Heräsin toissayönä ahdistuneena siitä, että oli pelannut jotakin jossakin ja putki meni poikki. Yksityiskohtia en muista, mutta muistan hyvin pettymyksen ja ärsyyntyneisyyden siitä, että olin taas ratkennut. Oli vaihteeksi kiva herätä unesta joka liittyi pelaamiseen. Yleensä unet olleet sellaisia, että olen pelannut jotakin käsittämätöntä pelikonetta, esim 10 kortin pokeria jossa kuitenkin 5 kortin voittokädet, jolla aina saa jotakin hyvää ja voittaa pirusti, sellaisista unista tylsä sitten herätä. Peruspäivänä ei tule ajateltua asiaa lainkaan ja niin kauan kun ei ole koneita lähellä niin tuntuu, että se elämä on mennyttä ja on oppinut tavoille. Kuvittelee, että on “parantunut”, ikään kuin voisi riesasta parantua. Ei vaadi sen kummempaa kuin hiukan ylimääräistä aikaa vaikka kaupassakäynnin ohessa jolloin on taskussa kolikoita tai tilillä rahaa ja pelikone häämöttämässä 10 metrin päässä, että alkaa tuttu hinku vähän kokeilla. Jokin käsittämätön voima kuitenkin niihin vetää ja täytyy ihan ajatuksella tallustella lujaa poispäin jotta ei ratkea.
Kuten joskus aiemmin olen jo todennut, pahinta mitä voi käydä ei ole se, että häviää, vaan että voittaa, koska silloin himo roihahtaa ilmiliekkeihin ja takuuvarmasti häviää moninkertaisesti voitot takaisin. Joskin, poikkeuksena tällä kertaa tosiaan se, että viimeisen pelaamisviikon saldo oli muutamia kymppejä vaiko peräti toista sataa euroa plussalla, josta vielä suurin osa viimeisen pelisession tulosta. Nyt en kuitekaan suostu kuvittelemaan, että voisin enää koskaan jäädä voitolle tai että mokomasta olisi mitään iloa. Tätä kun jankuttaa itselleen niin on helpompi vastustaa, helppoa se silti ei ole.
Päivä kerrallaan mennään, suurin osa ajasta se on helppoa, hetkittäin hyvin vaikeata.
Hetki sitten tuli yhtäkkinen himo kun työpäivä lopuillaan ja lähdössä kohtapuoliin, ja hiukan ylimääräistä aikaa olemassa. Tuumin, että parempi tulla tänne poikkeamaan kuin leikitellä ajatuksella sen pitempään. Nyt menee jo taloudellisesti hyvin, rahaa tulee enemmän kuin menee ja kertyy säästöön. Ei sovi heittää romukoppaan järkevää päätöstä. Syksyllä kuitenkin tulee kohtalainen rahareikä kun ostetaan ekaa omaa asuntoa, sitten ollaankin korvia myöten veloissa, joskin niin kauan kun päätös pysyy niin hätää ei tule olemaan, ellei jotakin yllättävää tapahdu. Vuosikaudet saan tappioitani maksella kuitenkin pois jokatapauksessa. Ei viitti miinusmerkkistä saldoa suotta enää kasvatella.
Mikään oo niin mukavaa, kun lukea miten porukalla alkaa elämä hymyilemään. Itsellä on kyllä kuukauden aikana vaihdellut mieliala kaulakiikusta onnelliseen hymyyn. Ensin meni hyvin ja sitten tuli repsahdus ja kaikki oli menossa päin persettä. Sitten sai sisulla asiat järjestymään ja selvisi taas eteenpäin. Sitten tiukassa tilanteessa tuli juuri se tunne mitä pitäisi välttää, eli ajattelin vaan vähän koettaa, kun ajatukset kumminkin on lopettamisessa, niin muutaman satasen sain tuhlattua, mutta onneksi järki voitti ja lopetin siihen. Keskityin sitten vain hoitamaan kesken jääneet asiat talous puolella ja ajattelin olla luovuttamatta. Äsken sain sitten puhelinsoiton ja velkajärjestely rästeissä tapahtui muutos, joka tuntuu. Talous huolet alkaa olla järjestyksessä ja muutama pikavippi vielä maksamatta ja sitten on taas puhdistettu pöytä kymmenen vuoden jälkeen. Aika hyvä lähteä kesää kohti…
5 viikkoa tuli juuri täyteen siitä kun saavutin pelaamalla oman henk.koht pohjani. Sen jälkeen en ole pelannut enää peleistä pahimpia eli kasinopelejä. Edelleen säilytän pankkikorttiani ja pankkitunnuksiani muualla etten heikkona hetkenä pysty talletusta tekemään. Hyvin toimii tää järjestely.
Myös muut pelit ovat jääneet viime aikoina = nettipokka, rayn masiinat.
Tsemppiä muille samojen ongelmien kanssa painiville, ja mukavaa kevään jatkoa!
Täällä aloitetaan taas alusta. Päivä nro 1. pelaamatta alkaa olla pulkassa. Salakavala on tämä riippuvuus. Iskee silloin kuin osaa vähiten odottaa ja tuskaisa saada peliputki poikki. Tsemppiä veljeni Nysseloppu, lueskelin että sulla ollut kans vähän samanlaiset kuviot, mutta nyt jo hieno putki pelaamatonta aikaa alla! Tsemppiä kovasti muillekkin peliproblematiikan kanssa painiville!
Kyllä se taas elämä voittaa kun jaksetaan uskoa itseemme ja tähän yllättävään elämään
25päivää takana.
ei tee tiukkaakaan. Ehkä johtuu siitä, että alkaa olemaan elämä kunnossa kaikinpuolin:
-Ei tarvitse raha-asioista huolehtia. Velkaa on, mutta se lyhenee vauhdilla.
-parisuhdepuolella menee paremmin kuin koskaan
-vihdoinkin on elämälle suunnitelmia ja jaksanut suunnitella kun on jäänyt aikaa pelaamiselta.
-kaikista paras lienee se, ettei postin mukana ole tullut enää ulosottokirjeita, pikavippilaskuja, maksurästejä yms. pelotti aikaisemmin mennä kotia ja katsoa posti.
Ai perkule, sullekkin Kultakaneli kävi samoin. Milloin ratkesit? No hyvä että taas näkyy täällä. Jotenkin ilman tätä foorumia ei lopetusyrityksistä tule ainakaan minulla mitään. Tsemppiä!
Eilen pällistelin R-kioskilla jonossa jotakin keski-ikäistä äijää joka Tuplapotin kimpussa. Koetin oikein muistella sitä himon tunnetta ja tarvetta pelata, en saanut mieleeni, sen sijaan ajatus kolikoiden laittamisesta siihen aiheutti lievää kuvotusta. Tällä hetkellä olo on semmoinen, että en näe itseäni niiden kimpussa enää koskaan, mutta kuten syksylläkin kävi, niin ei tarvitse kuin yhden heikon hetken että kaikki on taas pielessä.
Päivä nro 4. pelaamatta aluillaan. Joo, Nysseloppu niin se vaan on että Valtti on myös mulle tosi tärkeä tukikeppi tässä elämäntyössä kohti pelitöntä elämää. Tää antaa lisäryhtiä mun selkärangalle. Saan lukea muiden pelureiden matkasta, haasteista ja onnistumisista ja peilaan omaa tilannettani täällä. Tuntui taas tosi hyvältä ku menin eilen myöhään illalla kauppaan töiden jälkeen ja ajatukset vaelteli ja pää ei ollut ihan kaikkein terävimmillään mutta oli kummiskin kuva siitä että mä en pelaa enää ja saan tyytyväisenä kirjata tänne että oikea elämäni on päässyt alkuun.
Minä retkahdin joskus helmikuun alkupuolella ja aluksi se oli satunnaista mutta ofcourse muuttui päivittäiseksi pelaamiseksi hyvinkin pian ja himossa tykitin jokusen tuhatta ennenkuin tämä järki astui luojankiitos kehiin. Mulla lähtee lapasesta just siinä kohtaa, kun rupeen tekeen kenoa ja lottoa. Silloin pitäs hälytyskellojen ruveta kumisemaan päässä todella massiivisella volyymella tuossa tuokiossa ollaan pelikoneiden kimpussa
Luottotiedot sain puhtaaksi vuoden vaihteessa ja ne olen saanut pidettyä puhtaana ja aion pitää hamaan loppuun asti. Niin tuhansia tunteja olen tehnyt niiden eteen töitä.
Yep, nyt aamupalaa pitkän kaavan mukaan huiviin vapaapäivän kunniaksi.
Nysselle ja muille pelureille kovasti paljon aurinkoa valitsemallenne pelittömälle taipaleelle!
Tsemppiä Kultakaneli!
Täälläkin mennään kyllä niin veitsenterällä, että huh… Pelaamattomuus ei nostata tällä hetkellä minkäänlaista ylpeyden tunnetta, voisin kovin helposti ratketa nyt uudestaan. Ajatukset pyörii pelissä. Takaraivossa naksuttaa, että maksetut pelivelat mahdollistavat pelaamisen aloittamisen uudestaan, koska voi “aloittaa puhtaalta pöydältä”.
Tukea tarvisin nyt ihan helvetisti, mutta lähipiiri on kait niin tottuneita uuteen, “puhtoiseen” minään, että peliongelma on ikään kuin menneen talven lumia.
Mahdollisen retkahduksen varalta olen siirtänyt mahdollisimman paljon rahaa käteisenä pidettäväksi. Ongelmani on siis netticasinoiden slotit. Käteistä en voi tietokoneen ruudulle syöttää. Olen silponut jo muutama kuukausi sitten kaikki korttini, paitsi S-pankin. Ehkä senkin kohtalo on olla sirpaleina.
Kaikki on paremmin kuin piiitkäään aikaan, silti olo on ihan tyhjä. Josko tämä on jotain kevätmasennukseen viittaavaa, ja sen vuoksi toivottomuus ulottuu myös peleihin.
Taistelu kuitenkin jatkuu. Katsotaan millainen seuraavasta kirjoituksesta tulee, vieläkö päivämittari raksuttaa viime vuonna alkanutta kulkuaan vai ollaanko palattu lähtöruutuun.
Eilisen illan ja tämän aamun aikana koin peliurani äärimmäisimpiä ilmiöitä:
suurimmat isot kertavoitot, suurimmat kokonaistappiot
nopein panostuksen noston tarve
suurimmat panostukset mitä koskaan
konkreettinen mahdottomuus lopettaa pelaamista. Vaikka olin voitolla tuhansia, itkien painelin “pyöräytä”-nappia ja pyysin voimia lopettamiseen. En päässyt edes vessaan koneen äärestä.
Onneksi en pystynyt lopettamaan, sillä seuraukset olisivat tuhoisammat jos olisin tosissaan pystynyt kotiuttamaan kaikki ne tuhannet. Kaikki tietävät että pelurille voittoraha tarkoittaa ainoastaan sitä, että ne pelataan korkojen kanssa takaisin.
Pelasin lähes kaiken mihin käsiksi pääsin. Yhdelle tilille jäi rahaa, ihmettelen että sitä en pelannut. Yhden pykälän alemmas olisi vielä tässä käsittämättömässä romahduksessa päässyt, ja se olisi ollut lapselleni avaamani tilin tyhjentäminen.
Kiersin kaikki ne varotoimet, joita olen itselleni asettanut. Rahallista menetystä suurempi on se pettymyksen määrä, mitä itseä kohtaan nyt koen. Niin hyvälle mallille oli asiat jo menneet.
Aloitan siis alusta. Olin valmis nähtävästi uhraamaan sen kaiken, mitä runsaan vuoden pelittömän putken aikana olin ehtinyt rakentaa. Toivottavasti en tee sitä enää milloinkaan.
Jatkan nyt vielä tähän samaan ketjuun, vaikka ei pelaamattomuutta käsittelekään.
Eilisen illan ja tämän aamun retkahdus oli se, jolloin mentiin isoihin rahoihin. Seuraavasta retkahduksesta lähtee saletisti talo alta. Toivon että tämän asian kirjoittaminen tuo asian käsiteltävälle tasolle myös pelaajan mielelleni.
Voimia theyoda! Itsellä taas jälleen kerran alkutekiöissä tä pelamattomuus! Tuntuu että tuleeko tästä taaskaan mitään kannattaako edes aloittaa kun aina se pelaamaton putki katkeaa? Tosin itsellä ei noin mittavaa pelaamatonta aikaa ollut kuin sinulla, yli vuosi. Olet jo tuolla osoittanut että pystyt olemaan irti peleistä! Nyt tarvitsee vain heti aloittaa alusta ja se on kaikkein vaikeinta sinun tilanteessasi. On hatun noston arvoista jos pystyt nyt katkaisemaan alkuunsa pelikierteen. Itsellä tuossa helmikuussa meni 5 kuukauden työ hukkaan ja ratkesin:( Nyt tässä 3 kuukauden aikana on ollut pieniä muutaman viikon pelaamattomia pätkiä mutta satunnaista pelaamista ollut kolmekuukautta. Mistä saan vaan sen voiman taas aloittaa alusta? Mutta se on pakko! Nyt on meinaan asiat muuten kohdallaan. Luottotiedot tosin menneet mutta niitä en pelaamalla ainakaan saa takaisin se on fakta, päinvastoin. Nyt on loistava fiilis sen puolesta ettei ulosotto vie enää palkasta senttiäkään ja kaikki muutkin pelaamiseen otetut pikavipit maksettu pois! Pöytä on puhdas ja kävi niinkuin sinulla, koitin kepillä jäätä josko nyt olisi asiat toisin kun ei ole velkaa jos ihan hiukan vaan pelaisi ja tekisi asiat toisin kuin silloin aikaisemmin ja ottaisi voitot ulos. Senhän jo tietää mitä siitä seuraa, riippuvuus taas kova! Nyt täytyy vaan olla kovempi tahto lopettamiseen! Ensimmäinen kuukausi on vaikein mutta kyllä se siitä taas! Itsellä sama tilanne kuin sinulla kirjoittelin tänne jonkin aikaa kovista pelipoltteista ja 3 viikkoa pystyin ne tukahduttamaan mutta tuli mitta täyteen ja rytinällä mentiin taas pohjalle. Monien pitkään pelaamattomien retkahdukset ovat lähes aina näitä että polte on kova jonkin aikaa ja se vie voimat, sitten keksii itsellensä jonkin tekosyyn laittaa rahaa netticasinolle ja se on menoa. Ei täällä reagoida millään tavalla niihin viesteihin jos pitkään pelaamaton laittaa että on ollut yli vuoden pelaamatta ja on kova pelipolte. Kai sitä kaikki sit vaan ajattelee että ei se nyt enään pelaa kun ollut noin kauan jo pelaamatta?!? Jatkossa kannattaisi varmaan jollekin läheisellä kertoa heti jos pitkänkin pelaamattomuuden jälkeen tulee kova pelihimo, ei ne ihmiset sitä ymmärrä kenellä ei ole tätä riippuvuutta. Ajattelee varmaan että se on ohi koko riippuvuus kun noin kauan ollut pelaamatta mutta oikeasti todella salakavala, koskaan ei tiedä milloin iskee. Pelaamaton päivä numero 1 jälleen kerran, tästä se taas lähtee! Tsemppiä kaikille!
päivää elikkä ensimmäinen viikko plakkarissa pelaamattomia päiviä. Tuntuu todella hyvälle pitkästä aikaa, mitä sitä kiertelemään Mutta voin kertoa että olen täysin varma sydämestäni että jollen olisi alkanut tänne kirjoittelemaan tätä nousua suosta ylös niin hiljaista olis ollut kovastikkin myös pelaamattomuudessa.
Olen tosi pahoillani Theyoda ja ed89 että jouduitte antamaan periksi pelihimolle Mutta en voi saarnata enkä moralisoida koska jokainen näkee missä tilanteessa itse olen- vasta viikko kuivilla ei pitkässä juoksussa toisaalta ole mitään mutta toisaalta se on kaiken toipumisen hyvä alku Toisekseen, en tuosta saarnaamisesta/ moralisoinnista muutenkaan kovin perusta…ollaan aikuisia ihmisiä ja meillä on riipuvuusongelma johon auttaa vaan oma mieli ja työskentely asian eteen. Jotenkin minun kohdalla tää homma ainakin toimii niin että asia on esillä ajatuksissani ja pyörittelen, käsittelen, pureskelen sitä moneen kertaan ja monelta kantilta…joskus nimittäin olen yrittänyt eliminoida pelejä elämästäni myös hautaamalla asian ajatuksieni syvyyksiin ja se lopputulos oli kyllä aika räjähtävän huono
Mä saan kiksit tästä pelaamattomien päivien laskemisesta- se tuottaa mulle suurta mielihyvää ja antaa toivoa siitä, että voi onnistua monissakin asioissa elämässään kun antaa kulua päivän kerrallaan ja elää täysillä siinä mukana. Kun pelasin, en elänyt täysillä- olin aivan kireä kun viulunjousi kun palasin hävityiltä pelireissuiltani ja odotin että pääsisi taas koneen ääreen. Mielialat oli todella maassa, pyöri tosi lohduttomia visioita päässä ja oli vaikeaa olla läsnä hetkessä ku mietti vaan omia rahajuttujaan ja pelihommia.
Mä mietin että miten vois parantaa tota tilannetta kun esim. Theyoda kirjoitti tosi kovista pelipoltteista pitkän pelaamattomuuden jälkeen ja sitten kävi retkahdus että tosiaan ed89:n ehdotus läheisille rehellisesti kissa pöydälle et missä mennään, soitto johonkin tukipuhelimeen ( onkohan peluuri vielä toiminnassa?) ja sit olis tietty aika mainio juttu jos olis kummi kuten aa:ssa on jolle vois pahan paikan tullen soittaa, ja kuka toivon mukaan ymmärtäisi kuinka vakavassa tilanteessa ollaan. No juu, se on totta että täältä apu ei välttämättä tule kovin nopeasti ja pahimpaan tarpeeseen mutta hiivatti kun olisi hyvä jos omaisi toimivan tukiverkoston ← dream …
Todella paljon voimia ja lujasti tsemppiä pelivapaaseen elämään Theyoda, ed89, Nysseloppu (kuis kulkee? ) ja kaikki pelurit ympäri tään maan ja ulkomaillakin!!! Lasketaan vaan kiitollisena näitä pelaamattomia päiviä ja sanonpa vielä senkin että tänään minun ei tarvitse pelata.
Kirjoitelkaa kuulumisia ni pähkäillään yhres koos tätä elon ihmeellisyyttä
Talous huolet alkaa olla järjestyksessä ja muutama pikavippi vielä maksamatta ja sitten on taas puhdistettu pöytä kymmenen vuoden jälkeen. Aika hyvä lähteä kesää kohti…
tuossa tuokiossa ollaan pelikoneiden kimpussa 
Mutta en voi saarnata enkä moralisoida koska jokainen näkee missä tilanteessa itse olen- vasta viikko kuivilla ei pitkässä juoksussa toisaalta ole mitään mutta toisaalta se on kaiken toipumisen hyvä alku 
Toisekseen, en tuosta saarnaamisesta/ moralisoinnista muutenkaan kovin perusta…ollaan aikuisia ihmisiä ja meillä on riipuvuusongelma johon auttaa vaan oma mieli ja työskentely asian eteen. Jotenkin minun kohdalla tää homma ainakin toimii niin että asia on esillä ajatuksissani ja pyörittelen, käsittelen, pureskelen sitä moneen kertaan ja monelta kantilta…joskus nimittäin olen yrittänyt eliminoida pelejä elämästäni myös hautaamalla asian ajatuksieni syvyyksiin ja se lopputulos oli kyllä aika räjähtävän huono 
) ja kaikki pelurit ympäri tään maan ja ulkomaillakin!!! Lasketaan vaan kiitollisena näitä pelaamattomia päiviä ja sanonpa vielä senkin että tänään minun ei tarvitse pelata.