Hei taas,
minun on nyt pakko kirjoittaa, alkoi nimittäin tapahtua. Kuten viimeksi kerroin, ajattelin ottaa vaimoni huumekäytön esille sekä hänen että omien vanhempieni kanssa. Kerroin tästä avoimesti ennen yhteydenottoa isovanhempiin vaimolleni ja kysyin, haluaako hän olla myös mukana tuomassa oman näkemyksensä asiaan. Hän haukkui minut vaikka miksi, hulluksi ja vainoharhaiseksi kyyläksi, joka miettii vain omaa hyvinvointiaan eikä ymmärrä hänen elämäänsä, jonka nyt haluan pilata. En tästä lannistunut, vaan pyysin kaikki isovanhemmat meille kylään sunnuntaina, ja otin asian heidän kanssaan esille kun lapset olivat erään kaverinsa luona syntymäpäivillä. Vaimoni ei osallistunut, hän kun oli syntymäpäivillä vaikka ei olisi tarvinnutkaan. Kyllä minua jännitti, mutta sain asian kerrotuksi. Pelkäsin tietysti, miten isovanhemmat reagoivat tähän ja uskovatko he minua lainkaan. Pelkoni osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä he kaikki kuuntelivat tarinani. He olivat tietysti aivan kauhuissaan, paitsi appiukkoni, joka sanoi jo jonkin aikaa ihmetelleensä tyttärensä muuttunutta toimintatapaa esimerkiksi silloin, kun hän on tuonut lapsiamme heille kylään. Minua myös lämmitti erityisesti se, että he kaikki kysyivät mitä tässä nyt tulisi tehdä, eikä kukaan alkanut etsiä syyllistä tai syyllistämään kumpaakaan meistä. Kun vaimoni tuli lasten kanssa synttäreiltä, ja kerroin hänelle mitä olin kertonut isovanhemmille, hän totesi ainoastaan että kukaan heistä ei taatusti usko sinun paskapuheitasi.
Appiukkoni oli heti tänä aamuna ryhtynyt tuumasta toimeen ja soittanut vaimoni työpaikan henkilöstöosastolle, ja kertonut tilanteesta. Minulle soitettiin sieltä puolen päivän aikaan, ja kyseltiin lisää. Erityisesti he ikäänkuin tivasivat minulta, olenko aivan varma vaimoni huumeidenkäytöstä ja lääkkeiden varastamisesta. Etten vaan kuvittele tai ammu yli asiassa. Kun vakuutin heille, että kyllä se totta on niin he sanoivat ottavansa asian esille vaimoni kanssa, kun hän tulee iltavuoroon. Kun kysyin, mitä asian esilleottaminen käytännössä tarkoittaa, minulle kerrottiin että he puhuttavat vaimoani siten että läsnä on kolme työnantajan edustajaa. Heidän läsnäollessaan vaimoltani kysytään väittämästäni ongelmasta, ja hänen lausuntonsa kirjataan muistioon. Ennen tätä he ovat tarkastaneet lääkekirjanpidon huumaavien ja rauhoittavien lääkkeiden osalta, ja jos aihetta epäilyyn löytyy niin siihen puututaan samantien. Hänen tavaransa voidaan myös tarkistaa, samoin taskut ja muut mahdolliset lääkkeiden piilottamispaikat. Lisäksi he pyytävät häneltä lupaa tehdä huumeseulatesti.
Että näin pitkälle on asia edennyt. Saa nähdä, mitä tuleman pitää. Nyt siis odotan, mitä työpaikalta kuuluu.
Päätin nyt, että näin ei voi perhe-elämämme jatkua, vaan siihen tulee saada muutos. Toivottavasti tämä johtaa johonkin myönteiseen tulokseen vaimoni suhteen, ja tietysti itsenikin. Outoa minusta tässä oli se, että oloni helpottui kun sain asian kakistetuksi ulos lähisukulaisillemme.