@Pakkastyttö (jee, osasin tägätä), kyllä meitä tosiaan rupeaa putkahtelemaan samanikäisiä naisihmisiä tänne. Mutta korostan että miesten viestit ovat ihan yhtä tervetulleita ketjuuni, tai muunsukupuolisten, ihan kenen tahansa. Tosiaan täältä saa ihanasti kannustusta ja ainakin mua kirjoittelu auttaa jäsentämään tilannettani.
Tänään on päivä 3, se keskiviikko mikä mua alunperin arvelutti. Tänään menen kylille ja olisi helppo poiketa siellä Alkossa. En kuitenkaan aio poiketa. Menen mt-hoitajalle mutta aion puhua ihan muista asioista. Niistä juurisyistä mihin juomisesta olen hakenut helpotusta. Kivut, aikuisten lasten ongelmat. Masennus ja hermoston ylivireystila.
Joulu on ahdistanut yleensä aina ja välillä sitä on paettu ulkomaille. Ihan hyvä ratkaisu, tämä joulu ollaan kuitenkin kotona ja aikuisia lapsia on tulossa joulunviettoon. Tiedän että väsyn ja kivut lisääntyvät. Mutta nyt ei jostain syystä ahdista vaan odotankin joulua. En aio lisätä väsymystä alkoholilla. Tänään ajattelin viritellä mökiltä tuomiani kuusenoksia maljakoihin tuomaan joulun tuoksua. Olen valmistautunut hyvin, pakastin pullistelee ruokaa ja leipomuksia. Perussiivoukset tehty, viimeinen silaus puuttuu. Se tehdään varmaan sitten viikonloppuna. Huomenna ehkä kuusi.
Hain sen voittamani salikortin ja ostin miehellekin lahjaksi kuukauden. Saas nähdä tuleeko sinne salille lähdettyä vielä ennen joulua. Mieli kyllä tekisi mennä kokeilemaan.
Viime yö oli vähän kivulias. Kirjoittelen puhelimella, ja puhelimen käyttö selvästi lisää kipuja. Mutta jos se pelastaa viiniltä, kivut ovat pienempi paha. Voipi kyllä olla että joudun pitämään vähän taukoa. Varmaan täällä joulun alla onkin vähän hiljaisempaa.
Se ja päivä 3 on nyt illassa. Tätä pelkäsin ja nyt pelko on vähän käynyt toteen. En ole juonut. Mutta. Päätös horjuu. Joulu mietityttää. Vaikea mennä päivä kerrallaan. Tuntuu hurjalta että se päätös pitää tehdä joka päivä uudestaan. Joka päivä. Help! Olen jo miettinyt siirtymistä vähentäjiin. Tai katoamistemppua.
Tuntuu vaan että ei pysty, ei jaksa. Kivut painaa päälle. Puuhastelin vähän kivoja joulujuttuja ja sehän sitten kostautui. Tuntuu että nyt on mentävä henkäys kerrallaan, tuntikin on liikaa.
Yritän nyt keskittää ajatukset ensi yöhön ja huomisaamuun. Ikinä en ole katunut juomatta jättämistä. Ei tarvitse herätä aamuyön sydämentykytyksiin (vaikka kipuihin ehkä heräilenkin). Aamu on parempi. Harvoin mulla krapulaa on ollut mutta vaikuttaahan alkoholi unen laatuun ja sitä kautta aamun fiilikseen.
Sähän kirjoititkin mun ketjuun varteenotettavan loppulauseen: Mikään ongelma ei ole niin iso, ettei sitä juomalla saisi vielä pahemmaksi. Mietitään sitä yhdessä.
Joku käänsi aivotoimintaansa toisin ja sanoi itselleen uuden ohjeen: Oon juomatta huomiseen asti. Sitten huomenna en juo.
Älä nyt ainakaan niitä somepostauksia murehdi: sinunkaan elämäsi ei varmasti pyöri kenenkään muiden somepostausten ympärillä eli jos jonkun toisen pyörii sinun somepostausten, menee hänellä tosi huonosti.
Mutta se alkoholismi ja siitä selviäminen. Itselle (ja varmasti useimmille täällä) kertomuksesi kuulostaa niin tutulta. Juuri tuota se oli. Itse yritin lopettaa/vähentää niin miljoona kertaa. Minulla auttoi vasta Ozempic. En lopettanut heti kun aloin käyttää sitä, mutta ei vaan enää tehnyt samalla lailla mieli. Alkuun join tottumuksesta, mutta vähitellen juominen väheni ja väheni, ja yhä harvemmin tuli juotua liikaa (mutta jos tuli, tuli ihan karsea ole, normaaliakin paljon pahempi). Sitten vain lopetin juomisen kokonaan. Silloin tällöin tulee edelleen mieli juoda, mutta ei niin paljon, että joisin.
Ozempiciahan ei määrätä alkoholismiin, mutta tämä kai aika yleinen ”sivuvaikutus” siitä. Alkoholismiin on käsittääkseni lääkitystä, joka toimii samoin. Olen monta kertaa miettinyt, miksi en koskaan hakenut lääkitystä alkoholismiini vaan yritin pyristellä siitä tahdonvoimalla irti. Nyt kun vertaan niitä yrityksiä tähän, mielestäni sama kun yrittäisi tahdonvoimalla parantua vaikkapa syövästä. Ei ainakaan itsellä onnistunut.
Itsekin olen vanheneva nainen, vaihdevuodet ja alkoholi oli ehkä pahinta ikinä. Molemmat jo itsessään omiaan aiheuttamaan sietämättömän olon, saati sitten yhdessä. En toivoisi sitä kombinaatiota pahimmalle vihamiehellekään.
Hurjasti tsemppiä! Ja itse suosittelisin kyllä hakemaan reippaasti apua ja kysymään itselle sopivaa lääkitystä alkoholismiin.
Kiitos @JoeLeTaxi .Mulla myös Ozempic painonpudotukseen. Paino onkin pudonnut kivasti, juomishaluihin vaikuttanut ehkä vähän. Vaihdevuodet ovat onneksi jo ohi.
Eilisestä selvisin, mutta selvästi tää plinkki stressaa ja ahdistaa nyt. Se ei tietenkään ole tarkoitus. Täällä on ihania ja tsemppaavia ihmisiä ja olen kaikille kiitollinen. Mutta tää oman ketjun avaaminen aiheutti nyt sen, että alkoholi pyörii mielessä ihan koko ajan. Ja käyn täällä vähän väliä kyttäämässä onko kukaan tykännyt tai kommentoinut. Eli roikun ihan liikaa puhelimella, kun sillä kirjoittelen.
Menen edelleen päivä kerrallaan, käyn lukemassa teidän muiden kirjoituksia, ehkä tulen kirjoittamaan kuulumisia jossain vaiheessa. Kiitos teille kaikille, ihanaa ja taianomaista joulun aikaa❤️
Kuulostaa tämäkin tutulta vaiheelta. Ikäänkuin se alkoholiin koukuttunut mieli etsii muuta mihin koukuttua. Milloin sokeri, some tai nettipelit. Menee ohi tuokin vaihe kun hermosto rauhoituu. Muistan miten itse pähkäilin päihdehoitajalle että raskainta tässä on se, että nyt alkoholi vasta pyöriikin mielessä ja joka päiväkö se lupaus pitää tehdä ja miettiä, että tänään en juo. Ahdisti plinkkikin ja tänne kirjoittelu. Saatoin jopa ratketa juomaan. Mutta kuten sanottu, se meni ohi. Enää ei ahdista. Enää en mieti. Tiedostan, että minulla on tämä taipumus addiktoitua, mutta en ota siitä stressiä. Se on ominaisuus, jonka voi hiljentää.
Hei Lady, sama tilanne minulla tänään. Eilinen meni mukavasti iltaan saakka, mutta sitten viinipullo auki ja toinenkin. Uneton yö, fyysinen krapula ja morkkis. Pahin on tämä itseinho joka on musertavaa ja kysymys miksi join…Miten tästä selvitä ja lopettaa kokonaan alkoholinkäyttö?? Kuinka pysyä lujana kun lupaan itselleni, että tänään en juo, tämä lupaus on rikottu monta kertaa. Auttakaa….
@Mummeli-60 samoin kävi minulla tällä viikolla. Kaksi viikkoa pysyi korkki kiinni ja torstai-iltana lomapäivän aattona… korkki aukesi. Harmitus, moraalinen krapula ja suoranainen v…tutus oli sakeana mielessäni. Mutta nyt, täytyy vaan sinnitellä eteenpäin.