Herskasta en osaa sanoa mitään, koska ei ole ollut koskaan käytössä, mutta kuukausia kahdesti vuorokaudessa 100mg Pethidiniä IV:nä sai aikaan jo jonkinmoisia viekkareita.
Pahimmat alkoholista saadut krapulat vievät kyllä voiton tässä kamppailussa kauheimmuudesta, mutta on se koukutus vaan hirveä ja pakko olisi saada lisää vaikka juma-lauta paljon pitäisi laittaa peliin.
Minulle sanoi sitten eräs “näistä ko. ainetta mulle tykittäneistä lääkäreistä” tässä Suomesta käsin katsottuna kaukaisessa Aasian maassa, että hän nyt kuule saatana vierottaa sut tosta- ota tai jätä, eli jos hyväksyt niin lasketaan annostuksia Petidinissä ja jätetään välillä kokonaan pois. Toinen vaihtoehto sulla on olla hyväksymättä ja morjes sitten vaan, että koita pärjäillä. Pitkin hampain suostuin ja sain mitä halusinkin eli euforisen olon vaikkakin hieman miedommassa kaavassa.
Mentiin muutamassa päivässä pelkkään 150mg Fentanyliä IV:nä kerran päivässä ja kyllä siitäkin tuli raukea olo. En kokenut vastaavaa kuin Petidinin kanssa eli se hinku tähän troppiin loisti poissaolollaan.
Fentanyl siis on tuntemuksineen myös takuulla koukuttavaa kamaa, mutta pinnaa kiristävä(kaiketi Petidinin elimistössä muuttuvan tuotoksen, norpetidin, joka on neurotoksini, johdosta) Petidin on aivan oma saransa näiden kahden välillä.
Vaikka vieroitukseni onnistuikin edellämainituin keinoin täytyy sanoa Fentanylistä saamien säväreiden perusteella, että ei se kyllä ole mikään sellainen lääkeaine, jonka voitaisiin lukea kuuluvaksi johonkin hyväksyttyyn ryhmään näissä ko. tarkoitukseen tarkotetuissa aineissa.
Mainittakoon, että päätin päästä eroon Petidinistä vasta, kun niskani alkoi kramppailla niin, että en pystynyt hillitsemään sitä millään keinoin enkä siis pystynyt liikkumaan ihmisten ilmoilla näitä laskuja potiessani.
Kodeiini on Tramalin ohella ainut muista lääkeaineista, joita olen napsinut päihdytystarkoituksessa. Näinollen kokemukseni on kovasti paljon suppea näiden erilaisten laskujen ja euforioiden osalta, mutta kirjoitin vain ja juuri, kuten omakohtainen tilanteeni oli.
Nyt ollaan taas kuilun partaalla sen Petidin kanssa, mutta onneksi sen saatavuus näyttää rajoittuneen kohdallani lähelle nollaa tai ainakin kovan työn ja rahallisen panostuksen taakse. Alan haaveilemaan satunnaisesti viihdekäytöstä, joka kohdallani ja historiallani on yksi typerämmistä ajatuksistakin, sillä pitäisi pysyä erossa. Helvetin koukuttavaa vaikka tätä polle-pohjaa tai muuta vastaavaa ei olekaan antamaan kontrastia- sanon kuitenkin, että ÄLKÄÄ TYKITELKÖ JUMALAUTA MITÄÄN! Aivan perseestä hommata itselleen kiusauksia, joiden henkinen yliote jatkuu läpi elämän!
Anteeksi niiltä, jotka nauravat viestilleni ja ajattelevat sen olevan jonkun sossutätin postaus kirjatiedon perusteella. Alkuperäinen ajatus oli vain vastata muutaman vuoden vanhaan kysymykseen, mutta here we go.