Elikkäs… Jos vaikka aloittaisin siitä, että 10 vuotiaana aloitin käyttämään päihteitä (lähinnä bentsodiatsepiinejä) ja siitä siirryin pikkuhiljaa vahvempiin, kunnes kolme vuotta myöhemmin olin piikkikoukussa ja amfetamiinia meni noin vuoden ajan ja olin huonossa jamassa.
Sitten mukaan astui uusi ihanuus buprenorfiini, mikä lähti käsistä heti ja sitä kestikin seitsemän vuotta, kunnes olin kuoleman partaalla enemmän kuin kerran ja vaihtoehtona kuolema, lopettaminen tai vankilakierre!
Valitsin olosuhteiden pakosta lopettamisen enkä suostunut korvaushoitoon (mikä oli elämäni paras valinta), vaan lopetin suoraan seinään vuonna 2010.
Retkahduksia tuli kolme kappaletta, mitkä eivät kestäneet mikään yli viikkoa, koska vedin ensin amfetamiinia ja tulos: Yliannostus. Sitten suboxone/subutex ja Yliannostus. Viimeisenä fentanyyliä ja Yliannostus sekä sydämenpysähdys ja siinä vaiheessa vasta alkoi hälytyskellot soimaan, ettei tämä näin voi jatkua missään nimessä.
Sitten tuli vuosi 2011 ja kaikki muuttui, kun sain päähäni, että enhän minä mitään lääkkeitäkään tarvitse, koska niidenkin kanssa lähti aina homma lapasesta ja kunnolla niin päätin ensin, että nyt lopetan opiaatit ja sillä tiellä olen yhä.
Eli 25.10.2011 aloitin jakson katkaisuhoitoasemalla tavoitteena lääkevieroitus ja se onnistui hyvin.
Alku lääkitys oli:
6 mg Rivatril
400 mg Tramal
600 mg Lyrica
8 mg Sirdalud
100 mg Norflex
40 mg Tenox
Diapam tarvittaessa 80 mg
Ensin lähti kaikki Sirdaludit ja 300 mg Lyricaa. Hieman myöhemmin Norflex ja Rivatril vaihtui 4*30mg Opamox. Sitten kahden viikon välein 50 mg Tramalia pois ja 30 mg Opamoxia.
Tramalit sain ennen joulua pois, koska nopeutin prosessia hieman ja joitakin unilääkkeitäkin siinä lähti (Atarax, Doxal ja Melatoniini). Eli olin ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen ilman opiaatteja!
Olo oli mahtava muutaman kuukauden jälkeen ja seuraavana tavoitteissa häämötti bentsovieroitus mikä hieman kyllä jännitti.
Tämän vuoden alussa aloitimme siis vaihtamalla Opamoxin Diapamiin 3*10 mg ja pudotus alkoi.
Joka viikko lähti ensin 5 mg ja lopussa tauot hieman pidentyi.
Alku meni hienosti mutta viimeisen 5 mg:n jälkeen alkoi helvetti ja olot oli mitä kummallisimmat ja koko homma meinasi jäädä siihen. Puolessa välissä pudotuksia päätin että Tenox lähtee myös mutta siitä selvisi melko kivuttomasti.
5.4.2013 siis ei mennyt enää bentoja ja olot on huonot edelleen, mutta ei alkuunkaan niin huonot kuin voisi kuvitella.
Nyt alkoi Lyricavieroitus ja 25mg pois joka viikko ja 100 mg enää jäljellä mitkä pudotan kerralla 20.5
Hyvin pitkä tie tämä on, mutta kyllä siihen pystyy, kun sen päättää ja ajatus kulkee mukavammin, kun ei ole niin järjettömiä lääkkeitä kuin ennen. Nyt haluan kertoa myös muille että kaikki on mahdollista jos vain tahtoa riittää.
Ainut huono puoli on minun pahanlaatuinen paniikkihäiriö jonka takia aloitinkin lääkkeet ja huumeet mutta nyt olen käyttänyt muita keinoja, kuten akupunktiota ja rentoutumista ja olen myös tutkinut enemmän itseäni 
!!! Musta(kin?) tuntuu, että se vaikein pala on siel vierotuksen loppupääs, toisin kuin ehkä luulis… 
Ainakin pari ihmistä on näin kertonut tääl /Saunan puolel omasta vierotuksestaan.
) . Ittensä “psyykkaaminen”: 
. Mä juon koko ajan vettä, yrttiteetä, kahvia vain aamul, ettei levottomuus lisäänny. Uiminen vois tehdä hyvää, vesi ainaskin kannattelee… Jos varaa löytyy, kylpylään, lämmin vesi rentouttaa, tai kylmä pistää veren kiertämään kunnol. Kotona mä heilun jotain musiikin tahtiin, ja vaik muuten olen kuin kala kuival maal, silloin tulee hyvä olo omas kropas; riittävän kauan kun teen, tuntuu siltä, että tajunnantilakin jotenkin muuttuu, en ajattele murheita, on vaan mie itte ja musa