Kun mies vähentää, mutta juominen aiheuttaa silti ongelmia

Siinäpä se tuli. Lyhykäisyydessään. Mies on vajaa kolmisen vuotta kestäneen seurustelun aikana vähentänyt hurjasti juomista, hirmutaistelujen seurauksina ja melkein jättämisten. On ollut juomatta kuukausia ja ennen joi hurjana. Eli tilanne välillä hyväkin. Mutta ongelmia on silti. Yrittää saada minua juomaan illanviettoa kosteaksi vaikka millä, ehdottaa skumppaa, viinilasillisia, pitkittää iltaa, selittää maistelevansa oluita, janottaa, saunaan on pakko päästä päivittäin ja sinne pari olutta tietty siellä, joskus ilta kapakassa menee hyvin, joskus ei ja silloin on käynyt muutaman kerran kiinni fyysisestikin. Hän hakee oluen äkkiä festareilla kun musiikki loppuu ja muut lähtevät. Pieniä, mutta niin selviä merkkejä, että alkoholi on hälle se juttu. Ei kuulemma lopeta juomista. Sen on sanonut mulle. Kohtuukäyttö onnistuu, niin sanoo.
Tiukassa tilanteessa tarttuu kaljaan kuitenkkn, haluaa humalaan.

Ja tietty normisetit, minä olen tiukkapipo ja kontrolloiva ämmä. Tästä on väännetty satakertaa tässä pari vuotta. Voi olla kuukausiakin ok, ja sitten sattuu jotain. Kaljaa menee, jos sitä on. On sitten oppinut olemaan ostamatta, ja välillä sitten juo mun viiniä/lonkkua, jota inhoaa, kun huomaa, että kaljat alkaa loppua.

Kerään tässä tuoreimman tapauksen (miehen tytär lähti kotiin, oli tiukka paikka taas, niin kehitteli tekosyyn lähteäkseen yöksi kotiinsa, kaupan kautta kotiin ja veti kännit) jälkeen voimia sanoa, että jatkan matkaan raittiin miehen kanssa tai yksin.

Tiedän, että hän on alkoholiriippuvainen, mutta ei tosiaan myönnä itse. On kyllä hakenut lääkäriltäkin apua juomisen kohtuullistamiseen. Ei laske vaikka olis niin sovittu, kukapa totuutta kaipaa ja muutama olut voi olla se 6-8. Ja aina jän puhuu vaan yhdestä illasta, ei koskaan viikosta saatikka kuukaudesta.

Meillä on omat taloudet ja rahat, eli siitäkään tämä ei ole kiinni. En vaan oon ennen joutunut jättämään ihmistä, jota rakastan. :frowning: Vaikeaa.

Hei Wandy!

Pohdintasi on hyvin yleinen suhteissa, joissa toinen osapuoli käyttää päihteitä liikaa. Suhde voi olla kaikilla muilla mittareilla hyvä, mutta sitten tulee alkoholi. Kuvaat hyvin päihteitä käyttävän toimitatapoja; “kukapa totuutta kaipaa”. Usein ongelma onkin selvästi nähtävissä ulkoa päin, mutta henkilö itse kieltää sen olemassa olon - viimeiseen asti. Syyt löytyy aina jostain muualta tai muista ihmisistä.

Oletkin varmaan jo huomannut tekstejä ehkä lukiessasi, että toista ei voi raitistaa, jos hän ei ole omaehtoisesti siihen valmis. Oletko valmis hyväksymään puolison alkoholin käytön sellaisemaan (ilman huomauttelua, pullojen laskemista jne.)? Mikä vaakakupissasi painaa eniten? Kokeile laittaa ruutupaperille ylös:

  1. Suhteen hyvät puolet
  2. Suhteen huonot puolet
  3. Asiat, joita en voi parisuhteessani hyväksyä missään tilanteessa
  4. Asiat, joista voin joustaa

Auttaisiko tämä jäsentämään ajatuksiasi? Asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia ja jokainen parisuhde on erilainen. Rakkaus on tärkeä juttu. Lopulta kyse on kuitenkin omasta hyvinvoinnistasi ja siitä, minkälaista elämää sinä haluat elää.

Hyvää kesää!

Yst.terv. Tiia/Plinkin tiimi

Kysymyksestäsi on jo kulunut aikaa kuten Plinkin tiimin siihen kirjoittamasta kommentistakin. Ajattelen, että ehkä olet noudattanut tiimin ohjetta ja laskenut yhteen parisuhteenne plussia ja miinuksia. Vaikka miinukset olisivat “plussalla” ei se tee eroajatuksesta yhtään sen helpompaa.

Usein parisuhteessa, jossa toinen osapuoli käyttää säännöllisesti ja runsaasti alkoholia, riitaa syntyy rahasta. Teillä on kuitenkin erillistalous, joten ongelma kilpistyy lähinnä henkiselle tasolle. Puolisosi käyttää omia rahojaan. Alkoholi runsaasti käytettynä aiheuttaa kuitenkin kaikenlaista hankausta ja kitkaa suhteeseen.

Ihminen on harvoin parhaimmillaan päihtyneenä. Tunnen monia alkoholisteja, jotka ovat alkoholin himossaan todella hankalia ja kireitä. Siksi moni puoliso on valmis jopa hankkimaan alkoholistille alkoholia, niin ristiriitaiselta kuin se saattaa kuulostaakin. Nousuhumalassa alkoholistit voivat olla todella mukaviakin, mutta ohitse kiitävän hetken jälkeen tunnelma muuttuu jälleen painostavaksi, synkäksi, apeaksi ja alakuloiseksi. Alkoholisti käyttäytyy humalatilan edetessä yleensä aina samalla tavalla, ennustettavasti. Ainakin minusta tuntuu siltä, että olen kuullut samat tarinat aivan sanasta sanaan yhä uudestaan. Silloin omakin pinna kiristyy ja eroajatus on päällimmäisenä.

Myrskyn jälkeen tulee vääjämäättä putaisempaa. Silloin ajatus suhteen jatkamisesta tuntuu taas mahdolliselta.

Sinun on hyvä miettiä miten haluat viettää loppuelämäsi. Kortit on nyt puolisosi kanssa katsottu ja todennäköisesti niillä mennään loppuun asti, ellet sitten päätä lopettaa peliä. Elämä on kuitenkin arvoitus ja kukaan ei voi täydellä varmuudella ennalta tietää miten siinä lopulta käy. Kyse on riskinotosta. Puolisosi voi raitistua tai olla raitistumatta. Sinulla on tarkka ja vakava - vaikeakin - paikka päättää, miten läheltä seuraat hänen kamppailuaan alkoholin kanssa.

Onkohan tuo kovin terve suhde lähtökohtaisestikaan, jos toisen pitää muuttua, jotta suhde toimisi. Toisille alkoholi on tärkeämpi kuin ihmissuhteet, joten mitä sillä voitat, vaikka saisitkin miehesi raittiiksi? Sama ihminen hän on siitä huolimatta ja tuskin vastaa silloinkaan tarpeisiisi.