Mikä on tehokkain tapa ehkäistä kannabiksen käytöstä aiheutuvia sosiaalisia haittoja? Jos jään kiinni kannabiksen käytöstäni virkavallalle tai läheisille ja leimaudun muiden silmissä “narkkariksi”, niin mikä on tehokkain tapa lievittää tätä stigmaa?
Hei! Mä jäin kiinni vanhemmilleni kun olin 23-vuotias ja ainakin isäni on jo rauhoittunut jonkin verran, vaikka hänen kanssa en ole asiasta kauheasti puhunutkaan. Äidilleni kerroin miksi kokeilin kannabista ensimmäisen kerran ja miksi käytin sitä. Kerroin että jossain vaiheessa aihe alkoi kiinnostamaan kun huomasin että osa kavereista polttelee sitä, ihan normaalit fiksut täysi-ikäiset työtä tekevät ihmiset, ja mietin että ehkä koulussa päihdevalistuksen aikana ei kerrottukkaan ihan koko totuutta, joten päätin ottaa asiasta selvää. Äitini ei toisaalta vieläkään tykkää koko touhusta eikä osallistumisestani aktivismiin, puhuu vaan selän takana. Siskoni taisi isälle laittaa linkkejä tutkimuksiin ja kertoi miten kannabis on auttanut ihmisiä.
Suosittelisin näyttämään tutkimustuloksia luotettavilta sivustoilta ja kertomaan miksi itse käyttää ja miten se on vaikuttanut elämänlaatuun. Kannabista ei kumminkaan kannata ylistää minään ihmelääkkeenä, vaan myös myöntää että toki kaikille se ei sovi, mutta eihän kaikki lääkkeet sovi kaikille. Kerro jos on ollut joku lääkitys minkä kannabis on korvannut ja miten se toimii paremmin. Niin ja kannattaa myös kertoa, että kannabikseen kuoleminen on erittäin epätodennäköistä.
Virkavallan kanssa en ole ollut tekemisissä. joten sen suhteen en oikein osaa neuvoa.
Virkavallalla on nykyään melko neutraali asenne kannabiksen käyttöä kohtaan. Itse olen joutunut virkavallan kanssa tekemisiin tämän päihteen takia pariin otteeseen ja toisella kerralla ei tippunut edes sakkoa, sanottiin vain, että älä levittele missään kun on laitonta kuitenkin. Tätä en tietenkään voi sanoa yleisesti kaikista virkavallan edustajista, mutta asenneilmapiiri on muuttunut viime vuosina merkittävästi.
Sosiaaliset paineet toki ovat sitten ihan erilaiset perheen puolesta ja vaikka omassa perheessäni tiedetään, että silloin tällöin polttelen lauantai-illan rentoutukseksi, niin tästä ei sen pahemmin minua moralisoida, koska hampusta on sen verran tietoa ja otettu selvää tämän päihteen haitoista ja hyvistä puolista. Vanhemmalle sukupolvelle tämä voi kuitenkin olla hankala asia sulattaa; monet kun eivät käytä edes tietokoneita, joten tietoa on niukemmin ja muutaman vuosikymmenen takainen propaganda on juurtunut heidän silloin nuoriin mieliinsä.
Minun mielestäni siis leimautumista “narkkariksi” ei pelkän hampun takia ainakaan virkavallan puolelta kannata juurikaan pelätä. Eriasia on toki sellaiset tapaukset missä virkavallan kanssa tekemisiin joutunut henkilö on alaikäinen; toimenpiteet ovat samat kuin alkoholin kanssa läträämisestä tulevat, eli sakko ja soitto vanhemmille ja joissain tapauksissa yhteydenotto sosiaaliviranomaisiin. Se miten kotona asiaan suhtaudutaan on jokaisen kohdalla luullakseni eri ja vanhempien omat kokemukset vaikuttavat siihen miten he asian ottavat.
Asiasta kannattaakin siis puhua avoimesti, turhaa on yrittää piilotella ja valehdella. Sillä esimerkiksi siinä tapauksessa, että päihteiden käytöstä on muodostunut/muodostumassa ongelma on kynnys pyytää apua huomattavasti pienempi. Tuossa tiedon tarjoamisesta perheenjäsenille, jotka ovat saaneet kuulla asiasta olen Penttirulez kanssa täysin samaa mieltä ja todella mieluiten luotettavien tutkimustulosten esittämistä, niin huonoista kuin hyvistäkin puolista, jotta henkilö voi muodostaa sitä kautta oman käsityksensä. Tässä on vain se ongelma, että kaikki eivät oman vakaumuksensa tai aatteidensa takia suostu tarkastelemaan tällaisia riippumattomia tutkimuksia, vaan pitää mieluummin omat käsityksensä, mitkä ovat muodostuneet yhden mielipiteen tai nuorena mieleen jäänen propagandan seurauksena. Toisille taas pelkkä laittomuus on se este, eikä henkilö tämän takia suostu edes harkitsemaan asian hyväksymistä, vaan vastoin omiakin moraalikäsityksiään noudattaa lakia.
Leimautumista narkkariksi siis EI kannata pelätä hampun takia. Erilaisia ajatuksia tästä päihteestä tulee kuitenkin olemaan niin kauan kuin kasvia maanpäällä kasvaa. Lääkekäyttö onkin sitten ihan eriasia ja siihen asiaan suhtautuminen onkin asia erikseen.