Äitini sai sairaalassa Oxanest nimistä oksikodonia sisältävää lääkettä SUONENSISÄISESTI. Mikä tarkoittaa sitä, että suonensisäiseen käyttöön tarkoitettu lääkevalmiste oxanest soveltuu suonensisäiseen käyttöön, mutta on yliannostilanteissa tappavan vaarallinen. Älkää koskaan ottako edes suonensisäiseen käyttöön tarkoitettua lääkevalmistetta edes rektaalisesti, tai vielä parempaa, älkää edes menkö 10 metriä säteelle kyseisestä lääkevalmisteesta, tai teille voi kehittyä riippuvuus, josta on äärimmäisen vaikea päästä irti. Olen kokeillut, sairaalan teho-osastolla kyseistä nestettä itsekin IV käytössä ja hehkutan sen olevan morfiinin tasoista kipulääkettä. Älkää silti koskeko oksikodoniin, edes silloin kun lääkäri määrää sitä, koska täällä ei saa yllyttää ketään käyttämään mitään. Lopettakaa myös hapen hengittäminen, jos pystytte vain vieroittautumaan tästä häpeällisestä tavasta, happi saa elimistössä aikaan vapaita radikaaleja, jotka vahingoittavat soluja.
Mä sain tuota sen minimaalisen yhden piikin ku pari luuta poikki. Sekin melkein 3h:n odottelun jälkeen. Tulivat juosten, olinhan rehellinen ja kerroin että saan pari arttua/pv et pääsisin eroo bubrest. Olin just ja just saanu kepit vessareissulle ni tullaa pyörätuolin kans ja annetaa piikki. Huomasin kyl avokin kans et jotain kunnon opparia tuli ku alko juttuu riittää ja hyvä fiilis. Eipä ollu sen jälkee ku 3pv tramadolil ja loput Panadolil meni ennenku sai edes pari arttuu enemmän ja voltarenia jota ei myöskään kirjotettu…
Se olis kyl kidutusta ellei noita saattohoidossa määrättäis, usein lopullisen kuolindiagnoosin jälkeen. Kyllä mä kannatan et syöpäpotilaat elää viimeiset päivänsä kiduttomasti joten kannatan heille noita lääkkeitä; en tiedä onko tämä nyt sit hehkutusta mut te joilla on vain ½v elinaikaa, pyytäkää Oxanestia mikäli kärsitte kovista kivuista…
Erittäin hyvä topic. Minäkin tahdon avautua tästä lääkeaineesta. Sain sairaalassa ensimmäiset pistokset lihakseen. Välittömästi tuli lämmin virtaus päästä jalkoihin ja sitä seurasi kaiken puolin ennenkokematon mielihyvän tunne. En kuitenkaa jääny ainakaan tietoisesti kaipaamaan sitä. Kului pari vuotta ja sain käsiini sen isoimman paketin 20mg oxynormeja. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Alkuun riitti yksi kapseli kahdelle päivälle. Lopulta 4h päästä joutu lisää ottamaan.
Tarkoitus ei ole hehkuttaa mutta ne 2kk oli parhaita aikojani elämässä. Tai niin kuvittelin. Aloin huomata et lähimuisti kärsi, en esim. Muistanu jos aamulla sain tehtäväksi siivota tai käydä kaupassa päivän päätteeks, unohdin ne. Sivuvaikutukset alko huomaan siinä vaiheessa kun tarvitsi pari kertaa päivässä lisätä annosta jotta pysyisi se hyvämieli yllä. Pahin oli edessä. Kun paketti loppu olin hankkinu kohtalaisen kiintymyksen aineeseen. Fyysisesti olin kipeä mutta pahin oli mielihalut. Vaikka autoin itseäni pubrella jatkuvasti kaipasin sitä lämmintä, hieman puutunutta tajutonta euforiaa. Nukkumisesta ei tullu mitään ja vielä kuukauden jäkkeenkin heräsin yöllä tuskanhiessä etsimään, oisko johonki laatikon perukoille jääny kapsulaattia.
Tällähetkellä aikaa on kulunut kutakuinkin vuosi mutta silti välillä kaipaus. Järki sanoo että ei todellakaan siihen enää kosketa mutta muistijälki päässä haluaa.
Vedin itse viikko sitten 20 mg Oxanestia ja en huomannut yhtään mitään vaikutusta . Olin ennen sitä noin 24 h aikaisemmin vetänyt 8 mg buprenorfiinia . OxAnest ei toimi ainakaan buprenorfiinin käyttäjillä millään tavalla, ellei annos ole vähintään 100 mg!