Tervehdys Big.A79.
Jaa,joo tuota muistelisin että jos olet päässyt hoitojonoon niin ainakin turun vanhassa kakolassa niin jengi pääsi/joutu vankimieli-sairaalaan (anttilaan/annekseen) aloittamaan sitä annos sovittelua ja siellä olivat joku 3-4 viikkoa ja sitten takas vankilaan ja siellä sitten aamulla jonottamaan päivän annosta…mutta kun toi sun tuomio on siit lyhkäisemmäst pääst niin en tiedä miten mahtaa toimia koko juttu ja en tiedä mihkäs vanglaan olet menossa lusimaan,vai avo-vankila?? Jos ett ole sitä vaihtoehtoa selvittäny niin ulosottomiehen kanssa voi yrittää hake suoraan avo-vankilaan, kun ymmärsin että toi on sun eka tuomio ja kun nyt yritetään päästä enemmän vankeja avo-vankiloihin niin kantsii yrittää…itse just suoritin 2.2v tuomio ja ensimäinen kerta kun minulle annettiin mahd. suorittaa 10kk avo-vankilassa ja vielä koevapauteen,noh se homma ei menny ihan putkeen vaan jouduin viimeiset 5 viikkoo suorittaa kivitalossa. Joten voimia sinulle ja menestystä…
siksi koska tietää että katkasuhoidot ei auta! mä kyllästyin siihen ainaiseen säätämiseen ja paskaan oloon ym ym ym mitä se tuo mukana… ja kun tiedän että oppari riippuvuus onniin paha että ei voi kertkakaikkiian lopettaa niin korvaushoidos saan lääkkeen sekä elämäni raiteille,jää säätäminen,napin peräs juoksen ja rikokset pois… en varmaankaa oo ainut joka tuota mieltä…??
oon nähny porukkaa jotka on muutaman vuoden vetäny subuu suht. pienillä annoksilla ja pääsy metadoni hoitoon ja sit niille pistetään hirvee annos ja ne on aivan saatanan kovissa kuoseissa siitä ja menee myös nopeesti huonompaan kuntoon ku mitä on ennen hoitoa ollu. Mut oon kyllä myös huomannu et on toi metadoni joilleki tosi hyvä ratkasu esim. yks tuttu käytti 15 v vahvoja opiaatteja (herska,oksikodoni ym.)ja se on selkeesti paremmassa kunnossa nykyään ku on jääny toi viihdekäyttö pois. eli mun mielipide on että jos subun avulla vaan pystyy vieroittautumaan ni kannattaa se valita…
Krapula ja Vapina, opiaattiriippuvuus on sairaus joka on F-diagnoosi luettelossa F19.6 ja sitä pystytään hoitamaan korvaushoidon avulla. Ite ollu alle vuoden korvaushoidossa niin pienellä annoksella kuin ite pärjään (en sano annosta netissä) ja mä oon täysin eri tilantees ku vajaa vuos sit. Oon menos kouluu, en rännää, en oo käyttäjien kans enkä oheiskäytä mitää kamaa. Lääkkeet pudottan jo vuosia minimiin ja päässy todellakin elämäs eteenpäin sekä eroo kaikest piirist jossa käytin kamaa. Takana kuitenki reilust yli 10v kaman ongelmakäyttöä jne. ja jo nyt takasin yhteiskunnas. Toisen kerran aion annosta pudottaa vielä kahen kk:den aikana. En myy tai vaihda mun lääkkeit; elän normaalia elämää ja oon parhaimmas kunnos ikinä sekä tulevaisuuden suunnitelmat johon kuuluu korkeintaa 3v:n sisällä korvaus-annoksen sekä muiden lääkkeiden lopetuksen täysin ammatti, työpaikka sekä oman kodin hankkiminen raittiin puolison kanssa.
Kannattaa hoitaa sairaat takasin yhteiskuntaan ennemmin ku jatkuvat epäonnistuneet yritykset joita on ollut aivan helvetin paljon tuossa “kerta-lopetuksessa”. Montako ihmistä tunnet ketkä ovat vuosikausien kamankäytön jälkeen onnistuneet siinä? Montako käyttäjää tai montako korvaushoitolaista aivan henkilökohtaisesti tunnet??? Ite tunnen useita ihmisiä ketkä pystyvät itseni lisäksi toimimaan täysin normaalisti yhteiskunnassa ilman että kukaan edes tietää heidän olevan korvaushoidossa! Et ole tainnut paljoa tapauksia nähny?!?! 
Siis opiaattiriippuvuus toki on sairaus, mutta jos korvaushoito on lääke siihen, niin tästä seuraa loogisesti, että se on pitkälle yhteiskunnan aiheuttama sairaus (joa ja kun koska korvaushoito vähentää rikollisuutta ym.)
Aika rankka mielipide, mutta ei ole olemassa mitään periaattellista eroa siitä, mistä esimerkiksi subunisti lääkkeensä hakee klinikalta vai diileriltä. Toki korvaushoito joillakin toimii niin, että kun annosta vähennetään pikkuhiljaa, niin aivot alkavat oppia uusia asioita, mutta käsittääkseni ei ole olemassa kovinkaan palkon tutkittua tietoa siitä miten paljon enemmän esimerkiksi subutolen 4 milliin/vrk onnistuneesti pudottanut “oppii uusia asioita” kuin vaikka semmoinen kellä on annos 24 mg.
Tuo piikittämisen lopettaminen on toki hyvä asia ja se, että kaveripiiri vaihtuu, mutta filosofisesti on aivan sama mistä annoksensa hakee klinikalta vai diileriltä. Sen takia en itse käytä korvaushoidossa olevista sanaa “putsi”, he käyttävät lääkkeitä/huumeita siinä missä diilerilä nappinsa hakeva.
Eli korvaushoito kyll useimmiilla nostaa elämänlaatua huomattavasti, joskus yhden tutkimuksen mukaan jonka olen lukenut (oli suomalainen), moni pettyy siihen vuoden parin hoidon alun jälkeen kun sitä työ/opiskelupaikkaa ei sitten tulekaan niin helposti.Eliei se mikään ihmelääke ole ole.
Olen edelleen sitä mieltä, että korvaushoidossa toki ajatellaan sillä tavalla potilaan (vai asiakkaiksiko heitä nykyisin kutsutaan) parasta, että heidät halutaan pois “huumemaailmasta”, mutta korvaushoitopotilaat ovat silti edelleen tavallaan yhtä riippuvaisia klinikan mistä he saavat nappinsa palveluksista kuin mitä olivat diilereistä.
Aika kovaa puhetta, mutta tämä ei tarkoita ettenkö kannattaisia korvaushoitoja. Salaspuro on todennut, että jo se, että ihminen pääsee pois huumemaailmasta ja rötöksista takaisin “normaaliin elämään” on hyvä hoitotulos.
^Tuo nyt olikin lähinnä yhteiskunnan “silmin” esitetty mielipide. Mut mä oon käyttän kaikkea sekasin päälle 10v ja n. 6v:den käytön jälkee pystyin lopettamaan pirin, essot, bubrea kovemmat opiaatit yms. mitä kaikkea vetikin. Ihan omalla tahdolla vaikka olikin ties kuin mones kerta ku lopetin. Tuol periaatteel koska ekana olin koukus piriin, ni vuosia sit on todettu adhd ja saan siihen dextroamfea, ni enhän mä ole kuivilla piristäkään; tai pikemminkin en ole käyttäjä ollutkaan koska lääkitsin itse itseäni aivan oikealla aineella…
Mä olin yrittän vuosia päästä irti bubresta ja esmes arttujen avul sitä lääkärin kans yritetty myös; jos mä saan puoltavan lausunnon korvaushoitoon jotta pääsen vihdoin jatkamaan elämääni ties kuin monen vuoden lopettamis-yritysten jälkeen ni totta hemmetissä mä sen teen! Monet eivät ole edes oikeasta syystä korvaushoidossa; meilläpäin on enemmän normaalia vetää kaikkea muuta lisäksi ja rännätä, kuin ottaa lääkkeet oikein… 7 vuotta sit kysyttii ekaa kertaa klinikal et pitäiskö mun miettiä korvausta, mut tuolloin tuli vielä kärsittyä viekkarit yleensä jonkun toisen aineen avustuksella. Mitä useammat viekkarit on kärsiny, sen karseammat on tulossa pienemmistä määristä kerta toisensa jälkeen.
Mä mietin myös seinään lopettamista joka olis varmaan onnistunu; vuosien aikana ollut aivan helvetin monta yritystä päästä eroon, mut siinä on se ongelma et jos kerran satun ottamaan bubrea ni se on sit samantien menoa… Jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja koska mä oon pudottan lääkkeitä aivan helvetist pudottamalla annosta, mä tiedän mikä mulle on parasta; tosin vielä muutama vuos sitten en moiseen olisi lähtenyt. Kuitenkin kun takana on jo alle 3v:den “korvaushoito” kodeiinilla/tramalilla tuohon bubreen joka epäonnistui ni lähtökohdat tiputtaa käyttö nolliin retkahtamatta samassa kaupungissa on aika heikot. Tiedän myös että kh ei monelta osin toimi monessakaan kaupungissa ja tulevaisuudennäkymät harvalla tuskin ovat kovin erikoiset; siitäkin luokasta voi erottua edukseen kunhan vain itse muuttaa omaa elämänasennettaan… Enempää jaksa tähän asiaan kommentoida…
olen samaa mieltä malibun kans… ASENTEESTA se on kii jos haluaa muutoksen elämään ja korvaushoito onnistuu…
Itsellä alko 2kk sitten PITKÄ VIEROITUS nimellä hoito suboxonella, vuoden tiputellaan, xonen valittin ehdottomasti, koska siitä on luultavasti ainakin fyysisesti lopulta paljon helpompi päästä eroon kun metkusta (ei sillä et metkua olis tarjottu ees mielellään mulle). 8mg on mennyt päivässä nyt 2kk ja tosiaan vuoden kestää ainakin, millin tiputus 1-2kk välein, riippuen oloista. Toi 8mg oli liian vähän mulle selvästi kun I.V:na meni pitkään lopulta vähintään 4mg et pysy terveenä ja aluks oli kyl levoton ja kylmähiki yöl lakanois, mutta nyt on pikkuhiljaa alkaa tottunut kun pidetty tota annosta noin pitkään, tiputus 7mg:n tulee varmaan tässä lähiaikoina, mutta sitä ennen klinikan lääkärin aika on, et mitkä on olot. Aluks tarvii myöntää et tarvi keplotella vähän sen 8mg:n kanssa, joko hommata vähän enempi tai sitten nokan/i.v:n kautta meni osa, nyt sulatan kaiken mitä klinikalta saan (koska 1 varotus tullut ja toista ei tule ja kohta on kotilääkkeet hanskassa, niin en todellakaan mene tyriin tätä juttua, kävi niin onni et pääsi tähän hoitoon ja ei oo ollut pelkkää lääkehoitoo, koko kesä tossa menikin melkein yhdes hoitolaitoksessa… ja se oli kyl parasta tukee mitä vaan olla ja voi).
Kiitti teekupponen 
Joo olo on ihan eri ja mieskin on muuttunut kauheesti, saanu vanhempiin välit aivan mielettömästi paremmat välit jne… ja hoito/lepopaikassa 1½kk teki erittäin hyvää, oisin voinut toki jäädä pelkän lääkehoidon pariin himaan suoraan mut ei sitä monta minuuttia tarvinnu miettiä et se ei riitä ja paras päätös aikuisiällä oli mennä katkon ja ton pitkän vierotuksen jälkeen tonne hoitomestaan, en ois toodellakaan kevääl uskonu et näin hyväs kunnos pää ja fyysinen kunto nyt. Todella kiitollinen monelle ihmiselle ja itelle myös vähän et tein pari viisasta päätöstä. Nyt päivä kerrallaan eteenpäin (ei enään niin läpitunkemattomassa suossa). 
…
kysyit että miten valitsit metiksen tai xonen?täällä oulussa ei enää kysellä et kumman valitset vaan automaattisesti metis 
ite olin raskaana tietysti texillä,sitten xonella ja kun asuin 7kk pois oulusta,ihan 30km päässä ja tulin takas ouluun hoitoon niin 18mg xonea vaihdettiin 85mg metistä sillä perusteella et olen joskus aikoja sitten sanonut että olen pahasti koukussa piikkiin ja toinen syy oli että aviomieheni on aktiivi käyttäjä.mulla olis just alkanu kotilääke oikeus niin enpä saanut xonea kotiin ettei päästy mieheni kans piikittämään.ei kyllä ollu sellanen tarkotus!ite oon käyttäny pitkään mutta ihan älytöntä ku täällä annetaan metistä ihmisille ketkä ei ole edes oikeita nistejä!vetävät päivässä 1 puolen millin vedot ja pian ovat metadoni korvaushoidossa.vittu mitä touhua!!!täällä ei oo kun joka kolmas,jos ihan sitäkään oikeesti korvaushoidos tarpeessa.kusettavat ja liiottelevat lääkärille käyttö historiaansa ja eivät tajua vittuakaan mistään ja nuokkuvat annoksista vaikka täällä annetaan nykyään yli puolet pienempiä annoksia ku vielä reilu vuosi sitten.miehellänikin oli 245mg ja nyt ei yli 100mg annosta varmaan kenellekkään anneta,paitsi ketkä ovat olleet hoidossa pidempään.kaverillani oli joku 260mg ja nyt 130mg.mutta kyllä oulussa on hoito päin vittua!!!
Minulla aloitettiin metadon hoito omasta pyynnöstä. Olen ollut 90 luvun lopussa turussa monta vuotta heroonissä koukussa kun hepon tulo loppui ja alkoi tulla subua niin sitä olen sitten sen 15vuotta ehtinyt käyttää tuon koko ajan mitään ihmeempiä taukoja. Halusin metku hoitoon kun tiedän itsestäni että olisin vielä kadulta ottanut lisää tekua että saan rännätä vaikka subusta mitään oloja saakkaan vaan reflat pois. Nyt kun ollut kuukauden tuo metku hoito ja annos on tuo 70mg mikä tulee nousemaan 120mg. 2viikon välein aina tuo 10mg lisää ainakin tällä hetkellä. tuo 70mg ei pidä 24 tuntia oloja pois vaan aamuyöllä/aikasin aamulla alkaa palelut. Metadonissa on sekin hyvä puoli että se vie kaikki himot pois muihin aineisiin ja piikki himoon. Ensimmäisen 10mg metku kun sain niin loppui halut muihin aineisiin saman tien. Ja metku vei minua vaivanneen levottomatjalat pois kertaheitolla ja tuo vaivasi minua yli 10vuotta eikä mikään lääke auttanut. Minä olen siihen asennoitunut että metku hoito kestää minulla hautaan asti koska olen helposti riippuivainen ihminen. Lääkärikin sanoi että tosi moni kun lopettaa hoidon niin kohta taas sitten jatkuu huumeiden käyttö. niin otan ennemmin varman päälle ja olen hoidossa. kun pystyn kumminkin hoidossa ollessa elämään kuin tavalliset ihmiset. ainut ero että otan aamulla lääkkeen. En hae mitään oloja haluan vaan että minulla ei ole huono olo ja pystyn olemaan kuin normaalit ihmiset. Ei mene rahat ja aika subun hankkimiseen ja ihan toisella tavalla pitää itsestään huolta. Itse suosittelen Metadon hoitoa. Mutta jokainen ottaa itse selvää kummankin hyvistä ja huonoista puolista ja päättää sen mukaan. ja kannattaa avoimesti lääkärin kanssa miettiä asiaa kanssa.