Kysymys käyttäjälle: Onko kannabis todella niin tärkeää sinulle, ettet ole valmis luopumaan siitä vaikka läheisesi kokee sen ongelmaksi?
Haluaisin ensin kysellä vähän että miksi tämä läheinen kokee sen ongelmaksi? Onko tämä läheinen kuullut porttiteoriasta ja pelkää että seuraavaksi piikitän heroiinia? Luuleeko läheinen että “jo ensimmäinen kannabispiikki voi tappaa” (kannabistahan ei siis piikitetä, mutta jotkut oikeasti uskoo tuohon)? Pitääkö läheinen sitä ongelmana koska käyttäjällä ei ole töitä tai koulupaikkaa? Onko kannabista käyttävä läheinen aikuinen vai alaikäinen? Minkä ikäisenä hän on aloittanut käytön? Millaisessa porukassa hän pyörii? Pidätkö käyttöä ongelmana ihan vaan koska se on laitonta?
Suosittelisin avointa keskustelua missä pidät mielen avoinna. Todennäköisesti kannabista käyttävä läheisesi on lukenut kannabiksesta enemmän kuin sinä joka olet sitä vastaan. Itse luin kannabisesta kuukausikaupalla artikkeleita - niin puolesta kuin vastaan - ennen kuin uskalsin kokeilla sitä ja olin siinä vaiheessa jo 22-vuotias ja asuin Alankomaissa. Kiinnostus alkoi siinä vaiheessa kun huomasin että yhä useampi kaveri käytti kannabista ja rupesin miettimään että ehkä se ei oo niin kauhea asia kuin koulussa annettiin ymmärtää ja halusin ottaa asiasta itse selvää. Harva kannabiksen käyttäjä alkaa käyttämään mitään muita laittomia päihteitä, ja moni lukee etukäteen muista aineista ennen kuin kokeilee. Omien kokemuksieni mukaan voisin väittää että monet ketkä alkaa käyttämään opiaatteja siirtyvät niihin laillisista kipulääkkeistä mitä lääkärit on niille määränny (osa toki pysyy laillisissa kipulääkkeissä ja väärinkäyttää vain niitä, tätä olen nähnyt aika paljonkin ja muunmuassa siitä syystä en suostu syömään mitään buranaa tai paracetamolia vahvempaa mitä lääkäri määrää).
Kannabis on keholle oikein käytettynä (esim höyrystämällä tai syömällä) “turvallisempaa” kropalle kuin esim alkoholi. Se ei esimerkiksi vaurioita maksaa. Mulla ainakin on alkoholin käyttö vähentynyt huomattavasti sen jälkeen kun aloin Hollannissa käyttämään kannabista. Ennen join jopa joka päivä jos oli tarpeeksi huono fiilis, nykyään juon muutaman kerran vuodessa ja jopa joskus oon baarissa tai keikoilla kavereiden seurassa selvänä vaikka muut olis kännissä, kun ei vaan tee mieli juoda. Mulla on parempi olo, mulla on enemmän kavereita kuin koskaan ennen elämässäni, mä luen tosi paljon, oon löytäny uudestaan kiinnostuksen politiikkaan, oon aktivisti, koitan auttaa niitä keille kannabis on ongelma (mistä tietää että jollekkin kannabis on ongelma? esim. siitä että henkilö itkee ja kertoo että se on ongelma), yritän päästä korkeakouluun, oon itsevarmempi kuin ennen, mulla ei oo enää itsetuhoisia ajatuksia. Listaa vois jatkaa vaikka kuinka pitkälle.
Mutta ihan varmasti mun vanhemmat olis sitä mieltä että mun pitäis lopettaa kannabiksen käyttäminen jos niiltä siitä kysyisi.
Kaikille kannabis ei toki sovi, ja jokainen tietää itse sen parhaiten. Yleensä sellaiset ihmiset keille se ei sovi ei jatka sen käyttöä.
Onko läheinen vetäytynyt poispäin? Oletko ajatellut jos se vaikka johtuisi omasta asenteestasi hänen kannabiksen käyttöä kohtaan? Itsekin välttelin vanhempiani kun he saivat kannabistouhuistani tietää, koska isäni sanoi että mut pitäis hakata ja laittaa vankilaan. Asiasta ei voinut mitenkään keskustella, “kyllä mä tiedän nämä jutut” oli vastaus kun koitin kertoa syitä sille miksi mä käytän mielummin kannabista kuin alkoholia. Koita avoimin mielin lukea vaikkapa wikipediasta kannabiksesta, siellä on aika puolueettomasti kerrottu asiasta. Jos olet huolissasi siitä että jos läheisesi ostaa kannabista epämääräisistä lähteistä. niin suosittelen kannattamaan sen laillistamista, koska sitten sen laatua ja vahvuutta voitaisiin säädellä ja valvoa.
Toki tiedän myös ihmisiä ketkä suuttuvat jos kannabista ei ole saatavilla ja siinä vaiheessa suosittelisin henkilöä pitämään taukoa, edes viikon tai pari ihan rauhassa. Toki jos on pitkän aikaa (esim vuosia) käyttänyt vahvoja lajikkeita jopa päivittäin, niin voi olla jotain vieroitusoireita, esimerkiksi unettomuutta ja ärtyisyyttä, ilmenee.
Anteeksi pitkästä vastauksesta.
Ideaalitilanteessa on näin. Samalla tavoin kuin muidenkin päihteiden kanssa, on kuitenkin myös monia sellaisia, jotka syystä tai toisesta jatkavat käyttöä siitä huolimatta, että se ei heille sovi. Tällaisen käytön takia sitten ajaudutaan helposti muihinkin ongelmiin. Ylipäätään taitaa päteä sama juttu kuin muihinkin päihteisiin: jos käytöllä yrittää peittää/paeta ongelmia, niin monesti tilanne vaikeutuu entisestään.
Joskus myös päihteidenkäyttö (kenties yhdessä muiden ongelmien kanssa) vie mukanaan niin vahvasti, että käyttäjän on vaikea tunnustaa itselleen saati muille, että kärsii ongelmasta. Ehkä voisin siksi lisätä Penttirulezin vastaukseen, että “jokainen, joka pystyy olemaan rehellinen itselleen”, tietää, sopiiko kannabis hänelle. Jos on kyse nuorista, niin en sanoisi, että sopii kellekään, koska nuorena aloitettu käyttö suurentaa kaikkia käytöstä aiheutuvia riskejä merkittävästi.