Ei nyt jaksa tarkemmin kirjoitella, mutta aika paska päivä ollut suoraan sanottuna. Siitä huolimatta en pelannut, eikä juuri mielikään tehnyt, takaiskuista huolimatta. Kaipa tämän voi siis lopulta plusmerkkiseksi mieltää.
Se olisi palkkapäivä taas ja aika maksella velkoja. Vaimolla on tietysti pankkitunnukset, joten pitää hetki odotella, että hän tulee kotiin. Käytännössä taas koko palkalla laitan velkoja maksuun, mutta ajattelinpa nyt “hemmotella” ja käydä ruokakaupassa 
Sinänsä erikoista, että vaikka tilillä nyt hetken rahaa onkin, niin pelata ei tee mieli. Ja hyvä niin. Pelaamatta siis edelleen mennään ja en tiedä monettako päivää, joku 1-2kk vissiin. Osa tykkää laskea päiviä, mutta itse en saa siitä mitään hyödyllistä irti, joten en ole sitä sitten tehnyt.
Melko kivasti muuten tässä mennyt, toki nyt arki tuo omine työstresseineen ja avioliittokinastuleineen aina toisinaan omat mausteensa soppaan, mutta niin kai sen kuuluukin olla. Ennen kaikkea tuota pakeni pelaamaan, joten kai sitä tässä vähän ihmeissään on 
Mutta siis, sekä työ että avioliitto menee tällä hetkellä hyvin, joten ei nyt isoja murheita niillä rintamilla.
Pelaamisen suhteen on ollut tosiaan nyt rauhallinen jakso ja ehkä omien kiireiden vuoksi ei ole ehtinyt niitä oikein miettiä. Siitä olen ylpeä, että paria kolikkoa olen onnistunut lompakossani pitämään melko levollisin mielin Normaalille ihmiselle itsestäänselvyys, mutta tällä palstalla varmasti lukijat ymmärtää, mitä tarkoitan. Kyse ei ole kuin parista eurosta, mutta se on ns. rahaa, jota vaimo ei vahdi, joten olisi pelattavissa. Tätä en kyllä aio tehdä, mutta kertoo varmasti peliriippuvaisen mielestä, että viimeisetkin mahdollisuudet pelata viimeisiäkin senttejä, noteerataan. Unissa pelit ovat viime päivinä olleet myös hieman vähemmän kuin aikaisemmin, mutta 1-2 päivää sitten näin taas unta, kuinka olin juuri hävinnyt 1000 euroa kasinolla ja tunsin, miten en vaan voi lopettaa ja tiesin häviäväni kaiken. Tämä tapahtui juuri sinä yönä, kun tämän palstan muutkin kirjoittajat olivat nähneet peliunia, joten pitääkö tässä alkaa uskomaan johonkin yliluonnolliseen tapahtumaan? 
Mainitaan nyt loppuun vielä, että tällä viikolla jäi sekä Ga että psykologi välistä ja se hieman harmittaa. Ga jäi omien työkiireiden vuoksi ja todennäköisesti näin tapahtuu myös ensi viikolla. Psykologi puolestaan sairastui itse. Varsinkin Ga:ssa käymisen jälkeen on aina todella hyvä mieli, joten kovasti odottelen, että pääsee sinne taas. Pitää pitää itsensä kaidalla tiellä, ettei tarvitse huonojen uutisten kanssa sitten palata sinne. Mutta, nyt sinne ruokakauppaan ja hyvää pelaamatonta päivää kaikille!
Ga:ssa pääsinkin tällä viikolla käymään, mikä oli nasta homma. Myös psykologin kanssa juttelin eilen ja alkaa ehkä hieman mielipidekin muuttumaan tästä asiasta. Vaikka se alunperin ei ollut minun idea, niin nyt tuntuu, että ihan hyvä varmasti hänen kanssaan on asioita käydä läpi.
Monet läpikäytävät asiat on sinänsä tuttuja, mutta nyt niitä pureksitaan vähän perusteellisemmin ja erinäisiä kotitehtäviä on suoritettava. Välillä tietysti ei huvittaisi niitä tehdä, mutta on niistä hyötyä ja eihän tästä ongelmasta eroon päästä, ilman työtä.
Käytiin läpi sitä, kuinka peliriippuvaiset pitävät usein tunteensa sisällään ja ylipäätänsä ovat huonoja tunnistamaan niitä. Tämä kyllä pätee itseeni aivan helvetin hyvin ja omaa tunnemaailmaa on tullut käsiteltyä vain pelikoneiden kautta. No, nyt on sitten kotitehtävänä pitää tunnepäiväkirjaa, joten saa nähdä kuinka onnistuu.
Muuten menee ihan kivasti. Välillä toki hieman ahdistaa, mutta yleisilme on positiivinen. Hyvää pelaamatonta päivää palstalaisille!
Matka jatkuu suotuisasti. Viime yönä tosin palasivat peliunet, jotka olivat jo hetken olleet poissa. Itse pelaamista en muista, mutta se ahdistus valehtelusta ja hävityistä rahoista oli niin elävästi läsnä. Tiedä sitten, johtuiko siitä että pari päivää sitten katsoin kun joku nainen pelasi Pikapokeria. Kävin kaveriani moikkaamassa baarissa ja kun hän oli hetken tiskillä, niin vilkaisin olkani yli missä hän on ja katseeni osui tuohon pelikoneeseen. 1-2 jakoa katsoin, käänsin pääni pois ja mietin, että miksi helvetissä minäkin noihin elämäni tuhlaan. Suurempia pelihimoja ei tullut, mutta kyllähän se vähän kiinnosti, kun silmät sinne lukkiutuivat. Mihinkäs sitä pelihimoinen riippuvuudestaan pääsisi. 
Muuten elämä kulkee kivasti, paitsi rahaa ei tietysti ole yhtään. Tilillä on ehkä nyt 5 euroa ja piti yhden kerran ostaa kaupasta ruokaa luotolla, kun ei ollut vaimo mukana. Parin päivän päästä tosin saattaa hieman rahaa tulla työstä, mutta varsinaineeseen palkkaan on vielä tuskastuttavan pitkä matka.
Velkoja olen saanut hyvin maksettua ja luottokorttia on enää jokunen satanen kuitattavana ja se tuleekin nollattua ensi palkasta. Lopuilla voi sitten Bank Norwegianin lainaa alkaa lyhentelemään. Sitä onkin sitten karvan verran alle 4000 maksettavaa. Sinänsä siis ihan aikataulussa ollaan, että vuoden alkupuolella olisin velaton mies. Tai no mikä velaton, onhan minulla se “opintolaina” :mrgreen: Siitä en kuitenkaan ota stressiä, vaan annan sen hiljalleen sulaa sitä noin 75-80 euron kuukausitahtia.
Viikonloppua tullut nyt vietettyä ja levättyä ensi viikkoa varten, kun se tulee olemaan pitkä ja työntäyteinen 
Vapaat onkin mennyt tosi mukavasti ja pelaamaton elämä on jatkunut. Eilen aamulla tosin tuli pitkästä aikaa pientä himoa pelata. Tuli siinä sitten katseltua omaa taulukkoani, jossa on listattuna positiiviset ja negatiiviset asiat pelaamisesta ja pelaamattomuudesta. Mutustelin ajatustasolla oikein huolella, ensin kuinka hyvältä tuntuisikaan pelata ja sen jälkeen, kuinka pahaa se olisi. En päässyt edes miinuksia loppuun asti, kun oli jo himot ehtineet hävitä, joten ainakin tällä kertaa varsin helpolla voitin himot
Ei kai tässä muuten oikein mitään ihmeitä kuulu, palkkaa tuli muutama satanen, joista suurimman osan laitoin luottokortin maksuun. Se tuleekin sitten parin viikon päästä vihdoin kuitattua loppuun.
Hyvää pelaamatonta sunnuntaita kaikille!
Psykologin kanssa tuli taas juteltua viikolla ja hän antoi ohjeeksi kirjoittaa päivittäin yhden kehun itsestäni, koska olen liian usein kovin itsekriittinen. Se on jännä juttu, että muita kohtaan olen hyvin ymmärtäväinen, mutta itselleni kovin ankara. Ehkäpä tähänkin voisi siis päivittää nyt, että tähän asti olen hoitanut asiani helvetin hyvin :mrgreen: Toki töitä on jatkossakin ja runsaasti, mutta voihan sitä antaa tunnustusta tähänastisesta hommien hoitamisesta.
Viikko on muuten ollut stressaava, joten senkin vuoksi hyvä suoritus minulta, että olen pitänyt järjen päässä. Netissä näin Veikkauksen mainoksen, että olisi miljoona vakiossa jaossa ja se kyllä herätti hetkiseksi pelihimot. En ollut lähellä sortumista, mutta ehkä ihan hyvä havainnoida noita hetkiä, kun alkaa himo iskeä. No minä sain oman henkilökohtaisen 13 osuman sillä, että en laittanut riviä sisään
Hyvää pelaamatonta viikonloppua kaikille!
Nyt on luottokorttivelka maksettu. Bank Norwegianille alan maksamaan siis ylimääräisiä lyhennyksiä ja tulikin äsken normaalin lyhennyksen lisäksi laitettua 1100e ylimääräistä. Vuoden loppuun mennessä ei velkaa saa kuitattua, mutta tammikuussa se ehkä on mahdollista, viimeistään helmikuussa.
Periaatteessa pitäisi olla siis tänään hyvä mieli tuosta luottokortin loppuun maksusta, mutta tuli vaimon kanssa kinasteltua, joten mieli on maassa. Hän vain tuttuun tyyliinsä puhui suunsa puhtaaksi ja muistutti minua kaikesta valehtelusta ja siitä “ihanuudesta” millaista on olla peliriippuvaisen puoliso. Itselle jäi nyt alakuloinen fiilis ja vaikka hän pyysikin anteeksi ja yritti piristää, niin jotenkin jäin vain vellomaan tähän itsesääliin ja -inhoon. Pitää nyt yrittää ryhdistäytyä ja käyttäytyä kuin mies, jottei nyt koko viikonloppu menisi harakoille.
Hyvää pelaamatonta viikonloppua kaikille!
Ryhdistäydyin, olin mies ja lopetin turhan riidan ja masentelun :mrgreen:
Niin Bank Norwegiania jäi nyt maksettavaksi jotain 2600 ja risat. Tässä kuussa saan sitä vielä muutaman satasen pudotettua, joten kyllä tuon varmaan tammikuussa saa kuitattua loppuun. Onhan tuossa vielä siis jonkinverran tehtävää, mutta ei auta kuin hoitaa 
Repsahdin…unissani. Kylmäävä uni kyllä oli, kun tunsin kuinka en voi vastustaa pelaamista. Tungin sitten rahaa koneeseen ja hirveällä tuurilla sain bonuspelejä ja voittoa 1000 euroa. Herätessä oli sitten kamala olo, kun tunsi syyllisyyttä “repsahduksesta” ja siitä nautinnosta, minkä pelaaminen ja bonuspelit aiheuttivat. On tämä kyllä kavala sairaus. Toki ei nyt liikaa syyllisyyttä pitäisi mistään unista tuntea, kun olen minä unessani tappanutkin ym. muuta kivaa
Oikeassa elämässä onkin menty pelaamatta. Tänään kävin joululahjoja ostamassa, joten nyt on siltä osin 95% hankittu, joten se on hyvä. Vaimolle tekisi tietysti mieli jotain ostaa, kun on ollut minun tukena. Sovittiin kyllä, että ei toisillemme mitään tänä vuonna osteta ja lisäksi hän seurailee rahankäyttöäni, joten taitaa jäädä haaveeksi. Ehkä jotain hyvin pientä voisi ostaa kuitenkin. Ajatushan se tärkein on, eikä lahjan rahallinen arvo . Töistä tuli muutama satanen, joten ehkäpä saisi hieman lyhennettyä Norwegianin lainaa. Sitähän olisi vielä hieman päälle 2600 maksettavana.
Hyvää pelaamatonta viikonloppua palstalaisille!
200 tuli Norwegiania lyhennettyä, joten nyt velka himpun yli 2400. Siitä se vähitellen lyhenee.
Jatketaanpas päivittelyä!
Viime päivät on olleet kovin rauhallisia ja jouluostostenkin suhteen homma on paketissa, joten ei tarvitse sitäkään enempää stressata. Vaimo on normaaliin tapaan ollut kumppaninani, seuranani ja tukenani, joten mitäs sitä elellessä
Viikolla jäi työkiireiden vuoksi GA välistä, mutta ensi viikolla pääsee taas käymään vertaistuessa. Viikolla oli sitten psykologin kanssa juttelua ja tällä kertaa ei varsinaisesti itse pelaamiseen keskitytty, vaan käytiin lapsuuttani ja omaa itseäni läpi. Piti tehdä sellainen mielikuvaharjoitus huonosta lapsuuden kokemuksesta läpi ja miten auttaisin omaa pikkuminääni nyt siinä tilanteessa. Voin kertoa, että oli aika kova paikka ja muutama kyynelkin siinä pääsi, kun joutui tilanteeseen eläytymään. Koko harjoituksen jujuhan oli siinä, että nyt minulla on se aikuinen minä jatkuvasti vierellä, joka pitää minusta huolen.
En varsinaisesti koskaan ole halveksunut mitään ammattiapua, mutta pitää sanoa, että en myöskään ole tajunnut niiden hyötyä ennen tätä. Paljonhan tuo on myös tietysti siitä, millaisen keskustelusuhteen saa ammatti-ihmisen kanssa luotua. Lisäksi se vaatii useamman kerran keskustelua, eikä tuloksia voi odottaa yhdessä yössä. Nyt kun olen muutaman kuukauden säännöllisesti purkanut asioita ja tarkastellut omaa itseäni, niin tuntuu että osa henkisistä solmuista on ratkennut. Suosittelen muillekin ainakin kokeilemaan, jos se on mahdollista.
Ehkä tekstistäkin paistaa läpi, mutta tänään on siis ollut hyvä päivä. Viikonloppu menee töiden merkeissä, mutta viikolla sai levätä. Taskut on tyhjät rahasta, mutta henkisesti kovemmassa kunnossa kuin koskaan :mrgreen:
Tänään on tehnyt mieli pelata. Heti aamusta näin unta, jossa pelasin. Alkuun oli tarkoitus pelata vain 20 euroa, mutta hävisin sen ja päätin pelata lisää. Varsin todenmukainen uni siis ja hyvinkin tuttu tapahtumaketju 
Nyt sitten hereillä ollessa on myös tehnyt mieli pelata ja mietin, että mistä mahtaa johtua. Joko aivot alkaa olla siinä vaiheessa, että alkaa vanhat, negatiiviset kokemukset pyyhkiytymään mielestä ja siten tuttu ystäväni peliriippuvuus alkaa kuiskutella.
Toinen vaihtoehto on, että sain tänään kuulla uutisia, jotka aiheuttivat hieman stressiä. Kuten tännekin olen kirjoitellut, niin monien peliriippuvaisten tavoin, olen huono tunnistamaan ja käsittelemään omia tunteitani. Alkuun en edes kunnolla ymmärtänyt omaa stressaantumistani, mutta voisiko olla, että pelihimo johtui siitä, että piti päästä hoitamaan omia tunteitaan sinne, missä niitä on tottunut käsittelemään.
Oli syy kumpi tahansa, yhdistelmä noita tai joku ihan muu, niin tärkeintä on se, että en ole pelannut. En kyllä tiedä, että miten selviäisin kaikesta ilman rajoituksia, kontrollia ja vaimon tukea. Tiedän kyllä, kuinka vaikeaa niillä peliriippuvaisilla on, jotka yrittää tästä itse selvitä. Sen takia kannustan kertomaan läheiselle, vaikka se vaikeaa onkin. Itsekin puolipakon edessä kerroin, joten en pääse liikaa rohkeudellani kehuskelemaan.
Tällaisia ajatuksia siis tänään. Hyvin pyyhkii, mutta toki tarkkana oltava itsensä kanssa. Hyvää pelaamatonta päivää kaikille!
Sulla on kyllä tosi hyvä meininki! Painit tosi hyvin vaikean riippuvuuden keskellä. Tosi kiva myös, että positiivista elämänasennetta löytyy! Isot pisteet myös sun vaimolle tuesta ja avusta!
Toi pelihimo josta nyt puhuit on täysin normaalia lopettavalle addiktille. Aivot tosiaan ihan oikeesti alkaa huijaamaan ja “unohtamaan” häviöt ja houkutus peleihin palaa. Nyt vaan sitkeästi tämänkin vaiheen yli ??Itse olin myös tunnepelaaja ja käsittelin (eli en käsitellyt) tunteita aina pelaamalla. Nyt on terveet mallit siihen, johon ei kuulu pelit. Mainiota, että olet tunnistanut itsessäsi myös tuon tunne pelurin. Se että tunnistaa ongelman on aika tärkeää, jotta voi tehdä sille jotain ?
Kiitos Driimeri kannustuksesta Tämä, toistaiseksi vielä verrattain lyhyt, aika on kuitenkin pisimpiä pelaamattomia hetkiä pitkässä pelihistoriassani, joten olisikin ihme, jos ei vieroitusoireet pamahtaisi kunnolla päälle. Alkuhan menee tietysti aina kunnon pelikrapulassa suht helposti, kun on vielä paha olo tuoreessa muistissa, mutta sen jälkeen alkaa oman mielen kanssa taistelu. Tällä kertaa eväät siihen on ainakin paremmat, joten miekat on teroitettu tappeluun
Pelihimoa ei kuitenkaan karkuun pääse, joten pitää vain oppia elämään sen kanssa. Kyllähän nekin tunteet aina lopulta ohi menevät. Eilen vielä juuri ennen nukkumista teki lyhyen aikaa mieli pelata, mutta tänään ei enää ole mieli tehnyt (kuitenkin jo tunnin hereillä ).
Nyt eletään mielenkiintoisia aikoja. Huomenna tuleva palkka olikin hieman isompi ja sen lisäksi tulee vielä kuukauden aikana vähän lisää palkkoja, joten voi olla että saan kuin saankin Norwegianin maksettua loppuun jo tämän vuoden puolella. Ainakaan paljoa sitä ei jää
Muuten mennyt ihan mukavasti. Eilen tosin oli hieman pelihimoa havaittavissa ja oikein harmitti, kun mietti että ei voi lyödä vetoa edes silloin, kun menee livenä seuraamaan urheilua. Oma mieli on kyllä jännä juttu, kun samoilla vanhoilla keinoilla sitä yrittää kusettaa itseään. Yöllä taas sitten vaihteeksi näin pelikoneunta, kun jostain piti saada rahaa ja ajattelin, että tonnilla pyöräyttelen slottia 10e/laaki. Olinkin alkuun voitolla hieman, mutta siitä ne alkoivat huveta ja ahdistus kasvoi. Positiivista oli, että oli kiva herätä, kun pienen pohdiskelun jälkeen tajusi, että unta se vain oli
Joulua kohti siis mennään pelaamatta, joten fiilikset on hyvät! Hyvää pelaamatonta viikkoa palstalaisille!
Ai jumalauta, kun tuntuu hyvältä! Koko normaalia isompi palkkahan siinä meni, mutta nyt on Norwegian maksettu! :mrgreen:
Ketjuni ensimmäistä viestiä kun katsoo, niin nyt on siis tuo korkeakorkoinen kulutusluotto ja luottokortti kuitattu pois, joten olen pelivelaton mies! Tai onhan sitä vielä sitä “opintolainaa” maksettavana reilu 5300e, mutta sitä lyhennän hiljalleen vajaa 80e kuussa, joten antaa sen aikanaan sieltä sulaa pois.
Tunne on siis nyt vähintäänkin hyvä ja jatkossa pitää vain pitää huolta siitä, että tuolle tielle en enää palaa. Toki siinä on tavoitetta kerrakseen, mutta se ei vähennä tämän päivän ja menneiden kuukausien suoritusten arvoa! Toki suurin kiitos tästä kaikesta kuuluu vaimolleni, koska hän on pitänyt meidän perheen taloutta pystyssä, kun itse ollut täysin pa. Tammikuun vuokran hän joutuu tietysti vielä maksamaan, mutta sen jälkeen otan miehen roolin ja alan maksamaan perheen menoja
Minulle sopii hyvin rahattoman miehen rooli, joten mielelläni otan jatkossa maksumiehen roolin ja antaa vaimon säästää itselleen. Ainakin ne rahat menee varmasti hyvään käyttöön. Minä saan puolestani mielihyvää siitä, että voin olla hyödyksi, kun on niin monta vuotta tuntenut itsensä täysin alhaiseksi pelinarkomaaniksi.
Hyvää pelaamatonta loppuviikkoa palstalaisille!
Hyvä sinä! ? Oikein hyvänmielen teksti tämä.
Jatketaan pelittömänä, lämmintä joulunodotusta.
Kiitos lihanna lämpimistä sanoista Sinunkin tarinassa on paljon yhtäläisyyksiä itseni kanssa ja hienosti olet aloittanut pelaamattoman elämän ja varmasti ihan eri fiilikset nyt lähestyvää joulua kohtaan kuin vuosi sitten. Pitää osata iloita omista onnistumisista, mutta tietysti hyvä myös muistaa, että millaista se aika pelaamisen kanssa oikeasti oli.
Psykologin kanssa tuli juteltua todennäköisesti viimeisen kerran tämän vuoden puolella. Aikaisemmilla kerroilla oltiin keskitytty siihen pelaamiseen ja käyty myös lapsuutta läpi, nyt mietittiin jo hieman tulevaisuutta. Hänkin kertoi, että yleensä ensimmäiset 1-2 vuotta on ne kriittisimmät vuodet, jolloin repsahduksen mahdollisuudet ovat suurimmat. Sen vuoksi oman rahankäytön suunnittelu on tärkeää ja on hyvä tehdä pelaaminen tehdä itselle vaikeaksi. Olen kuitenkin itselle uudessa tilanteessa, kun rahaa alkaa jäädä käyttöön ja joskus se voi aiheuttaa peliriippuvaiselle himon pelata.
Sen vuoksi tulen varmasti jatkamaan samalla systeemillä, jossa nettipankkiin pääsy on vaimon tietämän pin-koodin takana. Kyllähän peliriippuvainen halutessaan keinot pelaamiseen aina löytää, mutta jo se, että homma on hankalampaa ja rahankäyttöä valvotaan, rauhoittaa omaa mieltä.
Sinänsä suunnitelmat rahankäytölle on toki olemassa, kun aion nyt alkaa “tuhlaamaan” rahojani meidän kaksihenkiseen perheeseen. Lisäksi tammikuussa alan säästämään rahaa asuntoa varten. Muutama vuosi säästämistä ja voi alkaa haaveilla, että voisi joku päivä ottaa ensimmäisen tarpeellisen lainan ja omistaa ikioman kodin - sen mitä on tähän asti pystynyt vain kateellisena katsomaan vierestä, kun pelaamattomat tuttavani ovat hommanneet
Hyvää pelaamatonta päivää kaikille!
Mukava joulut meneillään perheen parissa. Sinänsä erikoinen, kun on ollut oikeasti pelaamatta hetken aikaa. Muistan vain yhden joulun ennen tätä, kun olin juuri ennen joulua pyrkinyt aloittamaan pelaamattoman elämän.
Huomenna vaimo lähtee reissulle ja jään muutamaksi viikoksi yksin. Sinänsä ei huoleta, mutta toki kannattaa mielessään siihen valmistautua. Jätti minulle myös lahjaksi saamamme rahat. Kysyin toki uskaltaako jättää ja hänkin sanoi, ettei peliriippuvaiselle toki pitäisi liikaa rahaa jättää hyppysiin. Otan ne kuitenkin itselleni säilöön ja kyllähän minä ne hyvässä tallessa pidän Oikein hävettää, kun miettii, miten olen aikaisemmat lahjarahat aina pelannut. Myös viime vuotiset, jotka oli annettu meille, ei vain minulle 
Tänä vuonna menee parempaan käyttöön.
Jos positiivisuuden kautta ajattelee, niin varmaan ihan hyvää tällainen “pikku harjoitus elää yksikseen” tekee tähän paikkaan. Rehellisyyden nimissä olisin tässä vaiheessa vielä liian heikko selviytymään kokonaan yksin, mutta muutama viikko menee varmasti ihan hyvin. Nöyrästi vain päivä kerrallaan eteenpäin.
Hyvää pelaamatonta joulua kaikille!
Useampi tunti pitää odotella yksin junaa keskellä tuppukylää. Ajankuluksi juon siis muutaman oluen ainoassa aukiolevassa baarissa. Taskussa siis edelleen lahjarahat ja valehtelisin jos väittäisin, etteikö tekisi mieli mennä R-kioskille ja lyödä pitkävetoa. Myönnän, että katsoin mitä pelejä nyt alkaisi ja millaisia kertoimia saisi, mutta pelata en aio. Pidän itselläni lompakossa aina korttia, johon olen kirjoittanut syitä pelata ja syitä olla pelaamatta. Laitetaan tähän palstalaistenkin luettavaksi, kun samalla saan mielessäni itsekin niitä mutustella
Syitä pelata:
-voin pelata vielä viimeisen kerran
-ilmaispelejä voin pelata
-oluen kanssa voi vähän pelata
-veikkaamisen kanssa minulla ei ole ongelmia
-olen ollut kauan pelaamatta, voin palkita itseni
-uutta peliä voi kerran kokeilla
Syitä olla pelaamatta:
-menetän vaimoni
-haluanko olla sellainen ihminen, jota edes itse en kunnioita?
-en jätä pelaamista vain yhteen euroon
-katso kellosta, kauanko pelihimo kestää
-mieti, mitä vahinkoa aiheutan aivoilleni
-en enää ehdi perustaa perhettä
-haluanko taas valehdella
-olen käyttänyt samaa syytä pelata aiemminkin
-mene mielummin urheilemaan tai ostajotain hyvää
-olen vahva, kun kieltäydyn pelaamasta
Varmasti monilla täällä on juuri noita samoja itsevalheita ja syitä, miksi muka voisi pelata. Järkiargumentteja kun katsoo, niin ei tietysti ole kahta sanaa, kumpi puoli noista voittaa. Pelihimolla tietysti on järjen kanssa vähän tekemistä, mutta onneksi minulla kuitenkin on se oma tahto. Mieli saa tehdä, mutta pelata ei ole pakko.
Tapan siis lisää täällä aikaa ILMAN pelejä ja tiedä vaikka seuraavan oluen kohdalla alkaisi häiritä puhelimella joitain kavereita ja toivotella jouluja