Kohtuukäyttöön pyrkiminen

[RonjaK]

Hei, olen uusi tällä palstalla ja ensimmäistä kertaa yritän tehdä jotain konkreettista alkoholin käytön vähentämiseksi. Olen nelikymppinen nainen ja jonkinlaista pientä ongelmaa juomisen kanssa on ollut varmaan teini-iästä asti, mutta hommat ovat pysyneet kuitenkin enimmäkseen hanskassa näin keski-ikään asti. On töitä, puoliso, kaikki muuten mallillaan, mutta tiedostan alkoholinkäyttöni tuovat riskejä kaikille elämän muille osa-alueille (mukaan lukien terveys).

En ole kauheasti ketjuja täällä vielä ehtinyt lueskelemaan, niin en tiedä millainen “kulttuuri” täällä on - vastailevatko ihmiset paljon muiden juttuihin vai huuteleeko suurin osa niin sanotusti tyhjyyteen. Itse kirjoitan tätä pääasiassa itselleni, mutta kaipa sitä jonkinlaista vertaistukea täältä hakee - muutenhan olisi sama kirjoitella vain päiväkirjaan, jos ei mitään reaktioita halua muilta ihmisiltä.

Tulen tänne varmaan kirjoittamaan useammankin tilannetta taustoittavan esittelytekstin selventääkseni, miksi juominen huolestuttaa ja miten yritän sitä nyt paremmin hallita. Vaikka tämä nyt onkin vain nimetöntä nettikirjoittelua, kyseessä on minulle iso askel, sillä en ole koskaan halunnut kenellekään myöntää mitään ongelmaa, vaan olen sitä pyrkinyt visusti kieltämään ja piilottelemaan suuren häpeän vuoksi. Toivonkin täältä löytäväni jonkinlaista tukea ja kenties neuvoja ilman tuomitsemista. Palaan piakkoin asiaan…

[Kanisteri]

Tervetuloa minun puolesta.

[Lintuanna]

Hei @RonjaK ja tervetuloa joukkoon mukaan! Kirjoittaminen auttaa itsetuntemuksen lisääntymisessä ja tilanteen hahmottamisessa, joten se kannattaa. Kovasti tsemppiä sinne❣️

[RonjaK]

Kivaa, tähän oli ehtinyt tulla jo pari vastausta Kiitos @Lintuanna ja @Kanisteri, mukavaa kun toivotitte tervetulleeksi.

Lähdenpä tässä nyt sitten jäsentelemään tilannettani, kun olen sitä viime aikoina kovasti miettinyt. Olenko minä nyt edes mikään alkoholisti vai murehdinko turhia, miten sen nyt määrittelisi jne. Päädyin tekemään täällä Päihdelinkin sivuilla testin, jossa piti vastata kysymyksiin edellisen vuoden ajalta alkoholin käytöstä ja sain 14 pistettä, mikä tarkoitti kohonnutta riskiä.

Mietin, että jos tekisin nyt jonkin ihan perusteellisen ja täysin rehellisen juomispäiväkirjan ja näyttäisin sen jollekin lääkärille tai mille lie asiantuntijalle, tuskinpa he niiden juotujen määrien perusteella leimaisivat minua alkoholistiksi - toki juon yli suositusten, mutta en mitään huikeita määriä. Mutta jos tämä samainen lääkäri näkisi pääni sisälle ja tietäisi, miten paljon ajattelen alkoholia ja miten pitkälti elämäni pyörii juomisen ympärillä, asia olisi täysin eri. Ei mikään niin sanotusti terve ja normaali ihminen varmasti mieti heti aamulla herätessä, että saako tänään juoda ja miten paljon ja mitä joisin ja mihin aikaan saan ottaa ensimmäisen ja miten voin juoda lisää jne jne jne… tätä se minun päänsisäinen ralli on pelottavan suuren osan ajasta.

Suvussa on paljon alkoholismia ja olen huomannut toistavani isäni kaavaa ihan pilkulleen, sitä mitä nuorena halveksien katselin. Yritän juoda sen “hyväksyttävän” määrän jälkeen salaa lisää milloin milläkin kommervenkillä, niin säälittävää kuin se onkin. En tiedä, onko puoliso huomannut eikä vain sanonut asiasta mitään - meillä on molemmilla vahva taipumus vältellä ikäviä asioita ja ongelmista puhumista, joten on mahdollista että hän ei ole vain halunnut ottaa asiaa puheeksi. Se hävettää ihan suunnattomasti, jos hän on tajunnut minun niin sanotusti salaiset ryyppyni. Olen luvannut itselleni sata kertaa, että ainakin ne salaiset ryypyt lopetan, mutta kuinkas käykään… hyvät aikomukset menevät saman tien ulos ikkunasta, kun saan vähänkään promilleja vereen

Viime viikonloppuna onnistuin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vastustamaan kiusausta, mikä ehkä toimi nyt jonkinlaisena innoituksena myös tälle palstalle rekisteröitymiseen. Mitäs jos viimeinkin yrittäisin tehdä asialle jotain, asettaa itselleni rajoja ja pysyä niissä? Nyt olisi hyvä aika ottaa itseään niskasta kiinni, kun en ole mitenkään syvällä suossa. Pyrin raportoimaan tänne kuulumisia, ollen näin jollain tavoin tilivelvollinen itselleni ja kenties joillekin palstalaisille, jos heitäkin kiinnostaa

[Elea]

Tervetuloa kirjoittelemaan! Ja lueskelemaan. Kummastakin on ollut ainakin itselleni apua ongelman jäsentämisessä.

[Olga]

Moi @RonjaK - tervetuloa mukaan. Hauskaa saada riveihin vahvistusta etenkin Vähentäjien puolelle. Lopettajien ketjuissa on vilkkaampaa, kirjoitella voi vapaasti kaikkiin ketjuihin.

Tilanteesi on hyvin samankaltainen kuin minulla. Tein itse vähentämispäätöksen muistaakseni lokakuun lopulla 2024. Se oli hyvä päätös, ja vähentäminen on ollut helpompaa kuin olin kuvitellut. Asia on hyvin henkilökohtainen, ja Plinkin porukasta on ollut mukavasti tukea missä sitten viiletänkin.

Semppiä siis!

[Haav3]

Hyvää pohdintaa tilanteestasi. Minulla on ollut samanlaisia huomioita omassa elämässäni. En juonut yli riskirajojen, mutta alkoholi ja juominen pyöri joka päivä mielessä. Käytin paljon energiaa siihen, että pohdin koska juon tölkin olutta päivän aikana. Tunnistin, että alkoholi on saanut minusta otteen. Minua auttoi päätös olla 100 päivää juomatta ja sinä aikana osallistuin plinkin 30-päivän s-postikurssille. Suosittelen lämpimästi tuota kurssia. On silmiä avaavaa nähdä omat ajatusvääristymät ja toimintamallit, jotka saa juomaan. Nyt on vuosi takana ja olen kahdesti nauttinut alkoholia illanistujaisissa. En enää ajattele alkoholia tai siis vain sillä tavalla, että en kyllä ehdi käyttää sitä. On aikamoinen aikasyöppö! Tsemppiä matkallesi!

[RonjaK]

Hei ja kiitos taas vastauksista kaikille. Lämmittää mieltä, kun toivotetaan tervetulleeksi ja kommentoidaan Kieltämättä vähän pelkäsin jääväni yksin huutelemaan tyhjyyteen, mutta täällä onkin mukava vastaanotto.

Olen nyt pitkään mietiskeltyäni päätynyt siihen, että täytyy asettaa itselleni jotain konkreettisia rajoja ja “sääntöjä”, vaikka se toisaalta tuntuukin vähän lapselliselta. Jos vain yritän epämääräisesti vähentää määrittelemättä, mitä se varsinaisesti tarkoittaa, en näytä onnistuvan. Otan nyt siis ohjenuoraksi sen yleisen suosituksen, että naisena ei pitäisi juoda enempää kuin yksi annos päivässä, eli seitsemän annosta viikossa. Aiemminkin olen harkinnut tällaista rajoitusta, mutta kun… se on niin VÄHÄN

Asetan siis itselleni säännöksi, että viikolla en joisi ollenkaan maanantaista torstaihin, ja sitten jakaisin ne seitsemän annosta perjantain, lauantain ja sunnuntain osalle. Voi siis ottaa pari-kolme kerrallaan, mikä tuntuu tosi vähältä mutta toisaalta, sehän tässä nyt on ideana. Viime viikonloppuna tämä jo onnistui, ehkä se ei olisikaan niin hankalaa kun päätös on tehty.

[RonjaK]

Nyt kun innostuin tänne kirjoittelemaan niin jatketaan samaan syssyyn… halusin vain avautua vähän noista säännöistä, mitä nyt asetin itselleni. Olen jo pitkään yrittänyt pitäytyä siinä säännössä, että viikolla en joisi mitään, mutta siinä tulee ongelmaksi se, että viikonloppuna pitää sitten vetää senkin edestä. Se viikon tipattomuus siis antaa mielestäni muka oikeutuksen siihen, että pe-su ei voi jättää mitään tilaisuutta käyttämättä.

Vähän sama juttu tipattomien kuukausien suhteen, mitä olen muutaman kerran pitänyt. Ennen ja jälkeen tipattoman tulee sitten vedettyä kahta kauheammin, kun “olen sen ansainnut”. Pitää yrittää saada se pään sisäinen viesti muutettua, etten näkisi kaikkea tilaisuutena humaltua, vaan voisin nauttia vaan ne pari juomaa hyvillä mielin ja jättää sitten sikseen.

Kaiken huipuksi asun maassa, missä humalahakuinen juominen ei ole normi. Sivistynyt pieni viinin tissuttelu kylläkin, mutta ryyppäämistä ei noin yleisesti harrasteta. Olen aina porukasta se eniten juova, kun puoliso tai kukaan kaveri ei juurikaan vedä perseitä, mikä on tietenkin melko noloa. Pitäisi siis olla hyvin helppoa toimia itsekin samalla tavalla enkä tiedä, miksi se perussuomalainen humalahakuinen juominen on niin syvälle juurtunut pääkoppaani. Myös tämän takia salajuominen ja tilaisuuden tullen yksin kotona ryyppääminen on ollut osa modus operandiani jo pitkään.

No mutta, jaanpa kanssanne nyt viime viikonlopun “saavutukseni”. Meillä oli lauantaina pari kaveria kylässä ja teimme heille cocktaileja. Menin välillä keittiöön hakemaan jotain naposteltavaa, ja siellähän oli pullot avoimina ja puoliso kavereiden kanssa olohuoneessa, eli olisi ollut täydellinen tilaisuus napata salashotti, mitä olisin normaalisti tietenkin tehnyt (varmaan useammankin kerran illan aikana). Tällä kertaa EN OTTANUT yhtään ylimääräistä. Oli vähän ihmeellistä katsella itseään ulkopuolelta, että näinkö helppoa se nyt sitten olikin vastustaa kiusausta. Olin päättänyt juoda illan aikana korkeintaan kolme juomaa, että selviän sunnuntaina rientoihin, ja siinä päätöksessä pysyin.

Koko viikonloppu meni samaa rataa - perjantaina otettiin puolison kanssa pari drinkkiä, joiden jälkeen istuin sohvalla katsomassa leffaa ja odottamassa kuumeisesti, että hän menisi käymään vessassa tai jossain että pääsisin käymään baarikaapilla nappaamassa lisää. Eihän se mokoma mihinkään mennyt, enkä saanut tilaisuutta. Jonkin ajan päästä aloin hyväksyä, että ei tässä nyt enää oteta lisää, mikä tuntui alkuun tylsältä. Pian sekin meni ohi ja oli helpottunut ja hyvä tunne, että en juonut enempää. Sunnuntainakin join vain yhden oluen päivällä ja yhden lasin viiniä illalla. Piti siinäkin käydä pieni pään sisäinen taistelu, etten hakenut lisää, mutta voitin sen taistelun. Eli viikonloppu pysyi tämän uuden rajoitukseni puitteissa

Jaan tämän kanssanne siksi, kun en ole kenellekään irl näistä asioista puhunut, niin en voi kenellekään muulle kehua onnistumistani Saapa nähdä tulenko tänne vuodattamaan kaiket päivät juttuja nyt kun hanat ovat auenneet - tuntuu niin hyvältä viimeinkin puhua/kirjoittaa näistä jollekin kun olen aina keskittynyt peittelemään ja kieltämään ongelmaa. Kiitos kun olette täällä

[Lintuanna]

Hienoja onnistumisia! Tänne saa kirjoitella vaikka monta kertaa päivässä, jos tarve vaatii. Anna mennä vaan! Täällä me ollaan suakin varten.

[Olga]

Hyvä asenne sinulla. Ja tosiaan erästä kaveriani lainaten “liika on aina liikaa mutta kohtuus on usein liian vähän!”. Eli tiedän mitä ajattelet. Itselleni on jopa helpompi olla juomatta kuin juoda vain pari pientä fingerporillista.

Tässä pari niksiä harkittavaksi:

• Jos arki pysyy raittiina, ehkä voit nauttia alkoholia vain joka toinen viikonloppu. Vähentää käyttöä merkittävästi.
• Itselläni on toiminut päätöksenteko päivä kerrallaan. Olen perjantaina päättänyt, että “tänään en juo”. En ajattele silloin vielä lauantaita. Lauantaina olen vuorostaan päättänyt “tänään en juo”. Sit onkin jo sunnuntai.
• Nauti alkoholia vain silloin, kun se tuntuu hyvältä. Älä siis juo tavan vuoksi. Tästä voi olla hyvä jutella puolison kanssa. Alkoholi on juhlajuoma.

Semppiä! Sulla on hyvä ote asiaan

[RonjaK]

Kiitos taas sekä @Lintuanna että @Olga kommenteista

Hyviä niksejä, etenkin tuo, ettei juo tavan vuoksi. Sehän minulla on selvästi ollut kaavana, että tietyissä tilanteissa pitää aina juoda, esimerkiksi perjantaina työpäivän päätteeksi. Yritän nyt ensimmäisenä pitäytyä tässä asettamassani viikkoannoksessa, katsotaan josko siitäkin vielä voisi vähentää esimerkiksi siihen joka toiseen viikonloppuun (eikä siis “säästää” kahden viikon annoksia sitten kertakäyttöön )

[Olga]

Mjoo. Itselläni on toisinaan ollut tapana lipittää hieman viiniä työviikon päätteeksi juuri perjantaina. Sellainen juhlahetki. Olin varma, että kaipaisin sitä. Aika nopeasti totuinkin olemaan ilman, ja ainakin talvi mennyt siltä osin hyvin.

Mutta itselleni olennaista on ollut että en aseta täyskieltoa. Päätän vaan olla juomatta perjantaina. Ostan herkkuja tilalle!

[RonjaK]

No niin, nyt ollaan perjantaissa, vähän niin kuin ensimmäistä kertaa tällä “uudella asenteella”. Viikko on mennyt täysin kuivin suin helposti, ei ole yhtään edes tarvinnut miettiä että keksisikö jonkin tekosyyn nyt miksi voisi ottaa pari viinilasillista.

Tänään ollaan menossa parin kaverin kanssa illalliselle ravintolaan. Normaalisti tämä olisi tietenkin minun näkökannaltani ennen kaikkea tekosyy juoda, ottaa pari naukkua kotona ennen lähtöä ja pyrkiä tilaamaan ravintolassa mahdollisimman monta drinksua… mutta ei nyt. Ensinnäkin tämä kaveripariskunta eivät muutenkaan ole mitään kovia ryyppääjiä, ja nyt nainen on vielä raskaana ja käsittääkseni mieskin on holittomalla linjalla tukena. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihan hyvillä mielin menen kenties yhden tai kahden juoman voimin tänään. Asenne on siis ihan eri kuin yleensä.

Olen tässä pohdiskellut omia käytösmalleja ja ajatuksia viime aikoina. Yksi esimerkki on tämä, miten ajattelin aina mitä tahansa sosiaalista tapaamista ennen kaikkea juomisen tekosyynä. Jos joku kaveri ehdotti menemistä jonnekin kahvilaan, josta ei saa alkoholia, minusta tuntui etteihän siinä ole sitten mitään ideaa koko tapaamisessa. Ja nyt yhtäkkiä tuntuukin ihan mukavalta olla menossa ennen kaikkea syömään eikä juomaan.

Toinen juttu, minkä havaitsin tässä pari päivää sitten: iltapäivästä särki vähän päätä mistä lie syystä. Ensimmäinen refleksi oli heti, ettei pidä mainita siitä puolisolle. Piti sitten itsekin oikein miettiä, ai että miksi ihmeessä ei… sitten tajusin, että olen niin tottunut peittelemään krapulapäänsärkyä, että mikä tahansa päänsärky tuntuu peiteltävältä asialta. Toinen on se, että aina pitää pedata mahdollisuuksia juomiselle: josko hän vaikka tänään ehdottaisi, että voisimme juoda viinilasin, mutta ei sitten ehdotakaan kun tietää että minulla särkee päätä. Eihän kukaan järkevä ihminen halua silloin viiniä kun päätä särkee. Tällä viikolla ei sitten tarvinnutkaan sitä peitellä, vaan saatoin reilusti sanoa mistä on kyse, ottaa lääkettä ja mennä aikaisin nukkumaan. Kaikkia hölmöjä ajatusmalleja sitä onkin itselleen hyväksynyt vuosien varrella.

Näillä eväillä toivotan kaikille hyvää viikonloppua, miten sitä itse kukanenkin viettää ja miten sitten pärjäileekään

[Olga]

Kirjoitat viisaita. Itselläni kokemuksia samanlaisista ajatusmalleista. Osin naurettavia olleet. Semppiä viikonloppuun!

[Mäxä]

Hei vaan. Uusi tällä palstalla. Mielenkiintoisia kirjoituksia. @RonjaK kuulostaa aika tutulta noi mitä olet tänne kirjoitellut.

Olen siis 37.v mies. Ja mun tavoitteena olisi alkoholin vähentäminen ja sillon ku ottaa, niin ottais kohtuudella. Kertokaahan mieli piteitä, että jos tavoitteena olisi ottaa maks.6-8 olutta ennen baariin menoa ja baarissa sitte maks.4 olutta. Näin niinku aluksi, onko määrät liikaa mielestänne?

Noh, mulla siis taipumusta viikonloppu juomiseen, arkena en ota muuta ku jos joku poikkeus juttu, työpaikan iltamat tms niin sillon saatan ottaaki mutta muuten en arkena juo yhtään. Viikonloppuisin sitte saattaaki mennä pe ja la alkon parissa ja sitte tietty baariin ku en yksin kotona pysy jos alkoa otan. Yleensä määrät on vähintään se 8olutta ja baarissa sitte voi mennä jopa vaikka kymmenenki juomaa illanaikana, riippuu tietty vähä illasta ja seurastakin jne…Pääosin juon tekosyyllä, “että ei täs nyt muutakaan tekemistä oo” ja sitte tietty baariin pitää päästä ettiin seuraa ja ku tykkään paritansseista, niin pitää päästä tanssimaan ja selvinpäin en osaa baariin tai tansseihin mennä. Joskus juon vain pe tai la mutta useimmiten nykyysin meneeki molemmat päivät. Joskus jopa saatan lauantain aloittaa juomisella ku on perjantain jäljiltä kova krapula.
Nyt olis tavoite olla seuraava kuukausi juomatta ja sen jälkeen ottaa 1krt/kk ja vähentää noita määriä.

Täytyypi myös kertoa, että joskus tuo juominen oli vähempää mitä nykyysin on ollut. Mutta vaihdoin työpaikkaa ja nyt kaikki v.loput vapaita ja sitte entisessä suhteessa otettiin aika paljon ja usein ja hänen perhepiirissä muutenki alkoholi näytteli aika isoa roolia joten siinäkin sitte vähä se juominen lähti laukalle, vaikkakin itsehän sitä viinaa kurkkuuni kaadan mutta olen huomannut, että koska taipumusta tohon alkoholin kulutukseen on, niin jos seura on semmosta, että alkoholi maistuu, niin siihen kyllä tosi helposti lähden itsekin mukaan.
Mutta nyt tässä yritetään päästä asiasta eroon ja ku pääsis tuohon kohtuu käyttöön.

[Olga]

Moro @mäxä, tervetuloa vähentäjien rivivahvuuteen!

Et kerro ovatko imuroimasi oluet 0,33 kokoisia vai 0,5-litraisia. Jos pieniä, ei ilmoittamasi määrät (tavoitteesi) tunnu dramaattisilta. Voin kyllä suositella vähentämistä, aluksi tosiaan vaikka vaan pe/la-ilta tai viikonloppu kerrallaan. Huomaat kyllä eron mm. vireystasoissa nopeasti. Eli homma palkitsee. Alkoholin voi säästää erityistilaisuuksiin.

Tanssi on mainio harrastus selvänäkin, ja ainakin naiselle on mukavaa jos auervaara ei ole maistissa. Sujuu liitelykin yleensä objektiivisesti tarkasteltuna paremmin.

Tsemppiä siis! Hyvä että olet havainnut miettimään asiaa. Tärkeä muutos on tosiaan ehkä jo alkanut.

[Mäxä]

Kiitos😊
Tosiaan oluet yleensä 0,33 ja ravintolassa sitte taas 0,5…
Juu kyllähän se tanssi olis ihan selvänäkin mukavaa ja käyräänhän sitä tanssikurssillaki selvinpäin, että sinänsä sitä vois kyllä harrastaa selvinpäinki. Mutta itsellä on ongelma niinku monella miehellä tahtoo olla, että ku on vähä ottanut, niin tanssiminen on jotenki rennompaa ja luontevampaa.
Juu nyt yritetään ens viikonloppu olla juomatta💪 Eiköhän se siitä sitten pikkuhiljaa🙏

[Haav3]

Minusta juot paljon. Ei ole ok, että juo joka viikko. Kerrotkin, että juot tylsyyteen. Voitko aloittaa uuden harrastuksen tai ei alkoon liittyvää puuhaa? Mutta se pointti, joka nousi mieleen lukiessani kirjoitustasi. Olet ilmeisesti sinkku ja olet ”harrastanut” Alkon huuruisia viikonloppuja exän kanssa, jos oikein ymmärsin.

Haluatko löytää uuden naisystävän saman ”harrastuksen” parista? Vai jonkun, joka tuo sisältöä elämääsi ilman alkoa? Nyt on hyvä momentum pohtia aihetta ja toimia suunnitelman mukaisesti.
Sinulla on upea kyky tanssia. Naiset arvostavat taitoasi. Osallistu tanssikursseille ja huomaat olevasi suosittu. Tsemppiä !

[Mäxä]

Kiitos kommenteistasi. Oikein ymmärsit, että exän kanssa elämä painottui aika pitkälti alkon pariin. Kaikki reissut oli hyvin pitkälti sitä ryyppäämistä, lauantai aloitettiin sillä mihin perjantai päättyi, eli alkoholilla. Ja kun itsellä taipumusta tohon alkoholiin, niin olihan se ihan vääränlaista seuraa mulle, tosin näin jälkikäteen harmittaa, että miksen vaan pitänyt omaa päätäni ja yksinkertaisesti ollut juomatta vaikka toinen oliski juonu.
Niin, kyllähän se kumppani pitäisi olla sellanen joka tuo muuta sisältöä elämään, eikä mikää ryyppykaveri.