Pitkän aikaan selaillut sivustoa ja oma lopettamiseni on ollus suunnitelmissa jo pitkään. Nyt on tultu siihen vaiheeseen ettei vaan jaksa enää. Ikää on reilu 30 ja juotu on varmaan 15v asti.
Tähän mennessä olen hommannut ammatin, myöhemmin sijoituksia ja perhe ja oman yrityksen aloittaminen alkoi muutama vuosi takaperin. Nyt ostin uuden talon ja olen huomannut että juon aivan helvetisti. hommat ei enää kulje samaan malliin ja konkurssi tätä vauhtia tulee.
Kukaan ei tunnu ymmärtävän että juon liikaa. kaikki kuittaa asian huumorilla ja ainahan sitä tulee otettua.
Saatan juoda vaikka 15 kaljaa tissutellen illassa ja mennä seuraavana päivänä töihin. viikonloput vielä rankemmin, mutta silloin poistun kotoota, ettei tule enempää hämminkiä.
Tätä kirjoittaessani on koffi kädessä tasurina ja tiedän ettö huominen on ehkä paska, mutta siitä alkaisi se päihteetön elämä mitä haluan.
Voi olla sekava teksti, mutta tästä nyt koitan aloittaa oman muutoksen.
Niin se on, että aikaa myöden tuo alkoholi alkaa syömään ihmistä sitten oikein kunnolla. Se on nimittäin saatanan tosi, että jatkuva juopottelu vie ihmiseltä voimat. Sinäkin olet juopotellut jo 15 vuotta ja siinä ajassa ehtii kehittymään jo vaikka alkoholistiksi, tietysti yksilöstä riippuen.
Upeaa hommassa on se, että olet itse huomannut tämän juopottelun lopettamisen tarpeen!
Itse olen raitistunut AA:ssa jo useampaan otteeseen elämäni varrella. Tämä keissi on jo kolmas. Siinä ryhmässä jossa minä kävin oli paljon yrittäjiä. Vertaistuki on hyvä asia raitistumisen polulla. Myös tieto varsinaisesta sairaudesta, eli alkoholismista, on ensiarvoisen tärkeää.
Rohkeasti vain korkki kiinni ja mikäli alkaa kovasti kaihertamaan ja korventamaan, niin suosittelen lämpimästi tutustumista erilaisiin tarjolla oleviin apuvaihtoehtoihin, joita tämänkin sivuston yläpalkissa kuulemma kerrotaan, en ole kyllä itse sinne katsonut, mutta toisten olen lukenut tarjoavan yläpalkin vinkkejä.
Yhtenä sunnuntai-iltana minäkin otin viimeiset juomat ja niin kuin sinäkin, halusin päihteettömän elämän. Olin tullut siihen tulokseen, että olen alkoholisti. Useita vuosia sinua vanhemmaksi olin ehtinyt siihen mennessä, mutta oma talo puuttui.
Jännitti kun menin AA-ryhmän oven taakse, mutta eipä ole sen avaamisen jälkeen tarvinnut juoda.
Jos et itseksesi pärjää, kannattaa etsiä apua. Sitä on tarjolla monenlaista.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Lopettaminen ei käynyt ihan seinään, mutta olen vähentänyt annosten määrää. hävettää tämäkin, mutta jostain se lähtee, tai niin ainakin uskottelen itselleni.
Työkaveri huomasi että on tullut napattua muutama ja luulen ettö tästä tulee se kuuluisa keskustelu mistä alkaa lopetttaminen lopullisesti.
Tänään vain 6. Pitkä viikonloppu edessä ja aion pitää sen tarjousten laskennan parissa.
Ellei viikonloppu tuo tulosta, niin liityn johonkin ryhmään.
Mulla kans takana 45 vuotta enemmän ja vähemmän tissuttelua.Yrittäny monesti vähentää tai pitää taukoa jasillälailla. Tein päätöksen korkki kiinnija ny 18.päivä raittiina tarvitsin ammattilaisten apua .Hyvälle tuntuu,tuntuu et vuorokaudessa on enemmän tunteja.Suosittelen muillekkin ja tsemppiä,ja lisää tsemppiä sinne
Janne hei!
Olen viimeisten vuosien aikana tavannut palavereissa useitakin raitistuneita kavereita, jotka ovat potkut saatuaan havahtuneet totuuteen alkoholismistaan, hakeneet ja myös saaneet apua pysyvään raittiuteen. Raittius on tietenkin mahdollista myös ilman työpaikan menetystä.
Ratkaisevaa on, syntyykö halua lopettaa juominen ja onko valmis toimimaan raittiutensa puolesta.
Moi Janne! Samaistuin kyllä tohon, mitä sanoit vähentämisestä. Itsekin olen vasta ihan lähtökuopissa omalla matkallani vähentämiseen/lopettamiseen. Tärkeintä on varmaan muistaa ne omat perimmäiset syyt, miksi haluaa lopettaa tai vähentää. Ja pyrkiä toimimaan sen mukaan. Niin kliseiseltä kuin se saattaakin kuulostaa, niin päivä kerrallaan vaan. Oot ottanut jo ison askeleen puhumalla asiasta ja miettimällä näitä juttuja.
Moikka Janne! Tuo kuulostaa jo hyvälle, että tiedostat tilanteesi ja olet jo aikeissa lopettaa tai edes vähentää. Minäkin olen tissutellut muutaman vuoden ajan, ensin vaan viikonloppuisin, mutta tänä kesänä lähes päivittäin. Olen ollut pitkällä sairauslomalla ja se on mahdollistanut päivittäisen juopottelun. En tietenkään ajatellut olevani alkoholisti, se nyt vaan oli mielestäni tapa rentoutua. Vaikka seuraava aamu olikin aina karsee, vapinaa, oksentelua. Oli pakko lähtee ostamaan lisää olutta, että olo helpottaisi. Ja taas seuraavana ja seuraavana. Kunnes kuukausi sitten alkoi parissa päivässä näkö- ja kuuloharhat, sekavuus. En muista, että olin kaatunut ja loukannut jalkani. Kävelin sillä, vaikka kipu olikin hirveä. En muista sitä, että puoliso töistä tultuaan oli tilannut ambulanssin. Sairaalassa olin ollut lepositeissä yli vuorokauden, olin siis deliriumissa. Kun siitä pikkuhiljaa toivuin, järkytys oli kamala, säärellä murtuma ja se kipsissä. Ja tietoisuus siitä että olin ollut deliriumissa hävetti. Silloin oli pakko tunnustaa olevansa alkoholisti, se olikin jotenkin vapauttavaa kun siitä pystyi nyt puhumaan. Sen päivän jälkeen en ole juonut mitään alkoholia, ei ole edes tehnyt mieli. Riittää kun katsoo kipsattua jalkaa. Päätin yrittää ihan omin voimin ja läheisten avulla lopettaa, vaikka apuakin tarjottiin kyllä. Olisi pitänyt vaan ymmärtää aiemmin hakea apua jostain. Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi tuota deliriumia kokea. Toivon myös sinulle Janne rohkeutta hakea apua ja tsemppiä jatkoon! Kuten toivon kaikille muillekin samassa tilanteessa oleville.
Oon miettiny etttä pitäisikö siirtyä tuohon vähentäjien ryhmään, kun tuntuu että lopettaminen ei oikeen onnistu tällä hetkellä. Olen reippaasti vähentänyt mistä olen tyytyväinen. En silti tykkää että naukkailen niitä rentouttavia bissejä työpäivien jälkeen. Onneksi ei ole enää työtä rajoittavia krapuloita ja muutenkin hommat hoituu paremmin. Nukun edelleen huonosti ja olen väsynyt, mutta kyllä sen kestää.
Kävin yhdessä kokouksessa ja tunsin että se ei ole mun juttu. Haluaisin tietää, että mikä teillä toimii päivän jälkeen, että ei mene kauppaan ja osta sitä siksaria, vaan tulisi vaan kotiin ja olisi niinku ns normaalit ihmiset tekee. Mikä on se ajatus jolla saa pois alkoholin. Aloitin jopa hulvavanteen pyörittelyn jotta saisi mahan pienemmäksi , mut vitut se mitää kaljanhimoa vie pois. Uskon että tällä palstalla on joku viisas joka osaa sanoa ne viisaat sanat. Vai onko tämä ihmisen heikkoutta, mene ja tiedä.
Kiitos lukijoille ja tsemppiä kaikille saman asian kanssa kamppaileville.
Onneksi olkoon hyvästä päätöksestä raitistua! Mietin juuri, että en kyllä muista kuulleeni kenenkään raitistuneen katuvan sitä. Eli päätös varmasti oikea, mutta miten se toteutus onnistuu? Siihen tuskin yhtä keinoa, joka toimisi kaikilla, muutenhan tätä ongelmaa ei olisi. Mutta alkoholismista paljon tietoa ja siihen toimivia hoitoja. Nyt kuulostaa siltä, että yrität omin avuin. Jos miettii, että olet kuitenkin juonut noin paljon noin pitkään, niin ihan helppoa lopettaminen tuskin on. Sinuna hakisin apua, varaisin ajan esim. A-klinikalta ja lähtisin siitä.
Janne hei!
Jos alkoholistinen juominen on ongelma, ei alkoholia saa koskaan täysin unohtaa, vaan ostoajatuksen tultua päähän on automaattisesti torjuttava moinen hullutus.
Jos kyseessä oli AA-kokous, näit ympärilläsi raitistuneita alkoholisteja, tavallisia ihmisiä erikoispiirteineen, ihan kuin sinäkin. Osa heistä on ollut pitkään raittiina, joku tullut mukaan ehkä viikko-pari sitten. Saattoi tuntua ettei ole sinun juttusi, mutta silti kannattaisi käydä vielä uudelleen jokunen kerta varmistamassa asia. Useinhan on niin, että kun ylittää oman mukavuusalueensa rajat, silmät aukeavat näkemään tarkemmin, ja kuunnellessa huomaa, että noinhan minullekin tapahtui.
Osa meistä ihmisistä on voimaton alkoholiin nähden, vaikka muuten olisi asiat mitä parhaiten.
Töitten jälkeen jätät kaupassa käydessä ostamatta sixpackin, syöt kotona terveellisesti ja kohtuullisesti ja rupeat lukemaan vaikkapa muutaman vuoden vanhoja lopettajien juttuja. Sitten se hulavannekin pyörii paremmin ja täyttää varsinaisen tehtävänsä. Raitistumiseen opastavia kirjojakin on suomeksi laskematon joukko. Linkkilistasta Mistä apua löydät muiden jo käyttämiä keinoja.
Alkoholistille raitis päivä on täyden kiitoksen paikka.
Hieno homma, että oot havahtunut siihen, että juot liikaa. Olet nuori mies, kaikki hyvin, elämää edessä paljon elettävänä ikävuosiin nähden. Miksi pilaisit hienon elämän viinalla. Kerroit olevasi yrittäjä. Yrittäjällä on paljon vastuuta, asiat pitää hoitaa ajallaan, stressiäkin varmasti välillä pukkaa. Tuossa tilanteessa montakertaa tuo paholaisenjuoma tulee mieleen, ehkä rentouttaa, mutta asiat ovat vielä mutkikkaampia seuraavana päivänä. Itse yrityksessä mukana ollut vuosikymmeniä, ja alkoholistakin ongelmia ns. tissuttelusta.
Nyt kolmisen kuukautta ilman alkoholia kulunut ja elämä hymyilee, ongelman käsittelen selvinpäin, lähen vaikka kuntoileen, senjälkeen on hyvä olla ja asia ei tunnukkaan enää niin hankalalle.
Parhaimpia päätöksiä elämässäni tuo paholaisenjuoma lopettaminen, elämä on kallisarvoinen lyhykäisyydessään, ei sitä kannata hukata viinaksien kans tuusaamiseen, niiden tilalle mahtuu niin paljon muuta kivaa.
Tsemppiä sinulle Janne
On mennyt siitä hivenen aikaa kun olen päivitellyt tänne. Myönnetäään heti alkuun että on tullut otettua keppanaa, mutta nyt näyttää vihdoin siltä, että saisi lopetettua.
Olin kk:n juomatta ja huomasin jos siinä tosi hyviä vaikutuksia. Tosin tuon startin otin siitä kun mennin A-Klinikalle juttelemaan. Sen jälkeen on tapahtunut 1 retkahdus. Silloin päätin ilmoittaa kaikille sukulaisille että on alkon kanssa ongelmaa. Oli erittäin vapauttava tunne. hivenen vaikeat ja koomiset puhelut oli, mutta olihan ne sukulaisetkin jo aavistaneet että jotain on takana kun “mies” on jatkuvasti pirun väsynyt.
Pitkästä aikaa on sellainen olo, että näkee maailman selvänä ja positiivisena paikkana, vaikka on nyt corona jne
Kiitos palautteista ja kaikkea hyvää, vaikka tilanne on hankala monelle.
, mut vitut se mitää kaljanhimoa vie pois. Uskon että tällä palstalla on joku viisas joka osaa sanoa ne viisaat sanat. Vai onko tämä ihmisen heikkoutta, mene ja tiedä.