Muutama viikko sitten altistuin koronalle ja oireilun jälkeen sain positiivisen tuloksen. Tauti on ollut meikäläisen kohdalla maltillinen, mutta en ole ennen näin pitkään sairastanut “pikku flunssaa”. Omituisia oireita.
Puolison kanssa pidettiin etäisyyttä ym., mutta pian hän sairastui myös. On kärsinyt vähän pahemmista oireista. Mutta kotona pärjätään. Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Tutun jannun vanhempi lähti tällä viikolla sairaalaan, kun henki ei kulje.
Pässit määkii somessa maskeista ja rajoituksista ja oikeuksistaan. Voi sairastukaa ihmeessä te foliopäät! Tämä tekee juopolle hyvää, kun ei pääse hakemaan viinaa. Elämäni tipaton.
Hei. En ole ollut dokaamassa enään vuosiin, joten on helpompi olla ja pitää etäisyyttä. Kyllä tuli mieleen, etten ennen olisi kyennyt pitämään etäisyyttä. Niin itsekäs olin, että oli päästävä juomaan, tai kauppaan vaikkei olisi ollut järkevää.
Hullua hommaa se oli, jopa leikkauksesta toipumassa, tikit vielä paikoillaan mahassa, piti juoda sammuksiin.
Jälkeenpäin olen ajatellut, että ihme varjelus on ollut, ettei käynyt huonosti. Ehkä ne vanhempien ja isovanhemman rukoukset puolestani auttoivat. Oli miten oli, kiitollinen olen, että pääsin irti viinasta ja nyt on järki päässä ja mieli kiitollinen. Enkä kärsi onneksi yksinäisyydestä, puhelimelle voi soitella tai netin kautta, tai ulkona tavata.
Vein tänään kuluneen viikon pullot kauppaan. Oli kahdeksan parin desin vodkapulloa (Magic Ice) ja kaksi litran viinipulloa. Aikamoinen määrä annoksia naiselle.
Eli ei mitenkään hyvin, toivottavasti teillä muilla paremmin.
Mun miehelläni on korona. Olimme tuossa taannoin eräässä mestassa, josta ilmoitettiin altistuksesta, isäntä sai oireita, meni testiin ja positiivista näytti. Mulla ei ole mitään oireita(Tai on, muttei mitään sellaisia, mitä ei olisi muutenkin joka päivä, ehheh :mrgreen: ) ja ajattelin, ettei maksa vaivaa mennä testiin, koska se näyttäisi mulla erittäin todennäköisesti positiivista(Ihan siellä samassa paikassa olin altistumassa ja sen jälkeen elellyt isännän kanssa yhtä läheisesti, kuin aina ennenkin) ja joka tapauksessa elän tässä nyt niin, etten ota lähikontaktia muihin ihmisiin. En ole peloissani, enkä oikeastaan edes huolissani. Kaiken aikaa olen suhtautunut niin, että tulee, jos on tullakseen. Isännälläkään nuo oireet eivät toistaiseksi ole lainkaan pahoja: lievää lämpöä, lihassärkyä ja kurkkukipua vain ja tässä on kuitenkin kulunut pitkälti toista viikkoa altistumisesta ja n. viikko oireiden alkamisestakin.
