En keksinyt parempaa otsikkoa, sorry. Alkoholin kultukseni on lähtenyt oikeastaan laskuun, koska nukun suurimman osasta päivää n. 2 tunnin mittaisia jaksoja. Öisin yleensä kuitenkin kykenen nukkumaan jopa 10 tuntia putkeen, jonka jälkeen vapisen ja oksentelen, vaikka alkometri näyttää edelleen yli 1,5 primillea. Alkoholinsietokyky siis selvästi noussut tai sitten heikentynyt. Päiväni kuluvat useimmiten tietokoneen, telkkarin ja pullon kanssa. GTI oli viimeksi 1050 ja risat. Silti ei ole motivaatiota hoitoon, mutta kuitenkin sisimmässäni haluaisin lopettaa. Mistä apua?
Huomenta. Kovin tutun oloinen tilanne viiden vuoden takaa. Minulla oli tietokoneen, telkkarin (milloin jaksoin niitä käyttää) ja pullon lisäksi seuranani päänisisäiset äänet ja pikku-ukot.
Lopulta hoitokin kelpasi ja menin useaksi kuukaudeksi hoitoon. Huomaa, en katkoon vaan hoitoon.
Lopputulos oli hyvä ja raitistuin. Tänäkin aamuna saan lähteä töihin virkeänä ja tasapainoisin mielin, vaikka kello on vasta aika vähän.
Suosittelen hoitoon menoa, koska omin voimin tai pelkästään tämän “kirjeopiston” kautta tuskin raitistut. Onko tarkoituksesi, unelmasi vielä vain vähentää juomista?
Plinkki on hyvä, mutta enpä usko, että ainakaan minua olisi pelastanut siinä vaiheessa, jossa olin pahimmillani. Tuo vaihe oli paljolti samanlainen, mistä sinä nyt kerrot.
Päätöksen ja ratkaisun kohdallasi teet tietysti vain sinä itse…
Hei Missy,
Pahimpien putkien aikana juomiseni oli hyvinkin tuon tyyppistä. Heräsin keskellä yötä ihan hirveään tuskaan ja ahdistukseen, kun promillet alkoivat laskea. Join vähän ja jatkoin unia. Tai valvoin ja join niin kauan että, taas sammuin. Totaalisen tiltin jälkeen saattoi unta riittää kuusikin tuntea putkeen, mutta ei sen pidempään. Tuollaiset jaksot kestivät minulla pisimmillään viikon tai vähän päälle, jonka jälkeen aina revin itseni jotenkin selväksi. Pelottava kokemus oli myös se, että pitkienkin selvien jaksojen jälkeen juomiseni riistäytyi muutamasta oluesta heti tuohon moodiin; eli siis en voinut turvallisesti nauttia pieniäkään määriä alkoholia ilman, että putki olisi jäänyt päälle. Millään ei hallinan pettäessää ollut merkitystä. Ei rahalla, ei itselle tai muille tehdyilä lupauksilla, ei työpaikalla - ei millään. Noiden kokemusten jälkeen näen punaista aina kun kuulen kommentin, että alkoholisteilta puuttuu vain itsekuria. Jokainen pakonomaisen juomisen kokenyt tietää, että itsekurilla ei siinä tilanteessa ole mitään merkitystä.
Eli voin siis sanoa ainakin aavistavani, mille sinusta tuntuu ja mitä käyt läpi. Se mistä raitistumisen halu lopulta löytyy on hyvin henkilökohtaista; tälläkin palstalla kirjoittavilla se on löytynyt/löytymässä aivan eri kautta. Minulla apuna ovat läheiset ihmissuhteet, joita en halua menettää sekä ihan vaan elämänhalu, sillä tiedän että juominen tappaa minut; ensin henkisesti ja ihan pian myös fyysisesti. Ensimmäisten askelten ottamiseen sinullakin voisi motivaatio löytyä ihan fyysisen terveyden takia: läheltä seuranneena tiedän, että alkoholin aihettamat maksavauriot mm. ovat oireiltaan erittäin ikäviä.
Voimia, rohkeutta ja jaksamista sinulle. Kaikki kääntyy vielä varmasti parhain päin!
Kiitos vastauksistanne
Tilanteeni ei ole yhtään parantunut, mutta aika sossuun varattu maksusitoumusta varte, jotta pääsisin pidempiaikaiseen hoitoon. Kotona pameja, joilla koitan huomenna yrittää lopettaa juomisen. Jollei onnistu, niin ensin katkolle ja sieltä esim. tervalammelle (vaikka itselläni on hoidolliselta kannalta paikasta ainoastaan huonoa sanottavaa). Toivoisin pääseväni Kalliolaan tai hoitokoti Tuhkimoon, mutta ne lienee tarkoitettu työssä käyville ihmisille lähinnä. Itse en ole juomisen vuoksi kyennyt pariin vuoteen työhön.
Suosittelen.
Tuossa hoito joka kestää perushoidon lisäksi 11kk jatkohoidon ja jos sittenkin vielä epäröi, niin vielä viikon mittaisen lisätuen siellä hoitolaitoksella. Edellyttäen, ettei ole juonut tai käyttänyt muita päihteitä sitä ennen. Tuo jatkoviikko on heidän mukaan elinikäinen ja “ilmainen” jos tuntee tarvetta siihen.
minnesota-hoito.fi/valikko.htm
Suosittelen!!!
Kiitos paljon linkistä Pitää koittaa hakeutua tuonne, mikäli saan maksusitoumuksen. Sossussa sanoivat, että a-klinikan kautta ja sinne nyt koitan saada aikaa. Olin selvinpäin jonkin aikaa edellisen postaukseni jälkeen, mutta retkahdin yhdestä shampanjalasillisesta tuttavan häissä juomaan itseni sammuksiin ja aamulla taas kauppaan hakemaan lisää krapulaan. Nyt sinnittelen tässä ja katkokin ois tarpeen, kunhan vaan joskus heräisin tarpeeksi aikasin. Huono tekosyy, tiedän, mutta ku klo 10 on viimeistään oltava päivystyksessä, niin en yleensä herää edes herätyskelloon. Tänäänkin vasta klo 11.30, vaikka vakaa aikomus oli lähteä katkolle aamulla ja oli känny soimassa + kamat pakattuina. Huomenna taas uus yritys…
Edit: Niin siis tarkotus kaiketi lopettaa kokonaan, vaikka edelleen kuvittelen jotenkin oppimaan kohtuukäyttöön. Järjellä tiedän sen olevan mun kohdalla mahdotonta, mutta tunteen tasolla kuvittelen pystyväni siihen.