Ei niitä A-A-ryhmiäkään valitettavasti ihan joka kylässä ole ja pienissä kaupungeissakin usein vain kerta viikkoon, ehkä.
Toki voi itse perustaa, mutta se vaatii sitten jo vakaammalla pohjalla oman raittiuden kanssa olemista, että jaksaa mahdollisesti viikkoja tai kuukausia odotella itsekseen siellä kellarin kerhohuoneessa kello 19, että sattuisikohan joku muukin olemaan raittiudesta kiinnostunut ja vielä vaivautumaan paikalle?
Meidän kylässä ei ole A-A-ryhmää, enkä minä ole vielä tarpeeksi raitis perustamaan. Lähimmät kolme ryhmää ovat 30-40 kilometrin päässä kukin 1 kertaa viikko ja näistä yhteen on mahdollista kulkea joukkoliikenteellä. Onneksi on! Siksi toivoisi, että päiväryhmiäkin olisi enemmän. Pitkänmatkalaisille tuottaa usein ongelmia päästä kotiin kello 21 jälkeen. Joskushan toki AA:laiset ovat niin omistautuneita, että hakevat meitä pikkukylien alkkiksia palavereihin. Näin oli yhteen aikaan Itä-Suomen puolessa. Meitä tuli toki kyytiin kolme samalta kylältä, mutta silti siinä tuli hakijalle ja kotiinviejälle kilometrejä reilusti 200km ja monesti kyytiläisillä ei ollut maksaa polttoaineista.
Mulla epäonniostui Minnesotahoito, jossa olisi ollut tarkoitus jatkaa jatkohoidossa, jo aloitusjakson aikana. Ei liittynyt minun mielestä Minnesota-ideologiaan eikä motivaation puutteeseen, vaan yksilöiden väliseen ymmärryksen puutteeseen, kommunikaation puutteisiin. Silti se oli paras hoito, missä olen ollut. Muut hoidot oli ihan huuhaataa. Rangaistaan sairaudesta rajoittamalla ravitsemusta, liikuntaa yms. hyvinvointiin liittyviä asioita ja askarrellaan pahvikissoja ja kysellään: “Miten kieltäydyn päihteistä, jos kaveri tarjoaa?”. Kuka hullu hakeutuu hoitoon, jos ongelmana on, että juo kun kaverit tarjoaa? Jatkoin varsinaisesta hoidosta lähdettyäni kaksi viikkoa käyden joka ilta AA:ssa, mikä vaati että olen majoituksessa siellä kaupungissa kaverini luona, joka juo koko ajan ilman aikomustakaan lopettaa. Se Minnesota ja AA tehosi niiin hyvin, että pystyin olemaan juomatta, vaikka toinen joi vieressä (toki mahdollisimman paljon päivisin olin muualla liikkeessä) kokoajan, mutta eihän sitä voinut kovin kauaa jatkaa.
Piti lähteä kotiin eikä edelleenkään juotattanut, mutta matkalla kotiin, kaveri(???) soittaa, että juoppo exäni, jonka olin jättänyt hoitoon lähdön takia, ja katkaissut yhteydet häiritsemisen takia on hänelle soitellut, että minä en anna hänelle erästä tavaraansa, jonka vartavasten erotessa halusi jättää minulle, koska “ei tarvitse sitä”. En minäkää ko tavaraa tarvinnut ja hänelle sen voin antaa viemällä sen hänen ovelleen, kun minulle sopii, mutta en voi vastata viesteihinsä, koska siitä alkaa ralli… No kaveri(!) oli sitten uskonut exää ja kertonut, että olen tulossa kotiin ja tämä oli kaljapurkkikourassa odottamassa portailla. Hurmuri käyttäytyi hyvin sen aikaa, kun äitini oli paikalla…
