Moi!
Palasin kirjoittamaan tähän ketjuun. Meillä neuvolantäti teki ls-ilmoituksen kun kerroin vauvan neuvolassa että mies on narkomaani. En muista oliko hän vielä silloin “radalla” vai jo hakeutunut hoitoon. Sain kutsun lastensuojeluun tapaamiseen, ja toisen kerran mieskin oli mukana, silloin oli jo ollut kuntoutuksessa pari kk. Siellä tein selväksi kantani että mies ei voi tavata lasta jos käyttää jotain mutta muuten voi. asiakkuutta ei tullut, totesivat että ei ole tarvetta kun mull homma hanskassa. Asiaan tuntui vaikuttaneen se että mies oli muuttanut heti pois kotoa kun sain selville että narkkaa. Asiallista toimintaa lastensuojelussa siis meillä, ei valittamista.
Pakko kirjoittaa kun on kauhea syyllisyys menneisyydestä päällä. olin naimisissa juopon kanssa, ja muutenkin sitten huomasin henkisiä ongelmia. Sekä varmaan alkoholin aiheuttamaa yliseksuaalisuutta. Nyt on vain tullut esille asioita lapsen suusta että mitä hän joutui näkemään ja kokemaan, eli ei olleenkaan olisi tarvinnut sellaista kokea. onneksi hän puhuu jo niistä niin luulen että selviää etenpäin. Mutta viekää lapset hyvin hyvin kauas juopoista ja muista raakuuksista, ihan oikeasti jos ei itse jaksa niin kyllä pitää lastensuojelun olla hereillä ja ottaa lapset pois. yleensä toinen vanhemmista joka ei juo (ei ainakaan alkoholistisesti) on niin väsynyt ja turra sekä jotenkin “paatunut” siihen tilanteeseen ettei edes välttämättä tajua mitä traumoja lapset saavat. saavat tokis iitäkin kun viedään kotoa pois, varmaan yhtä kova trauma.
on niin surullista miksi joidenkin kohtalo on olla juomahelvetissä, ilman omaa syytään.
Ihminen kuitenkin selviytyy monesta asiasta kunhan vain sinnikkäästi menee eteenpäin ja aika tulee väliin, häpeäkin laantuu kun itse elää kunnolla niin sitten huomaa ettei ole mitään aihetta hävetä muiden tekemisiä.
Anniinalle.
Oletko hakenut apua päihdeongelmaasi? Siis oikeaa apua?
Tiedän kokemuksesta, että sitä ei saa a-klinikalta. Tiedän ja tunnustan itse käyneeni a-klinikalla vain sen takia, että sain näyttää hoitavani itseäni. Pystyin hyvinkin juomaan antabuksen kanssa - aluksi hieman naama punotti hieman enemmän ja meinasi olla vatsa löysä, mutta pakonomainen tarve juomiseen oli suurempi kuin oireet, jotka tulivat antabuksen kanssa juomisesta. Minun piti menettää - ehkä liiankin paljon - ennenkuin ymmärsin sairastavani alkoholismia. Käytin hyväkseni läheisiäni, jotka tukivat ja auttoivat minua kun join. Jos läheiseni olisivat aiemmin ymmärtäneet lopettaa minun hyysäämiseni, niin aiemmin olisin ollut tilanteessa, missä olisi ollut pakko lähteä hakemaan apua.
a-klinikalta en saanut apua. Yritettiin vähentää, mutta ei se onnistu. Ei varmasti kenelläkään, jolla on tämä sairaus. Minusta oli kummallista, että a-klinikan lääkäriltä piti saada puolto päihdekuntoutukseen paikkaan, missä hoidetaan päihdeongelmaa sairautena. Liekö heillä tulostavoitteeseenpääsy syynä, kun ensin piti olla käynyt tarpeeksi usein heillä ennenkuin maksusitoumus tuli oikeaan päihdekuntoutukseen.
Mikään lääke ei auta alkoholismiin. Mikään lääke ei auta huumausaineiden käyttäjien raitistamiseen.