Kohti uutta

Hello vaan kaikille.

Aika itsekkin palata plinkkiin pitkän ajan jälkeen. Itsellä alkoholin kanssa pitkä yli 20vuoden on off suhde. Siihen on mahtunut useita kuukausien, muutama yli vuoden kestänyt raittius.

Ja halu lopettaa kokonaan alkoholin käyttö on kova koska A se inhottaa ja etoo minua B saan morkkiksen jo ensimmäisestä annoksesta ja C krapulat ovat järjettömiä.

Kyllähän se joskus alkuun oli vielä hauskaa mutta nopeasti jouduin myöntämään että olen alkoholisti. Ja ne alkoholin tuomat ongelmat ja terveyshaitat lista on pitkä.

Nyt ollut tammikuun lopusta saakka alkaen raittiina ja alku ollut tunteiden ja mietteiden vuoristorataa.

Vaan päätökseni olen tehnyt nyt saa olla minun osaltani. Ja onneksi tuosta ei ole pitkä aika kun olin yli 1v ja 6kk selvinpäin. Sitten tuli retkahduksia monen sattuman jälkeen.

Minä olen jokaisesta retkahduksesta oppinut jotain ja se tuo minulle varmuutta tähän touhuun. Kesät eikä mitkään merkkipäivät ole enää nykyään minulle ongelma joskus ne olivat kompastuskiviä.

Nyt pian ensimmäisen kuukauden raittiuden jälkeen alkaa se alkumyllerrys onneksi helpottamaan. Tunteet ja koko olemus oli todella sekavaa ensimmäiset viikot siksi en tänne tullut vielä mitään kirjoittamaan koska se olisi ollut todella sekavaa ja vaikeasti ymmärrettävää.

Olen ollut plinkissä yli 10v jo ja se on aina ollut todella suuri tekijä ja tukipylväs itselle. Lisäksi aloitin avohoidon uudelleen jossa käyn säännöllisesti. Tällä kertaa en yritä yksin vaan otan apua vastaan heti alussa. Minulla on selkeä päämäärä ja se on saada alkoholi kokonaan pois elämästä.

13 tykkäystä

Vähän jatkoa ja mikäs tässä hyvin on mennyt.

Käytiin läpi avohoidossa mm retkahduksista, triggereistä yms.

Ja oli antoisa keskustelu. Itsellä sinänsä nykyään helppoa. Kun esim kesät , juhlapyhät frendien synttärit ,uusivuosi juhannus. Niin ei tuota ongelmaa. Kun vielä joskus teki vaikeaa.

Sen myönnän että omaan tilanteeseen pääseminen on vaatinut satoja , useita satoja retkahduksia sieltä nuoruus vuosista.

Itse kun päätin alle kolmekymppisenä että en halua elää elämää missä päihteet kuuluvat arkeen joka viikko. Nuorena 18-28v olin vuodesta enemmän sekaisin kun selvinpäin.

Ja ikävä myöntää että vielä aikuisena vuosi 2025 oli sellainen että olin suurimman osan sekaisin. Siinä oli kaikkea ero perheestä yms

Elämältä lähti pohja sit oli masennus ja ahdistus kasvoi sietämättömäksi.

Mutta tämä vuosi 26 päätin että TÄMÄ on se juuri mistä haluan laittaa elämän uuteen uskoon. Lisäksi olen taas opetellut uutta kun jäi se tupakan polttokin pois. Mutta siis olen ruennut lisäämään joka ruokaan kasviksia.

Pyrin monella osa alueella parantamaan itseä ja oppimaan mahdollisimman paljon uutta.

Silti tiedän että tässä on kova työ edessä enkä pidä mitään itsestään selvyytenä. Se mitä minun pitäisi myös oppia on se että KIITTÄISI. itseäni aika ajoin raittiudesta. Olen aina ollut huono kehumaan tai palkitsemaan itseä. Sen sijaan haukkumaan ja moittimaan itseä , se on kyllä onnistunut.

4 tykkäystä

Tässä tosiaan ikää jo 39v marraskuussa tulee pyöreät täyteen. Iän tuomaa viisautta, tullut kroppa kaupalla. En miettinyt seurauksia enkä oikein mitään muutakaan. Nykyään harkitsen enkä tee äkkinäisiä ratkaisuja, ja toinen mitä en tee on se että ennen olin yllystys hullu , minut oli helppoa saada mukaan ja aina oli hyvä syy juhlia. Minun lapsuudesta haluan tähän vähän kertoa. Eli minulle vanhemmat osti tupakkaa ja alkoholia kun olin 13-14 vuotias pojan kloppi. En saanut toki viikkorahaa koska valitsin viihteen ja tupakan. Ensimmäinen yli 2 viikkoinen ryypptreissu tapahtui alle 15 vuotiaana. Ja 18 vuotiaana myönsin olevani alkoholisti. Se oli joka viikkoista aina sieltä 13+ ja se vain kiihtyi. Kun olin kahdeksantoista enää enää edes erottanut mikä oikein mikä väärin. Ja mitä kaikkea on mahtunut elämään oltu teho osastolla useaan otteeseen, sydän on pysähtynyt. Ja koristettu myös juoppohulluus koettu useampaan kertaan. Psykoosi sairastettu 3x. Jopa pakko hoidossa oltu nuorempana. Si minä monesti nieitin että jos minunkaltaiseni ihminen voi alkaa nousemaan sieltä pohjamudissa niin uskon kyllä että se on monella muullakin mahdollista. Silti esim vuodet 28-29 olin täysin raitis. Ja 2v4kk olin myös tässä muutama vuosi sitten. Ja lukuisia 3kk -9kk ja nämä tarkoittaa täysin ei mitään päihdettä.

Lisäksi ei vanhammat ihmetelleet miksi jo nuorena menin kotiin yleensä 01 yöllä jälkeen monesti jopa aikaisintaan. Päihteet siis sallittiin minulle jo hyvin nuorena. Siksi minulla on ollut tosi vaikeaa selvittää mikä on oikein mikä ei. Ja miksei tietyllä tapaa saa toimia. Koska ne oli jo lapsena opittuja tapoja.

"
Mutta tämä vuosi 26 päätin että TÄMÄ on se juuri mistä haluan laittaa elämän uuteen uskoon. Lisäksi olen taas opetellut uutta kun jäi se tupakan polttokin pois. Mutta siis olen ruennut lisäämään joka ruokaan kasviksia. "

Hyvä vuosi 2026 Se on juuri TÄMÄ vuosi itselläkin.
Raitistuin viime vuoden lopussa. Oon jo elämäni ehtoopuolella. Toivon todella pystyväni olemasn loppuelämäni ilman viinaksia.

Tämä on se koko vuosi ilman viiniä. Odotan innolla, mitä kaikkea elämä ja Luoja minulle antaa. Kaiken voi kokea olemalla läsnä itselle.
Minä olen tärkein henkilöni. En pysty muillekkaan antamaan mitään, jos en itse ole kunnossa.

Minäkin lisäsin kasvisten syöntiä. Nyt odotan malttamattomana, mitä villiyrttejä ekana maasta nousee. Väinönputkea sain kasvamaan puutarhassa. Nautin suunnattomasti sen voimakkaasta mausta ja elimistöä puhdistavasta eliksiiristä. Vähän vain aluksi että keho tottuu…

Tää alkoholiton elämä alkaa jo olla uusi normaali elämä, mistä olen äärettömän kiitollinen.
Hyvä me plinkkiläiset :folded_hands:

5 tykkäystä

Hellou vaan kaikille. Aika ajoin palaan ketjuun kertomaan että hyvin on mennyt.

Ainut vaan että jostain on kummunnut roppa kaupalla ahdistusta ja stressiä. Tunnistan ettei Alkosta johdu.

Mut mulla oli viime syksy tosi raskas sairaalareissu jalan takia kun leikkasivat ja 2x sairaala reissua päihteiden takia kun tuli liian kovat vieroitusoireet.

Avohoitaja sanoi että se mun viimevuosi aiheuttaa nyt sen ahdistuksen kun asiat kunnossa ja pystyy asioita käsittelee. Näin uskon itsekkin sen menevän. Meinaan mulla todettiin viime vuonna masennus ihan ei miedoin sellainen vaan vaikea hoitoinen. Johon sain brintellix lääkityksen ja syön sitä 15mg ohjeella.

Mulla oli siinä kaiken keskellä “MUUTTO” siis pakko muutto edessä koska vanhassa päättyi vuokrasoppari talo yhtiössä tapahtuneen vesi vahingon vuoksi. Ja tuo tilanne aiheutti mulle stressin. En meinannut löytää uutta kotia kun hetkellisesti kaikki pienet yksiöt ja kaksiot oli haluttuja ja aina kun kävin jotain katsomassa olin tyyliin 4 tai jopa 7 katsoja. Jokainen tietää tuossa vaiheessa että ei tule asuntoa saamaan mullekkin sanoi että jos ei kukaan ota niin ilmoitan sulle. Ja se mahdollisuus ettei yksi 4 tai yksi 7 ottaisi asuntoa on AIKA kaukaa haettua että sen saisi juuri itse.

Ja muuton keskellä oli kipsi 8 viikkoa melkein jalassa joten siinä ei paljon pakkailla ja saati kanneta tavaraa.

Nyt tilanne stabiili pitää muistaa hengittää koska helmikuusta saakka uusi koti ja viihdy tässä rempattu asunto kaikin puolin mm uusittu kylpyhuone, olohuoneen lattiat , seinät maalattu ,uusittu keittiö kaapistot uunit ja jääkaappi. Siis todella viihtyisä asunto. Juuri sain pysyvän sopparin tehtyä. Ensin oli 3kk koe aika.

Mutta kun olen henkilö mikä stressaa ja ahdistuu mulla on tosiaan todettu ,paniikkihäiriö , traumaperäinen joku stressi häiriö yms. Että helppoa sen kaiken kanssa eläminen ei ole. Lääkitystä ei noihin ole löytynyt. Osastolla aina bentsot olleet koska nehän ne on mitkä auttaa pahoissa sairauksissa.

Säännöllisesti olen vieraillut myös osastolla ilman päihteitä. Kun lopulta ahdistus/masennus vienyt viimeisetkin voimat yhdistettynä pahaan unettomuuteen mistä kärsinyt ihan nuoresta saakka.

Mutta mistä olen ylpeä niin kaiken sen hullun myllyn ympärillä tänä herra pystyy olemaan raitis. Tottakait sain apua siitä kun olin ensin katkolla joulukuussa, ja tammikuussa olin 3vk+1vk kuntoutuksessa. Täällä ei siis ole pitkiä kuntoutus jaksoja ollenkaan.

Mutta kyllä tässä on iso remppa tehty elämisen suhteen , nyt olen aina hommannut kaupasta lisäksi B vitamiinia C vitamiinia plus sinkkiä poretabletteina otan tuon ruokien päälle aina lounaan jälkeen.

Se mikä huolestuttaa on se että työkykyistä ei näillä näkymin ole heti minusta tulossa. Työkkärikin ehdotti jo pysyvämmästä ratkaisusta eli työkyvyttömyys eläkkeestä. Itsellä on todellakin painavia syitä sitä varten kaikkea en kehtaa avata ehkä joskus.

Mutta jos miettii mistä olen päässyt näihin useisiin yli 1v useisiin 6kk useisiin 9kk ja pisin se yli 2.vuotta kestänyt raittius.

Kun olen lähtenyt sieltä että mulla on vain ollut kaksi kassia vaatteita ei mitään muuta. Ja tuo tilanne aiheutui päihteiden PAHASTA yliampuvasta käytöstä ensin oli Alkoa paljon hirveitä määriä pitkiä useiden kuukausienkin juomisia. Lopulta opin BENTSOILLA välttämään pahimmat olot joten juhlat eikun venyi vain sitten kirosin krapulassa viikkojen jälkeen että olisi pitänyt säästää kaikki lääkkeet usein oli jemmattu 50kpl diapameja 10mg tai 45kpl xanoreita tai 2mg rivatrillejä pahoille päiville.

Mutta toisin kävi. Minusta tuli jossain vaiheessa Alkon ja bentsojen väärin käyttäjä sitäkin kesti vuosia ennenkuin tajusin tilanteen vakavuuden.

Ja loppuun vielä sanon että monia erilaisia päihteitä on käytetty elämän varrella. Ja mistään en ole ylpeä , päinvastoin.

Mutta tämä kaikki on nimenomaan opettanut minua siksi mulla kestää aina pitkään ennenkuin on retkahtanut ja aina syy on ollut suuri elämään vaikuttava tragedia. Mm kaksi kertaa perheeni olen menettänyt kumpikaan ei toki päihteiden vuoksi eikä minkään VAKAVAN syyn vaan todella typerät syyt olleet kohdallani.

Mm perus arkea ei olla kestetty sen intohimoisen ja rakkauden täyttävän ensimmäisen 2-3v jälkeen. Kun on huomattu että se alkuhuuma ei kestäkkään loputtomiin niin molemmat minun pitkistä parisuhteista päätynyt ihan tuohon ja näistä ihan keskustelut kumppaneiden kanssa käyty jälkeenpäin , toinen sanoi jopa 6kk jälkeenpäin että ei olisi pitänyt erota. Toinen sanoi jälkeenpäin että olisi ollut korjattavissa toimittiin liian hätäisesti. Ja nämä suhteet olleet siis useiden vuosien ei mitään kk suhteita mulla ole ollut edes nuorempana.

Mutta niin sen mitä olen oppinut matkan varrella retkahduksista on todella paljon. Ja sitä aion käyttää OMANA voimavarana jatkossa jos paha paikka tulee. Mulle pahoja on ne unet kun tuntuu että krapula kun herää ja näitä ollut mm vielä 9kk raittiuden jälkeen.

Näen paljon aina käyttöunia niistä vanhoista tilanteista mitä on ihan eletty. Onko muilla ollut vastaavaa?. Nuo on mielestäni todella outoja ja mietin aina että kaikkeen ne aivot pystyvätkin.

Paras mennä se PÄIVÄ se HETKI kerrallaan eikä miettiä valmiiksi esim miten selviän uudesta vuodesta tai juhannuksesta yms.

1 tykkäys