Läheinen irti subutexista

En tiedä onko tää oikea paikka, mutta kun omakohtaista kokemusta ei juuri tästä asiasta ole, en keksi muutakaan paikkaa mistä kysyä.Eli kiitos todella paljon sinulle joka näet edes sen verran vaivaa lukeakseni kysymykseni.

Kyse ei ole siis minusta vaan miesystävästäni. Hän on omien sanojensa mukaan vetänyt nyt subutexia päivittäin reilut kaksi vuotta. Eikä siis vaa tota texiä, vaan menee siinä mukavasti mukana muutama pami, tennari,alkoholia ja tietenki budiboostit siihen päälle. On sillä kuulema ollut muutamien kuukausien tauko siitä subusta mutta ei sen enempää. Mies on alkanut muuttumaan ihmisenä todella huonoon suuntaan, todella räjähdys herkkä ja agressiivinen.
Siinä sivussa se syyttää samalla siitä myös mua ja kaikki se paha olo tulee mun niskaan. Tiedän hänen voivan varmasti tosi pahoin, eikä varmaan ajattevan kovin selkeästi nyt. Sanoo ettei sillä ole mitään tulevaisuutta ja että tulee luultavasti kuolemaan siihen paskaan… Ja mä haluaisin auttaa sitä.Aikasemmin ajattelin et “iteppähän vedät” ja syytin sitä sitä siitä. Nyt mä oon päättäny vaikka väkisin auttaa sen ulos tosta päihdekierteestä. Mies on sen verran itsepäinen tapaus että katkolle sitä ei saa edes väkisin, vaikka on kyllä myöntänyt olevan sen tarpeessa.

Onko teillä mitään vinkkejä miten voisin auttaa sitä? Mä haluisin uskoo et toivoa on aina on jäljellä…mutta en osaa kuvitella niitä fiiliksiä ja refloja mitä se siitä lopettamisesta seuraa.
Mitä mun kannattais tehä? Kauan noi pahimmat reflat kestää? Oon kuullu et henkiset voi jäädä ikuisesti…? Mitä lääkkeitä sen kannattaa syödä, et kannattaaks sitä oloo helpottaa pameilla/panacodeilla/budilla vai lopettaa kaikki vaan seinään?

Eli siis mies haluaa lopettaa mutta luulee ettei pysty siihen.

Antakaa vinkkejä, kokemuksia, mitä tahansa apua, oon valmis tekemään mitä vaan tän ihmisen puolesta!
Että näkisin vielä sen elämänilon!

Sun kannattaa varmaan siirtää tämä viesti Saunan tai Vilpolan puolelle, siellä kirjoittelevilla ihmisillä on todennäköisesti enemmän sanottavaa kysymyksiisi :slight_smile:

Ahaa joo kiitos vinkistä! Voisitko vielä vihjasta että miten saan siirrettyä tän sinne… ?

Tee uusi topikki ja kopioi tähän kirjoittamasi teksti sinne, esimerkiksi.

On ihanaa että läheinen haluaa auttaa mutta tosiasiahan on että täysi-ikäistä ei voi pakottaa hoitoon. Läheiset voivat ainoastaan tukea ja kannustaa. Jotkut pääsee eroon päihteistä itse lopettamalla kaiken kertaheitolla ja kestämällä vieroitusoireet. Toiset ei siihen pysty ilman ammattilaisten apua. Olisi hyvä jos miehesi edes keskustelisi asiasta jonkun kanssa. Se henkilö voi olla joko lääkäri, päihdetyöntekijä tai vaikka Irti Huumeista Ry:n vapaaehtoinen. Puhuminen auttaa ja tilanteeseen voi sillä tavalla saada uudenlaisen näkökulman. Irti Huumiesta Ry:n aluetoimistoon voi laittaa vaikka meiliä ja sen välityksellä keskustella jos miehestäsi tuntuu että ei halua puhua heti kasvotusten. Sinulle suosittelen vertaistukiryhmää. Myös läheisten on hyvä pitää huolta itsestään. Voimia teille molemmille !

Moi!

Suosittelen lukemaan Siriustheben ketjun “Kotikatko vinkkejä?” viewtopic.php?f=86&t=25712

Siinä miehellä hieman erilainen tausta (?), mutta haluamasi tieto nyt on ihan sama taustasta riippumatta. Subun lopettamisesta kyse kuitenkin. Siriusthebe käyttää mahdollisesti nykyään itse subua,joten ei mennyt ihan putkeen tuo…

Pelottavaa! :confused:

Poikani, kohta 26v,. Kertoi noin kaksivuotta sitten subutex riippuvuudesta. Tietysti muukin kama käy, ellei sitä saanut.Halusi apua ja pääsi muutaman hoitojakson jälkeen korvausohjelmaan. Nyt hakenut lailliset subut terveyskeskuksen päihdehitajilta vuoden ajan, suostunut seulontoihin, vienyt ajokorttinsa poliisille vapaaehtoisest. Saanut kuntoutusjaksoja Psyk. sairaala päihdehoito osastoilla. Nyt ollut viikon ilman subuteksiä, joka pikkuhiljaa alas ajettiin. Ei pahoja viekkareita. Uskon siis, että hoitoon sitoutunut käyttäjä saa apua ja tukea, mutta itsestä kiinni,onko valmis päästämään irti. Tsemppiä sinne ja tänne, Rakkaus saa ihmeitä aikaan.

Moikkis,

toivottavasti olet lukenut muiden suburiippuvaisten puolisoiden tarinoita täällä. Anteeksi kun vierailen enää niin harvoin täällä, mitä sulle kuuluu? Aiemmin olin PieILike, mutta muutin sen.

Tässäpä on aika tiivistettynä mun mielipide: mitään et voi tehdä oikein tai väärin yrittäessäsi auttaa päihderiippuvaista, ELLEI hän ole todella motivoitunut totaaliseen elämänmuutokseen ja itsensä kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Päihderiippuvuus on hyvin monisyinen hommeli, ei riitä että pysytellään kuivilla viinasta ja/tai huumeista. Kehotan olemaan hoitamatta ihmisiä, jotka eivät tuota tuhoavaa sairautta tunnista itse.

Sun kannattais miettiä omaa tulevaisuutta, niin kuukauden kuin viiden vuodenkin päähän.
Reflat kesti mun miehellä vähenevästi noin kolme kuukautta (fyysiset). Henkistä kamppailua en edes tiedä mitä se voi olla. Ryhmät ovat olleet hyvä apu ja rakkaus tieteski. Ja mun ehdottomuus.

Mun mies lopetti katkolla, jossa jotain lääkkeitä, mutta nykyään täysin lääkkeetön, tai hyvin pian jätti kaikki mahdolliset bentsot sun muut pois. Ja lääkkeetön jatkohoito. On ihmisiä varmaankin, kuten saunan puolelta voi lukea, ketkä yrittävät ja toivottavasti onnistuvatkin miedompien opiaattien ja bentsojen avulla ns. vähennys/lievitysmetodilla. Monilla se on kuitenkin itsekusetusta. Sitten on korvaushoito, josta miljoona mielipidettä.

Tässäpä mun pari senttiä, pidä huoli itsestäsi :slight_smile:

-piiras