Lopetus, antabus ja vitutus

Tänään 2 viikkoa juomatta.

Olo koko ajan todella väsynyt, särkee niveliä ja lihaksia. Ja päätä.

Ei mitään iloa, ei intoa mihinkään.

Kämppä jo kaaoksessa ku ei muuta kykene ku syömään ja telkkaa tuijottamaan.

Nyt tuntuu niin toivottomalta, ettei meinaa henki kulkea.

Voi kun vois “muutaman” juoda, että sais intoa ja iloa mutta hiton antabus.

Miten voikin oikea päätös niin vituttaa?

1 tykkäys

Allekirjoitan täysin tuon Ei mitään iloa, intoa mihinkään. Makaan ruoto suorana sängyssä, tv/Netflix päällä ja kämppä huutaa siivoamista joka nurkasta. Tiedän, että muutama kalja antaisi vauhtia. Mutta ei passaa edes leikitellä tuolla ajatuksella.

1 tykkäys

Hei @Hannele68 ja tervetuloa palstalle. Olet kaksi viikkoa sitten tehnyt erinomaisen päätöksen.

Nuo kuvailemasi oireet ovat hyvin tyypillisiä pitkäaikaisempia vieroitusoireita.

Alkoholi runsaasti juotuna sotkee ihmisen aivokemian ja hermoston toiminnan. Ne palautuvat, mutta se vastii aikaa. Alkoholin tekemien tuhojen korjaaminen työllistää elimistöä ja siihen kuluu energiaa. Väsymys on myös Antabuksen yleisimpiä sivuvaikutuksia, joten ei ihme että väsyttää.

Tilanne helpottuu kyllä. Säännöllinen syöminen, liikunta ja uni ovat ne parhaat lääkkeet. Mutta rennolla otteella, joskus leffa, pizza ja irtokarkit ovat parasta raitistelua :blush:

4 tykkäystä

Kiitos vastauksista :upside_down_face:.

Mäpäs en ny osannukaan tägätä :face_with_peeking_eye:.

Mutta joo, ei kannata ees ajatuksiinsa päästää tuota, että jeesais. Nyt on vaan opittava elämään ja tekemään toisin.

Kyllä kai tää tästä helpottaa…

Mä oon lopettanu vuonna -03. Eli tuttua hommaa.

Pitkään meni hyvin. Sitte about 3 vuotta sitten alkoi pelleily ja tasasesti on lisääntyny niin määrät kuin kerratkin.

Viimeset 8 kk meniki sitte lähes joka päivä keskimäärin se 12 siideriä.

Mutta joka päivä mä yritin. Monen tunnin vääntöä itteni kanssa vaikka tiesin, että häviän. Se kulutti mut henkisesti aivan loppuun. Hirveää, jatkuvaa itsensä piinaamista ja pettymystä. Se oli pakko lopettaa ennenku ois ollu totaalisen väsynyt ja hajalla. Ja myös se salailu…ihan hirveää hermopeliä. Näkyykö kaupassa tuttuja ja jos joo niin hyllyjen välistä kurkkimista, että koska poistuu jne.

Mä tahdoin siksi antabuksen, että loppuu se vääntö ja kääntö. Ajattelin, että kun ne loppuu alkaa energia ja ilo virrata. Mutta eihän se niin mee.

Edellisella kerralla olin juonu ihan järkkyjä määriä mutta olin toki 23 vuotta nuorempi ja päihdehoitolaitoksessa niin ei tarvinnu muuta tehdä ku hoitaa itseään. Ja oli ihmisiä ympärillä ja tekemistä.

Mutta nyt mennään tällä.

Mä oon tehny tän ennenkin ja pystyn uudestaa. Eiks jep.

6 tykkäystä