessa on.