Siitä on jo kohta 2 vuotta, todellisesta pohjasta. Päivistä kun tajusin peliriippuvuuteni enkä nähnyt muuta ratkaisua kun itsemurhani. Täällä ollaan edelleen, koska en helvetissä luovuta.
Ulosotto pyörii rattaillaan, vielä 90000. ahdistaa pennin venytys mutta maksan joka pennin takaisin, typerä minä ja himoni.
Olen ratkennut ja muutamia kymppejä hävinnyt mutta aika nopeasti muistuu mieleen miksi ei.
Kaikille teille jotka olette siellä pohjalla ja tuntuu ettei millään ole mitään väliä, kaikella on väliä. Älkää tuomitko itseänne!! Hakekaa apua te ette ole yksin, elämä voittaa, aina!