Kuivilla bentsoista ja nyt lopullisesti.
Avataan vähän enemmän asiaa kun nyt olen ollut kuivilla 5,5 kuukautta kaikesta.
Homma meni silleen että yö katkolla ilman lääkkeitä ja olo alkoi paraneen puolen päivän maissa. Lääkärin kanssa keskustellessa sanoin että lopetan seinään ja heitin ilmaan että voisin ylihuomenna mennä töihin.
Toisen yön jälkeen katkolla pohdin asiaa perusteellisesti ja tulin siihen tulokseen että olen täältä saanut sen minkä tarvitsen eli katkon ja on aika mennä eteenpäin.
Menin duuniin seuraavana päivänä ja viikko oli vähän huonoa nukkumista mutta siinä oikeastaan se. Parina yönä vatsa vähän sekaisin ei muuta.
Asiaa varmaan auttoi se että aloin juoksemaan uudelleen ja mulla oli se etuoikeus että mulla oli kiva keskiluokkainen elämä mihin palata.
Kävin 5 kertaa terapeutin kanssa juttelemassa ja vikalla kerralla tultiin siihen tulokseen että en enää tarvi seuraavaa aikaa. Seurat kävin pari kertaa joulukuussa antamassa, sen jälkeen niitä ei kyselty.
Ihmettelen miten helppoa tämä oli vai teinkö itse asian helpoksi?
Lääkkeenä on riittänyt Atarax jossain vaiheessa senkin voi lopettaa.
Mitä ahdistukseen mikä liittyy bentsojen lopettamiseen tulee niin mielestäni vähemmällä pääsee kertalopetuksella mikäli terveys sen kestää
Mun ei myöskään ole tarvinnut hokea joka aamu että tänään pysyn raittiina itselleni vaan asia on tullut ihan luonnostaan.
Itseasiassa haluan pikkuhiljaa unohtaa koko paskan. Eli en myöskään oikein usko siihen että addikti on addikti loppuelämänsä vaan myös tästä sairaudesta voi parantua pysyvästi.
Mulla oli tietysti myös onnea.