Mielenterveyden teemaviikko/lomakekysymys:
Oon parikymppinen opiskelija. Viime kesän aikana mulla on tullut omituisia oloja. Vähän kuin kaikki olisi jotenkin epätodellista. Tuntuu kuin ympäröivä maailma olis unta tai jotain ihmeellistä kuvitelmaa. Sitten tähän oloon liittyy jonkinlaisia pakkoajatuksia ja ne ajatukset alkaa ahdistamaan. Ja mitä enemmän ajattelen niin sitä enemmän ahdistaa. Mietin vaan onko tää ihan normaalia vai oonko tulossa hulluksi…
Ammattilaiset vastaavat varmasti myös ja paremmin kunhan ehtivät. Mulle tuli vaan mieleen, että onko elämässäsi tapahtunut joku iso muutos? Ei sen tarvitse edes olla mikään hirveän iso asia, vaan jotain, joka tuntui “pelottavalta”, esim. ihan rutiinien muuttuminen tms.
Mä kannattaisin ehdottomasti lääkäriin menemistä, toki se voi tuntua erittäin vaikealta selittää tuollaisia asioita. Onko sulla jotain hyvää ystävää tai sukulaista jolle olet kertonut tuosta asiasta? Nimittäin lääkärin vastaanotolle voit ottaa ns. “tukihenkilön” mukaan jos tuntuu muuten liian vaikealta puhua asiasta. Yleislääkäri kyllä tekee lähetteen psykiatrille tarvittaessa.
Hullu on niin typerä sana, mäkin nuorena ajattelin että olen tulossa hulluksi kun oireilin. En kehdannut kertoa asiasta kenellekään, en kolmeen vuoteen ja se oli hirvittävää. Koska olin ihan lapsi, pentu. Aikuisena olen tajunnut, etten ole hullu, sairas olen ollut suunnilleen aina, mutta pärjännyt jossain määrin tai ainakin olen vielä elossa. Se koko sanakin on ihan typerä. En siis tietenkään tarkoittanut, että sinä olisit typerä.
Jos olet opiskelija niin terveydenhuolto voi olla hyvää, mutta siis jonot psykiatrille tolkuttomat. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti ottaa yhteys lääkäriin. Mielen sairauksia on niin monia ja ne kannattaisi hoitaa heti alkuunsa, pitkittyessä tila vain pahenee. Tämä on siis vain maallikon mielipide, mutta minusta tuo tilanteesi voi viitata niin moniin mielen sairauksiin, että ehdottomasti suosittelen pian lääkäriin hakeutumista. He osaavat (tai ainakin psykiatrit yleensä) kartoittaa tilanteesi.
Voimia paljon ja ennen kaikkea jaksamista hakea apua! Se voi ensikertalaiselle olla aivan järjettömän suuri kynnys ja todella tuntee olevansa täysin epänormaali. Et kuitenkaan ole, olet arvokas ihminen ja toivon todella että jaksat hakea apua tilanteeseesi! <3
Hei,
miten tärkeä viesti!
Olet kokenut viime kesän aikana itsellesi monenlaisia vieraita tuntemuksia, arjesta ehkä kovinkin poikkeavia ja eriskummallisia tiloja, joista kerrot olevasi myös kovin ahdistunut. Viestisi perusteella tunnistat kuitenkin selkeästi, minkälaisia nämä tuntemukset ovat ja osaat niistä hyvin myös kertoa. Mikäli tilanne on edelleen sama - koet näitä ahdistavia asioita ja tuntemuksia edelleen - kannustan sinua vahvasti hakeutumaan opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Luota omaan arvioosi avuntarpeesta.
Ihmiselämän aikana oloja tulee ja oloja menee, mutta jos et pääse näistä ahdistavista kokemuksista eroon, niistä on ehdottoman tärkeä keskustella ammattilaisen kanssa. Hän pystyy arvioimaan kanssasi, kuinka poikkeuksellisia kokemuksesi ovat ja hänelle pystyt kertomaan myös ahdistuksestasi. Yhdessä pääsette arvioimaan sitä, mihin nämä kokemukset ehkä liittyvät.
Pahimmillaan, jos taustalla onkin tunnistamaton sairaus, saattavat omat kokemukset elämästä ja maailmasta olla niin poikkeuksellisia tai erityisiä, että niistä on vaikea puhua edes lähipiirilleen. Silloin aiheesta tulee suuri taakka, josta ei pääse enää omin voimin eroon. Puhumattomuus estää avunsaannin, ja omat ajatukset sulkevat sinut tehokkaasti ulos tavallisesta arjesta. Oma kokemus maailmasta vähän vääristyy, muuttuu sairauden aiheuttamien asoiden vuoksi kenties pelottavaksi, ja jäät ehkä jumiin sinne jonnekin.
Toivottavasti rohkenet kertoa lääkärille näistä asioista, kerro viime kesästä ja kenties myös sen jälkeisestä ajasta kuten olet täällä kertonut, se riittää. Saat ihan varmasti avun. Mikäli tilanne on rauhoittunut ja elämä tällä hetkellä näiltä osin tasoittunut, osaat silti hakeutua avun piiriin sitten, jos kuvaamasi kaltaiset kokemukset alkavat jälleen toistumaan.
Hyvää syksyn jatkoa sinulle!
