Hei D,
en hyökännyt sinua vastaan, vaan yritin näyttää miltä sinun ajatuksesi minusta näytti. Provosoivaa kylläkin. Ehtojen laittaminen lopettamiselle/hoidolle on niin tyypillistä meille alkoholisteille. Usein vielä haemme niitä ihan viimeiseen asti ja mitä ihmeellisemmillä selityksillä. Vastaus; jatka juomista on ihan hyvä silloin kun niitä esteitä ja selityksiä löytyy, koska mitä sitä muutakaan sitten voi.
Asia mielestäni selkeni tuossa ketjun jatkuessa ja olen varma, että saat koira-asiasi järjetymään parhain päin, jos hoitoon lähdet. Olisi kai aika hassua, jos koira olisi lopettamisen este…
Neljä lastani, koirani, kissani eivät ole estäneet raitistumistani, eivätkä avun hakemistani. Ainoastaan minä itse olen sitä viivytellyt vuosikaudet ja keksinyt vaikka mitä meriselityksiä…
No heipä hei vaan B,
Näin kommentointisi eri lailla. Mielestäni en missään vaiheessa ole asettanut minkään näköisiä ehtoja raitistumiselleni tai hoitoon hakeutumiselleni, päin vastoin. Ehkäpä ilmaisin itseäni epätarkasti ja näin väärinymmärrysten mahdollisuus oli odotettavissa.
Tarkennuksena, olen koska tahansa valmis lähtemään minne tahansa sellaiseen hoitolaitokseen, johon voin ottaa koirani mukaan, koska se on ainut mitä mulla on ja vain kuolema voi meidät erottaa (=samanaikaisesti) jne.
Kyseenalaistankin siksi sellaisten hoitojen tarkoitusperät, joihin osallistuakseen on hylättävä oma perhe/omat rakkaimpansa. Lähtisitkö hoitoon oman itsesi vuoksi jos aviopuolisollasi/jollain lapsistasi olisi todettu juuri kuolemaan johtava parantumaton sairaus, jonka vuoksi elinikäennusteensa olisi keskimäärin lääkärin mukaan heikompi kuin sinun alkoholismismistasi aiheutuva.
Toivotaan näin.
Vointeja, palaillaan.
On sellanen mutu että ei saa mihinkään suljettuun hoitoon ottaa lemmikkiä mukaan. Siellähän voi olla esim. allergisia asiakkaita tai henkilökuntaa, ja lemmikki voi muuten häiritä hoitoa. Jossain intensiivisessa hoidossa ei saa pitää edes kännykkää eikä tietokonetta.
Avohoitoonhan voi tietysti mennä, jos olosuhteet ei salli kotoa poistumista pidemmäksi aikaa esim. lemmikin takia.
A-klinikka, Avomylly, AA… Ovat hyviä avohoito- ja itsehoitopaikkoja.
AA:n palaveriin voi mennä vaikkapa koiraa ulkoiluttaessa.
Darkness, voithan kuitenkin kysyä tuota koiran luvallisuutta eri suljetuistakin hoitopaikoista. Eihän kysyminen mitään ota jos ei annakaan.
En minäkään ole 100 % varma tästä asiasta, enkä muutenkaan asiantuntija hehheh…
Lähes sataprosenttisesti kaikkien hoitopaikkojen tarkoitus ei ole auttaa ketään hylkäämään mitään muuta, kuin juominen ja alkoholistiset tavat sekä ajatukset. Se taas on eri asia kuinka siinä onnistuvat, kun meillä kaikilla tuntuu olevan se oma tie kuljettavana.
Onhan noita avohoitolaitoksia, minne ei tarvitse majoittautua, siis voi käydä kotoa käsin, mutta niidenkin toimivuus riippuu siitä millä intesiteetillä sinne osallistutaan. Lemmikit, perhe, työt,… voi hyvässä tapauksessa auttaa toipumaan, mutta ne pitää olla jotenkin kimpattuna siihen hoitoon, kuten Minnesotahoidossa tapahtuu. Lemmikeistä en sinällään tiedä, mutta ainakin perhe saa ja pitääkin olla siinä toipumisprosessissa mukana, jotta se hoito voisi tehdä tehtävänsä.
Toivottavasti sinä löydät paikan ja saat vielä mahdollisuuden päästä hoitoon, jotta sinun alkoholismisairautesi ei tuhoaisi sinunkaan elämääsi tarpeettomasti.
Omasta vinkkelistä kerrottuna läheisten toipuminen siitä “minun” alkoholismistani on ollut jotain käsittämätöntä, kun lapseni saivat taas luvan olla lapsia, lemmikkini kaikkea muuta kuin sijaiskärsijöitä ja kaikki muutkin läheiset saivat luvan olla huolissaan vain itsestään sekä niinedespäin.
Ps. Avohoitoja on olemassa, joten katso voitko päästä sellaiseen!!! Ja tietysti AA.
Omalla kohdallani kävi niin, että alkoholista pääsin eroon vasta sitten, kun siitä eroon pääseminen oli ainoa pyrkimykseni. Muu maailma sai pyöriä ympärillä aivan niinkuin sitä huvitti. Jokin oivallus minulla syttyi, etten enää kauan jaksa maailman napana olla jatkuvassa pikku krapulassa. Kummallista sinällään, että aamu tuli siltikin aina yön jälkeen, vaikken minä sitä aurinkoa ollutkaan hereille potkimassa. Niin se taitaa olla ajatus niissä laitoksissakin. Pakko eristää se alkoholisti kaikesta muusta maailmasta, että joutuisi todella olemaan itsensä kanssa edes sen hoitojakson ajan.
Yes, mutta todennettakoon, että sitä on niin vaikea aluksi ymmärtää tai siitä olevasta elämästä päästää irti, ennenkuin on sinunkin tavallasi pakko, jotta voisi keskittyä johonkin uuteen, oppia jotain uutta ja rehellisyyttä.
Kehuttaneen vielä Minnesotahoitoa tässä asiassa, kun sisäinen tarve muuttua ei tarvitse olla kovinkaan suuri, jotta se löytyisi tuossa hoitopaikassa, kun pääasiassa kaikki menee sinne ulkopuolisen paineen vuoksi.
Se sisäinen tarve muuttua löytyy kyllä, jos on halua ja on tietysti helpompi löytää, kun ei ole ulkopuolisia esteitä siinä vierellä, kuten nyt vaikka se lemmikki johon voi keskittyä, kun tarve olisi keskittyä kerankin ihan vain itseensä.
Ps. Minä kuvittelin myllyhoidossa ja sitä ennenkin keskittyneeni itseeni, sillä olinhan minä juonutkin vain omiin tarpeisiini. Tein töitäkin ja tienasin omiin tarpeisiin, kuten hain lääkkeitä kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin, mutta se mihin tuolla tavalla keskityin oli alkoholistisen elämän vaalimiseen ja valheisiin keskittyminen.
Nykyään omistan koiran joka tuntuu tykkäävän siitä, että isäntäkin on tässä päivässä, tässä elämässä kuten tuo koira itsekin tuntuu olevan. Valittaako se kohtaloaan ja elämäänsä vaikka se olisi sitten minkälainen tai pituinen tahansa? Ei taida, kun se tosiaan elää vain tätä päivää ihmetellen isäntänsä oikkuja. En sitten tiedä kenen pitäisi vaalia koiransa elämää tai perheensä elämää enemmän, kuin omaansa, olkoonkin, että koira voi olla kovinkin rakas. Raitistuminen on likipitäen vuoden prosessi, jos halu kohtaa oikean toiminnan, mutta eihän se tarkoita sitä, että rakkaitaan pitäisi hylätä. Päinvastoin siinä yleensä käy.
Syvä kiitos ja kumarrus kaikille mielipiteistänne ja kannustuksesta. Palaan kommentoimaan enemmälti viesteihinne tuonnempana.