Lopettelijan tuskat ja ilot

allekirjoitan edelleen :smiling_face:

1 tykkäys

Hienoa, ei tietenkää pidä itseään syyllistää. Se vaan ahdistais. Meillä on kaikilla omat taistelumme

Mä en oo katunut tätä raittiuspyrkimystä koskaan. Aina vaan löytyy kiitollisuuden ja ylpeydenkin aiheita lisää, mitä enemmän raittiita päiviä kertyy.

Minäkin olin 100 pv ollut juomatta ennenku uskalsin kertoa aikuisille lapsilleni. Pelkäsin niin repsahtavani heti alkumetreillä ja niinhän siinä kävikin, mutta plinkkiläisten kannustaessa kompuroin eteenpäin.

Eilen kerroin yhdelle miniälleni tarkemmin ja että kirjoittelen täälä päihdelinkissä Mut tunnistaa heti jutuistani, mutta mä kirjoitan silti omalla tavallani.

Hyvä sinä :heart_exclamation: Tuolla sun tekstisi viimeisellä lauseella on hyvä alkaa taas tuleva viikko.

6 tykkäystä

No ohhoh. On sulla kyllä kerta kaikkiaan ihmeelliset maisemat siellä! Hyvää tätä päivää! :heart:

1 tykkäys

Oikein hyvin laitettu. Tämähän on vähän sama kuin ajokortin kanssa, jossa homma muuttuu vaaralliseksi juurikin siinä ensimmäisten kuukausien jälkeen kun kulku alkaa tuntua rutiinilta ja muiden meno jopa vähän hitaalta.

5 tykkäystä

Eilen olin sisareni yllärisynttäreillä. Olipa onnellinen sankari, kun tyttärensä oli lähtiessä sanoneet, että mennään syömään. Kukkaseppele oli viimeisessä tienmutkassa laitettu kutreille.

Me sukulaiset järjestimme nyyttäriperiaatteella juhlat. Oli ihana tunnelma. Alkoholia ei ollut tarjolla. Silti niin leppoisaa ja iloista sakkia, nuoriakin mukana.Lämpimiä aitoja halauksia, ruokaa ja herkkuja yllinkyllin.

Veljeni soitti puhelimestaan hälle toivomansa Elämäni-biisi kappaleen. Äidin sydän laulun lopuksi. Itkin niin, kun muistin omalle äidilleni onnittelulauluna puhelimen välityksellä sen esittäneemme.Silloin tytär soitti pianolla (syntikalla) ja minä pidin lankapuhelimen luuria. Äiti varmaan sieltä pilvenreunalta meitä ylpeänä hymyssäsuin katseli.

Tämmöstä ihanaa joskus ilman alkoholia.

Oikein lämpimästi Onnea kaikille Äideille​:heart_exclamation:

7 tykkäystä

Vihasin niin että salamat silmistä sinkoili. Raivostuin niin että hehkuvat kipinät katseesta vyöryi päin miehen naamaa. Suutuin vaan hänen itsekeskeiseen käytökseensä ja mun aliarvoiseen kohteluun.

Nukuin pari yötä sohvalla. Selkä kipeenä. Tänään menin omaan sänkyyn huilaamaan. Mies tuli “kehräämään” viereen. Oispa ollu paikka, mihin mennä hermoja lepuuttamaan. Voin sanoa, että oli kova paikka, kun en saanu rauhoitusviiniä nappailla.

Luin @sivistynyt ketjun loppuun. Mukavaa kerrontaa, jotkut vaan osaa pukea ajatukset sanoiksi.

Miltähän se rakastuminen oikeesti tuntuu. Oon todella unohtanut. Joku pieni kiintymys on vielä mieheeni jäljellä. Oikeestaan oon vaan kiitollinen meidän yhteisistä lapsista ja lastenlapsista. Kai hän mukavakin on, ei muuten olis niin ihania lapsia saatu. Joskus tekis mieli ottaa hatkat, mutta tiedän etten täältä hevin lähde niinkauan kun henki pihisee ja terveys kestää. Katsotaan..

Tänään mennyt koko päivä kasvimaalla. Työnteko tekee todella hyvää mielelle. Oon niin väsyksis, että pakko välillä aina käydä pitkäkseen. Kait siitä maan kääntämisestä sitten jotakin mielihyvähormonia saa. Tykkään mielettömästi puutarhatöistä. Vielä on härkäpavut likoamassa kylvöä varten.

Kaivoin perennojen jakotaimia ja myin parina viikkona kirpparilla. Mitäänhän ei saa hukkaan heittää, edes kompostiin hyviä alkuja : ) Hyvin kävi kauppa.

Rakastan tuota särkynyttä sydäntä. Se tuo vahvasti äitini muistot mieleen. Lohkaisin siitä vuosikymmeniä sitten jakotaimen hänelle. Hän tykkäsi siitä kovin. Kutsui sitä äidin sydämeksi.

8 tykkäystä

Suotta ennalta jännitin Juhannuksen juominkeja. Varasin muutaman alkoholittoman siiderin , jotka maistui ällön makeille. Ei oo mun juttu. Sensijaan tyttärenpojan kanssa tehty sitruunainen ruusun terälehdillä ja saksankirvelin raaoilla aniksenmakuisilla siemenillä maustettu booli kului nopsaan. Olipahan raikasta. Poika tykkäs kauhoa maustevettä kuppeihin.

Syksyllä metsäeskarin aloittava miehen alku piti huolen, ettei aika tullut pitkäksi. Halusi mumman kanssa saunaan ja kilpaa piti uida. Ihana pieni hymyili siinä vieressä polskien​:smiling_face_with_three_hearts:. Monenmoisia pelejä pelailtiin.

Mukavan meiningin vastapainoksi puoliso mökötti, eikä tullut “märille” lauteille rauhassa saunomaan. Ei sitte lähdetty juhannustansseihin ja perämoottori ei käynnistynyt veneilyajeluun. Leppyi senverran, että sytytti juhannuskokon. Tyttärenpoika ei meinannu raaskia nukkumaan lähteä, kun tykkäsi tulta katsella. Oli kokkoon itsekin muutaman risun kantanut.

Kiva palata arkeen. Paras Juhannus vuosikausiin (-kymmeniin ). Elämäni parhaimpia päätöksiä, kun laitoin korkin kiinni muutama kuukausi sitten. Voin suositella kaikille. Täysin ilman alkoholia paras.

Suunnitellaan asuntovaunun kanssa pieniä reissuja kansallispuistoihin. Pohjosempaankin mieli halajaa.

9 tykkäystä

Ihailen, kun teet ja osaat tehdä itse houkuttelevia alkoholittomia juomia. Hyvä keksintö juhannusbooli, mitä voi kaikki juoda, lapsetkin. Muutenkin välittyi kiva tunnelma, lapsen kanssa vietetty aika ja yhteiset jutut, juhannussauna ja kokko…

No pitäähän sitten olla jotain negatiivistä, jotta elämä pysyy tasapainossa, vaikkapa sitten puolison mököttelyä :smiling_face:

Meillä puoliso ei varsinaisesti mököttänyt, mutta meidän juhannusta leimasi väsymys. Oma väsymykseni korjaantui menemällä aattoiltana ajoissa nukkumaan. Isännältä kyselin jossain vaiheessa, mikä meininki, kun hän oli vähän alavireinen ja hissuksiin, mutta hän kertoi, että väsymys painaa. On ollut työntäyteinen kevät ja alkukesä sekä töissä että siviilissä. Niinpä hän huilaili useaan otteeseen juhannusvapaina.

Kuullostaa kivalta :smiling_face:

Hyvää ja mukavaa kesää :sunflower: :sun: :smiling_face_with_sunglasses:

3 tykkäystä

Nyt käyty pikkureissuilla asuntovaunua testailemassa. Akkuongelma selvitetty ja uskaltais jo pidempiäki matkoja mennä.

Yyterissä pari hyvin erilaista reissua. Eka ennen juhannusta. Sää vielä viileä, eipä ketää rannoilla. Yö meni vaunussa lähes nukkumatta ja syy löytyi läheltä. Joku sielä soitti nauhoittamiaan omia karaokekappaleita. Aamuyöstä siirtyi musiikkeineen autoonsa. Eipä sielä vissiin selvinpäin menty…

Toinen reissu tosi lämpimässä säässä. Rannalla väkee. Lapset temmelsi upottavassa hiekassa. Löhöiltiin hiekkadyynin vieressä. Tuuli pöllytti hiekkaa öljyttyyn ihoon. Kivaa oli ja kuntoportaitakin kiivettiin.

Katikan kanjonissa kauan sitten käyty, kun ei ollu rappusia. Piti lähes käsivoimin köydestä tukien kiivetä kolmen tuulen lakille. Nyt kulunut ihmisten kulkureiteiltä leveämmiksi poluiksi ja puitten juuret korkealla. Ihana puro solisi mutkitellen kanjonin pohjukassa. Rehevää kasvustoa puron rantamilla. Kauhalammille pääsee esteettömästikkin. Vilu tuli sateen uhatessa väärällä pukeutumisella.

Molemmista tuntui ihan lomalta, kun muutimme suunnitelmaa, haettiin Merikarvialta savustettua lohta, ajettiin vielä Lankosken maisemiin keittämään lohivoileipäkaffeet. Nam. Hieno paikka sekin.

Kotiinpaluun jälkeen aikamoista toraa pienistä asioista. Molemmat yhtä peräänantamattomia​:angry:

Luulin jo olevani selvillä vesillä raittiuteni kanssa. Petasin jo lähteväni toiselle paikkakunnalle ja kaupan kautta oluita mukaan. Yritin miettiä, että tää tunne menee kohta ohi. Meni se viimein tosi epävarmasti, enkä ollu ihan varma käynkö kaupassa. Ajoin tutulle parkkipaikalle, kävelin laavulle, söin eväät. Liikkuminen auttoi. Takasin kulkiessa kokeilin takaperinkävelyä tasaisimmilla kohtia.:grin: Joku täälä vitsillä siitä puhui. Hankalaa oli.

Nyt vaara ohi, mutta ei pidä tuudittautua, että voin jatkaa raittiutta itsestäänselvänä asiana. (Siis mulla hiukka yli 7kk korkin sulkemisesta)

5 tykkäystä

Ns. Kuivahumala tuo ärtymys ?
Mulla Ei vastaavaa, eikä tee tiukkaa olla ilman jos on
pakko.
Ongelma On perinteinen Kertakäyttö.
Siis ollaan rehellisiä asian suhteen !

Niin kauan kun se pysyy pakonomaisena jatkamisena: sitä pidän itse vaaran (Holismin) merkkinä.

Tässä hyvä ja perusteellinen artikkeli asiasta:

Siis Teoriassa Asia On juuri näin.
Aika itsestään selvä asia ?
Vai Onko ?

Päätös itsensä tarkailluun ja vastuunotoon kuuluu tietenkin Itselle.
Toivon että yksinkertaisesta neuvosta On Apua jollekin !

Hyvää viikonlppua !

1 tykkäys

Mentaalinen harjoitus. En nyt löydä enää, kun joku kirjoitti tuosta mentaalisuudesta täälä. Lukisin uudelleen.

Ite noita asioita teen vaan enempi analysoimatta. Vähä sama, kun isäntä tekee vaikka jonku hyllykön, niin tekee vaan ja miettii samalla millainen on tehtävä. Yks poikamme taas piirtää sen paperille tarkkoine mittoineen ennenku alkaa ees tarvikkeita ettiin. No kumpi parempi…

Kuvioneuletta kutoessani lanka onkin ohuempaa kuin ohjeessa. Siinä sitten kuvioraidat muodostuu miten mieleen pälkähtää. Välillä työ meni tauolle, kun värit alkoi muistuttaa erästä suosittua jääkiekkoseuran peliasua. Paita on saatava valmiiksi ennen lapsen syntymää. Tässäkohtaa mielikuvaharjoittelu auttoi: “Hyvä tästä tulee. Ehkä hän tykkää väreistä. Jos vähennän tiettyä väriä, ilme muuttuu melkoisesti.”

Mikä sitten estäisi mahdollista retkahtamista alkoholin suhteen. Tarvitsee miettiä valmiiksi niitä työkaluja, millä estää mielen haparointia. Mun on etukäteen käytävä läpi tilanteet, mitkä saa mut turruttaan mieltä alkoholilla. Miten saan aivoni uusille urille? ( Itselleni kirjoitan)

Tää on vaan outoa, kun välillä menny muutama kuukausi ihan helpohkosti enempää viiniä miettimättä. Nyt välillä tullu ajatuksiin viileä olut saunan päälle. Mitäpä sitä pilata pitkää juomatonta kautta.

Loppuis jo tuo sade ! (Vaikka sitä kovasti odotin puutarhaa kastelemaan)

Nyt pitäis löytyä jostakin positiivisuusnappula.

6 tykkäystä

Raitistuessa ensimmäisen vuoden aikana tulee koettua ensimmäisen kerran vuodenkierto selvänä: miten selvittää eteen tulevat kompastuskivet. On ihan normaalia, että toisinaan helpon ajanjakson jälkeen tulee vaikeampia päiviä. Monesti ne saattavat liittyä johonkin tiettyyn päivään tai ihmissuhteeseen tai konfliktiin, joka nostaa juomisajatuksia pintaan. Vanhat tavat ovat juurtuneet syvälle ja raitistuessa pitää ohjelmoida itsensä uudelleen eikä se käy nopeasti.

Hyvin selvitit tuon kiusauksen. Ole itsellesi armollinen, mieliteko ei ole yhtä kuin teko vaikka viinapiru tai kohtuukäytön kummitus niin yrittää kuiskuttaa. Tsemppiä!

4 tykkäystä

Mietin mielialoja ja niihin vaikuttavia juttuja. Meillä oli sisarukseni pikkulapsiperhe vierailulla viikonloppuna, minulle mukavaa ja tärkeää, että olivat, silti melko kuormittavia pienine lapsineen, paljon touhua ja palvelua, hyvin vähän vanhemmat ehtivät ajatuksissaan ‘omaa napaansa pisemmälle’. Huomasin väsyväni, olisin kaivannut läheisiltäni huomiota, kysymyksiä, keskustelua meidän/minun elämästä ja petyin kun aika kului heitä passaten… no ihan ymmärrettävää pikkulapsiarkea. Mutta kirjoituksesi luettuani palasin tähän ja mietin…vierailu väsytti, odotin jotain muuta, töissä on ollut älytön meininki, kiire ja härdelli, että joskus päästäis lomille, mua väsyttää, kyllästyttää. Kotona pitäisi jaksaa touhata ja valmistella, jotta päästään lähtemään reissuun lomalla. Lisäksi tulevia kisailuja varjostaa pienet jalkaongelmat, joiden kanssa pitäisi osata pelata niin, että eivät ole kohta isot jalkaongelmat. Kuten tästä kirjoituksesta voi päätellä, mieli ei ole kaikista positiivisin, ärsyttää, tympii ja kyllästyttää, ei oikein jaksa. Pelottaa, että kohta odotukset ‘loman ihmeitä tekevää vaikutusta’ kohtaan ovat pian liian suuret ja seuraa pettymyksiä.

Tämä kaikki yllä oleva mielenmaisema on minulla hyvää kasvualustaa juomisajatuksille. Ei minulla vielä ole niitä tullut, mutta tunnistan tilanteen. Mielestäni jo se, että tunnistan hetken, auttaa, tiedostan ja osaan sitten ajatella pitemmälle, että eipä ole alkoholista tähän vaivaan konstiksi, nyt vaan väsyttää ja elämässä on tylsempi vaihe, sitä kun tässä tarkkailee ja höllää vähän kaasua, niin muutaman päivän kuluttua taas aurinko paistaa tähänkin risukasaan. Tunteiden turruttamisen sijaan, tarvii vain elää ne tylsemmätkin hetket läpi, sillä niistä pääsee.

En tiedä oliko @Tämiss tästä mitään apua, mutta kirjoituksesi laittoi minut kirjoittamaan, aivan tuli sellainen olo, että juodaanpa kupit kahvia ja jutellaan vähän :smiling_face:

Toivottavasti mieli sekä siellä että täällä jälleen piristyy, positiivisuusnappula löytyy, aurinko alkaa hellimään ja elämä hymyillä. Kiva kun kirjoittelet :heart_exclamation:

PS. Olet onnistunut välittämään niin mukavan mielikuvan neulomisharrastuksesta, että ensi talvena aion koettaa…

Vähän väsynein terveisin @Metsanpoika :wink:

5 tykkäystä

@Teme70 oli kirjoittanut tätä aihetta sivuten vähentäjissä hyvin, ketjussa: Suurjuomarin yritys

3 tykkäystä

Huomenta. On se ihmeellistä, aina täältä löytyy joku joka kirjoittaa just sitä mitä itse en hoksaa, vaan pähkäilen juuttuneena johonkin olotilaan.

Vaikka minulla on jo pitkä raittius, käyn täällä lukemassa ja kirjoittamassa, se auttaa pääsemään yli jostain mihin olen juuttunut. Minä kun juutun johonkin ajatukseen, yleensä itseni soimaamiseen, mihin olen nyt kyllästynyt, aina ruodin itseäni että teen väärin, ajattelen väärin yms.. huhuh jo saa riittää taas itseni tuomitseminen.

Sitä on kummallinen ihminen, yritän hirveästi olla kunnollinen en kummallinen, ja kun yritän olla kunnollinen niin miksi? Mitä se kunnollisuus oikein on? tai miten elää niin että tekee aina oikein, fiksusti, järkevästi yms… niin ja sitten väsyy. Olen ollut yksin kauan, ehkä liian kauan, jossain kuplassa, ja nyt yritän hypätä pois tästä ympyrästä uuteen vapaaseen elämään??? mutta mitä se vapaa elämä on? Onko se sen kummempaa kuin tämä? Oikeasti taidan vain haaveilla jostain mitä ei ole olemassakaan. Olen miettinyt että muutan paikkakuntaa? Oisko se se mitä tarvitsen? Ehkä? No, rukous on auttaut ennenkin, rukoilen Korkeimmalta nyt apua tähän olotilaani, rauhoittua. Kirjoittaminen antaa rauhaa. Ruoho ei ole vihreämpi aidan toisella puolen, vaikka se näyttää siltä. Toisaalta jos muutan niin se on sitten se paras vaihtoehto tällähetkellä…

2 tykkäystä

Todella hyviä postauksia​:folded_hands: Varmasti hyötyy moni. Luin jo monesti nuo vastaukset.

Mun positiivisuusnappulapoikani odottaa mua saunaan ja uimaan. Kirjoitan taas, kun on sen aika.

3 tykkäystä

Aikaa vierähti edellisestä kirjoituksesta.

Olin niin pitkään ahdistuksen syövereissä, etten omaan ketjuun pystynyt kirjoittamaan

Niinhän siinä kävi, että se ensimmäinen selvä vuodenkierto jäi tältä erää saavuttamatta. Olen siitä hieman surullinen, kun kerran rajun riidan ja minun ivaamiseni seurauksena hain viinipullon ja siinä se kohtuukäyttö oli. Koko pullo meni ja seuraavana päivänä pari loiventavaa olutta. Enempää ei oikeesti tehnyt ees mieli ja jatkan taas raittiina hyvillä mielin.

Tänään on hyvä päivä. Miehen kanssa tehtiin kanttarellipitsaa. Eilen löysin pari uutta sienipaikkaa ja olin välillä hukassa, kunnes muistin mapsin. Siinähän se tie olikin lähellä.

Nostimme valkosipulit kuivumaan. Ollaan omavaraisia niiden suhteen. Syksymmällä taas laitetaan isot kynnet maahan odottamaan uutta kasvua.

Luulin jo, että pääskyset on muuttopuuhissa, kun parveilivat pihassa. Emot siinä opetti poikasilleen lentotaitoja. Välillä huilasivat tv-antennin päällä. Emon tsiliit-huuto sai ne nousemaan taas yläilmoille. Yksi viuhahti ihan vierestäni. Kyllä oli ihanaa kuulla se viserrys, mikä niistä lähti. Myöhemmin poikaset istuivat langalla, emot syöttivät niitä siihen. Kiitollisena voin illan nauttia, kun hyttyset häipyi parempiin suihin.

Lomareissulla kävimme lyhyillä luontopoluilla. Kyllä meillä on kauniita paikkoja täälä kotisuomessa ..

Selvä mumma on paras mumma. Pieni miehenalku on jo yli kuukauden ikäinen. Hän jo hymyili minulle: ah miten onnellinen oon hänestäkin.

7 tykkäystä

Se lisääntynyt aika on aivan uskomatonta, on aivan uskomatonta miten monta vuotta tuhlasin törpöttelyyn, mutta juna meni jo, nyt keskitytään siihen mitä on jäljellä. @Jussi:n kirjoituksesta

Uskaltaudun vielä kirjoittamaan, vaikka koen epäonnistuneeni tuestanne huolimatta. Tietoinen repsahdus tapahtui. Nyt on keskityttävä tulevaan juomattomuuteen. Pystyn kyllä, menihän jo 9 kuukautta ilman viiniä. Sehän on pitkä aika. Hassu ajatus: viimeisimmän lapsenlapsen kehitys äidin kohdussa. Ja mitä teen kun hän näkee päivänvalon, juon taas. Hyi häpeä. Onneksi olin selvä, kun tämä pieni ihmistaimi kävi ensivierailulla kotonamme. Sain tuudittaa hänet uneen kertomalla Nukkumatin vaaleansinisistä tupsutossuista. Katselin hänen viatonta olemustaan. En saa enää tuhlata aikaa juomalla. En olisi häntä syliini saanut, jos vähänkään olisin viiniä tissutellu.

Harmittaa todella paljon juuri tuo, etten ees yrittänyt nuorempana lopettaa alkoholin käyttöä. En tajunnut, että minusta tulee juoppo. Mitä sillä lisääntyneellä ajalla olisin tehnyt? Olisin ainakin panostanut perheen hyvinvointiin ja omaani. Kyllä saa nyt hävetä sitä naapurien kanssa törpöttelyä omalla terassilla, kun lapset yritti sisällä nukkua.

Oman menneisyyden katuminen ja soimaaminen ei auta. En jää siihen. Jatkan taas valitsemallani tiellä. Kompastuin, mutta pääsin vielä ylös. Askeleet on hataria, selkää särkee eilinen valkosipulien nostaminen. Aamiaispöydässä sanoin, että jos oltais nuorempia, kasvattaisimme niitä myyntiin. Nyt syömme itse niitä joka päivä.

Tänään tulee hyvä päivä. Aurinko paistaa. En juo.

10 tykkäystä