Olen vähentänyt diapamia 25mg päiväannoksesta 5mg viikossa, eli vielä tämä ja ensi viikko, niin syön 20mg päivässä. Siitä taas 5mg viikossa pois jne. Onko vähennys/lopetusvauhti liian nopea? Kofeiinia en paljoa pysty juomaan, tulee aika kovat ahdistukset. Juonkin vain kerran viikossa kahvia, joskus en ollenkaan, riippuen olosta. Muuten mennyt kivuttomasti, välillä ahdistaa, välillä on aggressioita. Viime viikko meni aika tasaisesti, ei mitään huomattavia oloja. Lääkäri sanoi että 2,5mg-5mg viikossa vähennysvauhti, jos aion lopettaa. Nyt oon menny siis tuolla 5mg vähennysvauhdilla viikossa. Mitenkäs teillä muilla?
Kaipa tässä itsellänikin on jonkilainen riippuvuus diapamiin, mutta olen tottunut käyttämään sitä joka kuukausi noin viikon verran aika isoilla annoksilla ja sitten lopetan sen taas ennen kun tulee taas uusi paketti.
Kyllä sitä joka kuukautista pakettia alkaa venailee aika innolla jostain syystä kun saanti päivä lähenee, mutta näin en mielestäni ole koukuttunut kovin pahasti koska pystyn olemaan sitä ilmankin, mutta kyllä välillä ahdistaa kovasti, mutta jotenkin edes se että satunnaisesti nauttii sitä auttaa pidemmäksikin aikaan ahdistukseen. Johtuu varmaan siitä että diatsepaami lähtee elimistöstä niin hitaasti, niin kyllä se jotenkin vaikuttaa päiviä ellei viikkoja taustalla jotenkin.
En jaksa käyttää päivittäin koska kyllästyn siihen äkkiä ja mulla on paljon luonnollisempiakin keinoja hoitaa ahdistusta.
^^ Ymmärsinkö nyt lainkaan oikein, että tarkoituksesi olisi ajaa Diapam nolliin n. 5:n viikon sisällä? IMO kuulostaa aika hurjalta pudotustahdilta, mutta paljonhan toki riippuu siitä, kuinka pitkään olet Diapamia käyttänyt, sekä siitäkin, kuinka sitkeä olet refloja kestämään. Mä olen kyllä vähän huono sanomaan tähän mitään, koska itsehän en ole koskaan kyennyt benzoista vieroittautumaan, mutta sen verran kyllä voin omasta puolestani todeta, että mulle noin nopea aikataulu ei todellakaan aiheuttaisi, kuin järjettömän takapakin
. Mulla tosin on vähän isompi annostus ja pahaa benzoriippuvuutta takana pitkälti toista kymmentä vuotta.
Sulla ei tosin, kirjoituksesi perusteella, mitään järjettömän paskoja oloja ole, joten voinee tuo mennä melko tuskattomasti noinkin. Saattaa kuitenkin hyvinkin olla, että olosi alkaa tosissaan huonontua vasta sitten, kun annos alkaa tosissaan pienentyä ja tietenkin siinä vaiheessa, kun se lopullisesti nollaantuu. Sitä viimeistä nollaamista ajatellen, hitaampi pudotustahti(Esim. tuplat tuosta, eli se 2,5 mg/viikko) voisi olla lempeämpi. Nyt alkuun, jos olosi ihan siedettävä on, voit toki pudottaa reippaamminkin, mutta sitten ennen nollaamista alkaa murustella Pampuloitasi hyvinkin pieniksi ja ottaa sen viimeisen laskun todella maltillisesti annosta pienentäen. Tällä tyylillä uskoisin lopputuloksen olevan paras, mutta tunnustele itse olojasi. Diapamissa tuo pitkä vaikutusaika voi tosiaan tehdä sitä, että mitään mainittavampia refloja ei tunnu heti, vaikka annosta olisi vähentänyt reilustikin/nollannut sen jo tyystin, mutta esim. vasta viikon päästä alkaa puskea todella ikävää oloa. Tämän vuoksi suosittelen hidasta pudotusta ja vaikka ihan pienen murun ottamista siitä huolimatta, että olo sillä hetkellä olisi ihan okei. Näin vältyt helpommin takapakeilta, eli siltä, että olon yhtäkkiä huonontuessa joudutkin turvautumaan hädissäsi suunniteltua suurempaan annokseen.
Kofeiini kannattaa tosiaan jättää pois kokonaan. Jos sulla ei siihen tuon suurempaa riippuvuutta ole, niin mitä suotta kiusata itseään edes sillä kerran viikossa kahvittelulla. En tiedä, tupakoitko, mutta myös nikotiini pahentaa vieroitusoireita, joten se kannattaa myös pitää minimissä. Jos sulla ihan kunnon riippuvuus on nikotiiniin, niin ei sitä tietenkään kannata tuohon samaan aikaan lopettaa, koska tuskin sekään oloa parantaa, että on monet reflat ja kitkut päällä samanaikaisesti, mutta niin vähän nikotiinia ja kofeiinia, kuin vain mahdollista.
Tsemppiä
.
Itselläni aikoinaan laskettiin Rivatrilli annosta (eri lääke, mutta bentso kumminkin)
6mg/päivä → 3mg/päivä. Kolmen viikon välein tiputettiin aina 0.5mg/päivä pois, kunnes päästiin siihen 3mg päivä annostukseen. En kokenut, että olisi tullut hirveitä refloja tjsp päälle. Välillä iltaisin otin unta turvaamaan 10mg Stellan.
Tsemppiä sun pami vähennykseen, toivottavasti selviät ilman refloja
![]()
Kiitos vastauksista!
En tupakoi, enkä juo alkoholia. Ilman alkoa ja röökiä olen ollut kohta neljä vuotta, ja pameja syönyt noin vuoden verran.
Aloitin pudotuksen 28.9.2015 ja siis viikossa 5mg pois tuosta 25mg/vrk annoksesta, joka tekee 175mg viikossa. Eli en vielä kokonaan syö edes tuota 20mg/vrk annosta viikossa, tämä ja ensi viikko niin sitten menee 20mg/vrk. Siitä sitten pudotan taas 5mg pois viikossa jne.
Tarkoitus päästä ainakin 10mg/vrk annokseen, ja katsella oloja sen jälkeen vähän aikaa. Loppuajan voikin pudottaa hitaammin vaikka sillä 2,5mg/vko, koska ei tässä mikään kiire ole, en vaan saa tästä lääkkeestä enää mitään irti.
Mulla on ainakin ollut kovat bentsotolet ja kerta-annoksena on mennyt parhaimmillaan 490mg diapamia viimeksi synttäreillä elokuussa. Sen jälkeen olikin aika olot, mutta en pudottanut sentään seinään.
Kesällä pudotin 450mg kerta-annoksen seinään, ja kuukauden päästä olinkin tk:n osastolla viekkareiden takia. Ja vielä kun oon semmonen ihminen, joka ei mene lääkäriin/sairaalaan kuin pää kainalossa, niin siinä oli jo tosi kyseessä. Kaks viikkoo kestin niitä refloja sillon, ja soitin lopulta päivystykseen, että nyt on aika heikko happi. Osastolla alotettiin pamit uudestaan ja kolmen päivän päästä olin jo kotona.
Tsemppiä kaikille pudottajille ja kiitos tuesta!
Tuon unohdinkin mainita tyystin, että alkoholi on ihan ehdoton nounou benzovieroitusta puuhatessa. Sillä saa koko homman sössittyä melko varmasti, vaikkei edes mitään räkäkännejä ja/tai putkia dokailisikaan. Mieluummin vaikka kahvia ja tupakkaakin. Tämä ei tietenkään aloittajaa koske, mutta ihan yleisesti tiedoksi kaikille benzovieroittautujille, että viinaa ei kannata ottaa tilkkaakaan, vaikka se tuntuisi hetkeksi oloa helpottavankin. Lämmittää hetken, kuin pissi housuissa pakkasella, ja sen jälkeen olo on kahta kurjempi ja vieroitus menee vain tuskaisemmaksi ja pitkittyy parhaassa tapauksessa maailman tappiin saakka
.
Totta puhut Winston-84 ![]()
Winstonille suuri kiitos
Olet ehdottoman oikeassa, asiantunteva, avulias ja kannustava! Meitä kaikkia jaksat tsempata ja kysellä kuulumisia. Olet paras asiantuntija ja terapeutti täällä ![]()
^ Kiitoksia vain itsellesi, Tsemppi
. Sanasi todella lämmittivät mieltä <3. Vai asiantuntija
? Enhän mä mikään farmakologi ole, en mitään sinnepäinkään, enkä asiantuntija edes omassa vieroittautumisessani, kun en ole siinä hommassa päässyt koskaan edes alkuun :mrgreen: . Sen verran autan ja tuen, minkä osaan ja jaksan, jos jotakin tähdellistä sanottavaa keksin, ja tosi hienoa, jos siitä on ollut apua jollekulle. Tuolta toisaalta luin, että sä selätit kodeiiniviekkarit verrattain tuskattomasti. Hienoa ja tsemppiä jatkossakin lääketaistoon
. Benzovieroitus sulla taitaa vielä olla työn alla
???
Mä oon käyttäny bentsoi 12v. Ja koskaan en oo mitää oloi saanu suuntaan enkä toiseen niistä. Suurin kerta-annos taitaakin olla 70mg kera viinaksien.ja sit joku 55mg ilman viinaa. Ei oo tullu hyvää eikä pahaa oloa. Siksi oon miettiny että oonko jotenki resistenssi (vaimikäsesanaon) bentsoille.
Hei Mayorzoner! Miten sulla on DiaPam lasku onnistunut? Onko tullut ahdistuneisuutta, tai refloja yleensäkkin?Ymmärsin, että olet tiputtamassa DiaPam lääkitystä.
Toivottavasti on mennyt hyvin ja olo ei olisi ollut hirveä. Kerro toki tänne kuulumisia miten menee! ![]()
Tsemppiä vielä ja hyvää launtaita Mayorzonerille ja kaikille muillekkin!
![]()
Iltaa kaikille, kiitos kuulumisten kyselystä ja tsempit kaikille!
Pamit on tippunu tasaseen tahtiin, viime viikko mentiin jo 20mg/vrk kokonaan, kun lähtökohta oli 25mg/vrk. Aikaa meni 7 viikkoa.
Tämä viikko alkoi pudottamalla taas ilta-annoksesta 5mg/vko. Eli tämän viikon jälkeen 6 viikkoa ja syön 15mg/vrk.
On ollut refloja ja ihme oloja, joita kahvi tehostaa ihan täysillä, kun muutenkin elimistö käy hieman ylikierroksilla. Pitkästä aikaa join kahvit, ja sitä menikin kolme kupillista tänään, ja olot ihan seinille hypityttävät, muttei yhtään niin pahat, kun pudotin 450mg kerta-annoksen seinään ja jouduin kuukauden päästä sinne tk:hon, missä aloitettiin pamit uudelleen.
Välillä pää jumii todella ja ei oikein osaa ajatella/puhua/kirjoittaa, lievää ajan ja paikan tajun hämärtymistä tyyliin “Missä ja mitä mä täällä teen?”. Ahdistusta ei pahemmin ole onneksi, enemmänkin hermostuneisuutta ja levottomuutta. Välillä taas on liiankin hyvä ja tasainen olo. Olot siis heittelee, mutta pamit saa jäädä, motivaatio on suuri, selkärankaa löytyy kun alkon ja röökinkin jätin lähes 4 vuotta sitten, enkä niitä elämääni kaipaa. Diapamista en saa irti oikein mitään edes 500mg kerta-annoksella, mitäänsanomattoman “pöhnän” muutamaksi päiväksi, hatarat muistikuvat ja siinä se. Lähinnä tylsistyttää koko lääke. Nyt ei ole läheskään niin tylsää, kun joka päivä on vähän erilainen. Lisäksi syön Cipralexia 10mg, jota olen syönyt jo tammikuusta 2009. Sitä en ala tässä vaiheessa pudottamaan, kun se on paniikkihäiriööni ja vakavaan masennukseeni ollut erittäin toimiva lääke, ja olen sen lopettanutkin kolme kertaa lääkärin ohjeen mukaan, ihan vaan sillä, tarvitsenko sitä vielä. Tulos on ollu huomattavasti huonompi, kuin lääkkeen kanssa, joten syön sitä luultavasti loppuikäni.
Nukun myös jopa 18-30 tunnin unia välillä, ja siitä en kyllä oo valittanu. Käyny vaan vessassa välillä ja syönyt. Terapeuttini sanoi että “jo 12 tunnin unet on pitkät, niin että 30 tuntia?” Katseli silmät pyöreenä vaan. Mulla vielä tuo Cipralex tuppaa väsyttämään, eli kun aamulla otan sen, niin nukun tunnin päästä automaattisesti pari tuntia, jos jään paikoilleen makoilemaan. Tämä jo siis ennen pameja. Illallakin olen sen ottanut, mutta sitten seuraava päivä on ahdistavampi. Kuulun siihen vähemmistöön, jota tämä SSRI-lääke siis väsyttää. Ja 18 eri psyykelääkettä on kokeiltu, tämä on ollut paras vaihtoehto.
Haloperidolia (Serenase) käytän silloin tällöin pienellä annoksella, kun iskee kovat aggressiot ja levottomuus päälle. Tänään piti ottaa tuon kahviepisodin päätteeksi puolikas 1mg tabletista ja jo se auttoi. Eli suosiolla kofeiini pois. Tulee vaan nukuttua sitten niin paljon enemmän ja tuntee itsensä koko ajan väsyneeksi, mutta eipä tässä mihinkään kiire ole, kun kuntoutustuella (määräaikaiseläkkeellä) olen.
Eiköhän tuo liene nimenomaan normaalimpaa, että benzoista ei saa mitään oloja. Useimmat benzojen käyttäjät eivät saa niistä irti muuta, kuin ahdistuksen, paniikin, unettomuuden, spastisuuden, mihin vaivaan niitä ikinä onkaan määrätty poistumisen/lievenemisen. Ja jos sulla ei ole ollut mitään sellaisia mainittavampia vaivoja, joihin benzolääkitys tepsii(???), niin ethän sä silloin saa noista irti edes tuota vähää. Vähemmistöä ja ns. epänormaaleita tapauksiahan nämä ovat, jotka saavat/ovat joskus saaneet benzoista jotakin mielihyvää. Itse kuulun näihin jälkimmäisiin ja se on hiton paska homma, koska siinähän saa itsensä koukutettua paitsi fyysisesti, myös psyykkisesti, siihen malliin, että irtipääseminen on suorastaan mahdotonta ja väärinkäyttöäkin tulee harrastettua, mikä on täysin pölvästiä toleranssin nostattelua lääkkeisiin, jotka oikein käytettyinä olisivat äärimmäisen hyviä vs. monet muut lääkkeet
.
Mayorzoner: Hienosti olet pärjäillyt
. Kyllähän tuo liikanukkuminen ihan mahdollinen vieroitusoire on, vaikkakin kaiketi harvinaisempaa, kuin unettomuus/univaikeudet. Itse kärsin ennemmin unettomuudesta benzorefloissa ja henk.koht. valitsisin kyllä mieluummin liikanukkumisen. Toki sekin alkaa pidemmän päälle puuduttaa ja häiritä elämää, jos pitäisi tehdä jotakin muutakin, kuin vain nukkua, mutta helpompaa refloja on kestää unessa, kuin alkaa flippailla jo ihan silkan unettomuuden tähden, perusreflaflippailun lisäksi
. Benzojen vieroitusoireisiin nyt saattavat lukeutua suunnilleen kaikki mahdolliset oireet maan ja taivaan välillä. Sen verran hurjasti ne pääkoppaan ja koko elimistöön vaikuttavat. Eipä ole sekään mitään ennenkuulumatonta, että jollakulla alkaa puskea euforisia fiiliksiä benzoviekkareissa, vaikka mun on itse moista vaikea kuvitella
.
Mullakin tosiaan oli tuota liikanukkumista bentsovieroituksen yhteydessä, kun tuossa keväällä pidin projektin hypomanioissani, että olen kuukauden ilman pameja. Että kaiketi se on ihan normaalia, vaikkakin harvinaisempaa tosiaan. Mayorzoner, olet eka jolta itse, henk.koht luen/kuulen tuollaisesta vieroitusoireesta mun lisäkseni.
Toisaalta voipi olla, että mun väsymykseni liittyi silloin ihan johonkin muuhun, koska mun Diapamannokseni ovat melko pieniä, enkä käytä päivittäin, enkä välttämättä viikoittainkaan niitä.
Mulla takana 7V pameja 20Mg/vrk, kipuun syön ja kaksi viikkoa pidin taukoa. Ei mitään muuta oloa kuin kivut kasvoi liikaa, mieli ei tehnyt, hyvä lääke neuropaattiseen kipuun. Ei koututa näillä annoksilla, Gapapentin taas kuin Lyrika, ei pientäkää taukoa kestä kun viekkarit iskee.
Silloin kun aikoinaan vieroittauduin täysin cold turkey -menetelmällä zopiklonista (joo oli tyhmää, mutta en ois saanut muuten poikki eikä ollut diatsepaamia tms. siihen kylkeen ja 6 viikon kesäloma, johon ton ajoitin) ekat kolme viikkoa oli aivan täyttä tuskaa - en saanut unta, kaikki lihakset olivat äärimmäisen jännityneitä koko ajan, yleisillä paikoilla käyminen puski paniikkia joka kerta… mutta sitten, kun se vitun myrkky oli elimistöstäni poistunut, koin tosiaan tota Winstonin mainitsemaa euforiaa jonkun viikon ajan; kaikki aistit palautuivat vuorokaudessa normaalitasolle, muistin ja koin taas miltä tuntuu esim. hyvän biisin kuuleminen, erittäin hyvä safka, seksi jne jne… Eihän sitä sit kestänyt kauaa, kunnes unettomuutta puski taas päälle ja ahdistusta, jolloin vaihdoin aluksi Tenoxiin ja siitä n. vuoden päästä Diapamiin, jossa jälkimmäisen kanssa oon pysynyt määrätyssä annoksessa eli max. 10 mg / päivä… Olin siis syönyt kolmisen vuotta noita ahdistukseen (joo, tosi hyvä idea) ja nelinkertaisella lekurin määräämällä annoksella, eli 4 x 1 tabletti meni päivässä pahimmillaan. Hyi vittu ![]()
Tsemppiä ap:lle!
Heips! Kodeiinista luopuminen ei fyyisesti siis kovin kummoista ollut. Oireet kestivät 2-3 päivää.
Mutta tämä väsymys (Insomin siis edelleen menee entisin annoksin) on aivan tappavaa, voin nukkua 20/24 tietämättä mitään tämän maailman metelistä
Lisäksi psyykkisesti ihan paska olo, masennus
Mitään ei jaksa, mihinkään ei kykene…
Juuri työt hoitamaan… Ihon kutina jatkuu, polttelevan kutiavia urikarialaikkuja etenkin käsissä ja kasvoilla, antihistamiini ei auta, kortisonitabletit ainoastaan isolla annoksella. Kokeilin kertaalleen tauon jälkeen kunnon kodeiiniannoksella, väsymys katosi kuin seinään, mieli oli virkeä ja jaksoin tehdä mitä vain. Samoin ihon kutiaminen loppui heti (vaikkakin opiaattien kutinaa pitäsi aiheuttaa), myös nuo näkyvät urtikariapaukamat hävisivät. Maksa on siis tutkittu, kunnossa on.
Iho-oireeseen kukaan tuskin osaa kommentoida (olen niin kummallisuus täällä
), itse epäilen sen olevan lääkeallergiaa. Mutta hankala kun kestä ei, eikä seinäänkään voi lopettaa (ja siitä huolimatta rasvaliukoinen, pitkävaikutteinen bentso kumuloituu elimistöön pitkäksi, pitkäksi aikaa).
Mutta kertokaan kokemuksia tuosta väsymyksestä/paskasta mielialasta - onko normaalia, meneekö ohi koskaan? Nyt vasta tajuan että olen jaksanut lyhyet yöunet, painaa pitkää päivää, tehdä ylityöt ym. kemiallisin voimin
Masennusta tai muutakaan mielenterveysongelmaa aiemmin en ole potenut. Panacodin aloitin aikanaan kipulääkkeeksi ja sitten ajaudun bentsoihin kun huomasin niiden lievittävän kodeiinin vieroitusoireita - ja koukkuun jäin.
Lisäsin tämän tekstin tänne Saunan puolellekin - keskustelu täällä vilkkaampaa. Ja tästähän se bensojenkin tiputus sitten alkaa ![]()