Heippa.
Pelaaminen on aina ollut lähellä sydäntäni, alkoi ihan pentuna satunnaisilla laivareisuilla pelikoneita pelaillen, kaupoissa pelikoneilla aina, kun myyjän silmä vältti
Vuodet vieri ja pelaaminen oli lähinnä hauskanpitoa, 15 vuotiaana tutustuin urheilyvedonlyöntiin, kun sain rippirahat kouraan, muistan kuinka pelasin kaupassa 50 euron panoksella Jokereiden voittoa ja sen tunteen, kun eivät voittanetkaan ottelua ja rahat meni, siitä varmaan alkoi oma taival.
16-vuotiaana mulle avattiin pelitili, jonne äitini lupautui joka kuukausi siirtämään 10 euroa enintään, ihan viattomia muutaman euron vetolappuja tuli alkuun tehtyä. Urheilua pienestä pitäen seuranneena rupesi pelitilin saldo nousemaan ja panokset muuttuivat kympeiksi, satasiksi ja lopulta pelasin jo tuhansilla euroilla, isoja rahoja tuon ikäisenä, olin jo tietämättäni erittäin koukussa.
18-vuotiaana alkoi pelaaminen muodostua ongelmaksi, koko kesän tein töitä ja 90% palkoista meni peleihin, jostain sitten löysin pikavipit ja kerkesin niitä tuhansilla ottamaan, isäni myöhemmin auttoi maksamaan ne pois jotta saisin pitää luottotiedot, tästä oppineena otin tietenkin uusia vippejä pelaamista varten ja luottotiedot menikin siinä 18-kesäisenä.
Mennään noin. 10 vuotta eteenpäin, eli tähän päivään.
Samalla tiellä ollaan vieläkin, peleihin ehkä mennyt 50-70k arviolta, velkaa tällä hetkellä ulosotossa 8000e. Asunnoton olen tässä välissäkin jo kerran ollut. Mitään en ole tässä 10 vuodessa peleiltä saanut, vaikea kuvitella, että noin pitkään mennyt jo samalla kaavalla päätä hakaten seinään. Elämänilon tilalle on astunut ahdistus ja masennus, pelidemoni on mennyt kavereiden ja perheen edelle…
Torstaina tuli taas palkka, kaikki meni tänään, vuokrat tietenkin maksamatta, ei ruokaa, ei tupakkaa, 2 viikkoa seuraavaan palkkaan, syö miestä. Päätin nyt yrittää ottaa itseäni niskasta kiinni ja pyysin Trustlylle ja Eutellerille estoa, ei jaksa heittää enään elämää hukkaan, lopettamisyrityksiä kymmeniä takana, mutta nyt jotenkin erillainen tarmo päällä, mä oon nuori vielä, mulla on koko elämä edessä, 10 vuotta tuhlattua nuoruutta on helvetin iso aika, mutta tässä on vielä koko loppuelämä edessä. Mä en halua tätä paskaa tunnetta enään, haluan peleistä lopullisesti eroon ja kunnollisen elämän sitä myöten. Tänään siis yritän aloittaa pelittömän elämän!