Olen lueskellut tätä palstaa jo useamman vuoden ja kirjoitellutkin tänne. Onneksi näyttää siltä, että onnellisiakin loppuja on pelaamiselle, olen lukenut useammastakin vuoden tai parinkin kestäneestä pelaamattomuudesta. Omalla kohdallani vuosi tulee ensi kuussa täyteen, tarkkaa päivämäärää en muista, oli sen verran sumuista aikaa. Mutta se, mikä sai minut (ainakin tähän hetkeen asti) irtoamaan peleistä oli hankkiutuminen päihdetyöntekijän juttusille. Pelit pyörivät edelleenkin silloin tällöin päässä, ja ajattelen, että noinkohan on, etten enää koskaan sortuisi peleihin. Kuka sen tietää, mutta ainakin tähän saakka on sujunut hyvin. Suljin alunperin parit pelitilit, mutta sen jälkeen tajusin, että pelien sulkeminen tai pankkitunnusten piilottaminen ei auta, vaan on saatava pääkoppa kuntoon. Muuten millään rahalla ei ole väliä. Nautinkin siitä, kun voin nykyään oleilla vaikka usean päivän yksikseen, läppärin ja pankkitunnusten ollessa mukana, mutta olen onnistunut välttämään pelaamisen. Velkoja maksellaan vielä pari vuotta (arviolta), viisinumeroinen lukema sitä onkin. Mutta tiedän tasantarkkaan sen tuskan, kun ei näe valoa tunnelissa, kaikki tuntuu vain menevän pieleen, eikä millään ole enää väliä. Mutta usko pois, siitäkin pääsee eteenpäin, mutta se vaatii vahvaa tahtoa, uskoa tulevaisuuteen, asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja tukiverkostoa, johon kuuluu vähintäänkin riippuvuuksiin perehtynyt ammattilainen. Raha ei tee onnelliseksi, mutta kyllähän se harmittaa kun puolet palkasta jää vain käteen. Toisaalta, se toinen puoli meneekin sitten velkojen lyhennyksiin, eikä pelaamiseen. Joten monessa tilanteessa minulla on paljon enemmän rahaa käytössä kuin silloin pelatessa. Toivottavasti tämä mielentila säilyy, itse aion ainakin tehdä kaiken sen eteen. Tsemppiä kaikille asian kanssa taisteleville ja voin luvata, että jos on tahtoa, on ratkaisukin. Aikaa se vie, mutta ei voi mitään.
Hyvä oivallus- En ole itsekään enää vaivautunut sulkemaan pelitilejä, koska siitä ei ole mitään hyötyä ennen kuin omassa pääkopassa naksahtaa jokin paikoilleen. Ei alkoholismista ja narkomaniastakaan parane, sillä että estetään aineiden saanti. Venäjällä tosin hoidetaan narkkareita, niin että heitä viedään junalla Siperiaan ja sidotaan sänkyyn kahdeksi kuukaudeksi, kuinkakohan moni parantuu oikeasti? Vieroitusoireisiinkaan ei anneta mitään hoitoa.
Kokeilin kanssa aikoinaan pelien estoja ja kaikkea muuta, mutta kyllä aina keinot löytyy millä ne kierretään.
Onnea saavutuksestasi. Pelaamattomuuden aikana ne tappiot pikkuhiljaa suhteutuvat oikeisiin uomiinsa. Mulla oli aikoinaan ainoa kimmoke pelata saada “lisätuloja”, mutta ketä ne muutaman satasen “lisätuotot” lohduttavat kun taas muutaman päivän päästä pitäisi tienata lisää rahaa ja kaikki menee korkojen kanssa takaisin?
Ihan loppuaikoina toivoin, että tulisi jokin pieni jackpot, mutta ei kuulunut. Kyllä tuo kiinnostus peleihin vain kerrassaan lopahti. Sitä en tiedä, että jos taas menisin pyörittämään RAY:n pelejä, niin heräisikö pelihimo ja olisin taas nettikasinolla.
Toivotaan parasta, ettei näin käy.
terv. JokuJaskanen
Onnea saavutuksesta! Itse en ole onnistunut kertaakaan olemaan noin pitkään pelaamatta sen jälkeen kun n. 10v sitten aloitin pelaamisen. Neljäs pelaamaton päivä alkaa vasta itselläni olla pulkassa. Vaikka pelit joskus olisivatkin mielessä, älkää sortuko. Huonosti siinä käy.
Kiitoksia kannustuksesta! En edelleenkään usko, että olisin tässä pisteessä, jos en olisi hakenut apua. Se, että toinen ihminen sanoo sinulle toistuvasti, että kyllä sinä onnistut, ja pääset tästä pois, on rohkaisevaa. Lopulta alat itsekin uskomaan siihen. Pelit käyvät useinkin vielä mielessä ja joskus sitä jännitystä kaipaa, niin uskomatonta kuin se onkin. Se jännityksen tunne, että voittaako jotain, ilmaiskierroksia, bonuspelejä jne. Ja lopputulos oli aina sama. Kaikki meni. Omat ja lainatut. Ihmeellinen tämä pääkoppa, ei mitään tekemistä järjen kanssa. Riippuvainen mikä riippuvainen. Siksipä keskityn seuraavaksi viettämään kesälomaa, ilman pelejä, nauttimalla luonnosta, hyvästä ruoasta, juomasta ja rakkaani seurasta. 
Se vasta elämää onkin.
Hieno saavutus! Nauti pelitöntä elämää täysillä!
Hei!
Näinhän se on että pääkoppa on saatava kuntoon. Ei pelitilien sulkeminen ja rahojen käteiseksi nosto auta kun sen hetken. Tilit saa auki ja uusiacasinoita satelee päivittäin ja palkkakin (onneksi) rapsahtaa tilille parin viikon välrin. aina ei ehdi nostamaan rahoja pois ennen kuin ne on pelattu. Onnea sinulle Painajainen, ja kiitos sanoistasi jotka sai minut todella miettimään
Se pääkoppa tulee kuntoon siinä sivussa ( jos on tullakseen ), kunhan lopettelee pelaamisen.
Pelaamattomuus jatkuu edelleen, jipii! Eli nyt olisi kasassa suurinpiirtein vuosi ja kolme kuukautta. Velkoja maksellaan vielä aika pitkään eikä käteen jää paljoa, mutta sen kanssa pärjää, kun on pysynyt ns. kuivilla. Olen niin onnellinen, en uskonut vielä vuosi sitten, että elämä voisi tuntua näin hyvältä ja että valoa löytyy tunnelin päästä! Välillä tulee tietenkin mieleen, että mitä jos en olis koskaan pelannut, niin miten hyvin raha-asiat ois mutta ei voi mitään. Menny mikä menny. Ja toki sekin tulee mieleen joskus, että voisikohan vähiä rahojaan pistää ‘poikimaan’ johonkin rahapeliin. Mutta tietäähän sen miten siinä kävisi. Hetken ehkä pysyisikin kuosissa mutta sen jälkeen syöksykierre olis valmis. Mutta kuukausi kuukaudelta asiat helpottuu ja pelaaminen unohtuu. Sitten kun saan maksettua kaikki velat, niin pidän hirveet bileet ainakin ittekseni 
Tsemppiä kaikille tämän kanssa taisteleville, rohkaisen edelleenkin menemään ammattilaisen juttusille, siitä se toipuminen alkaa. Yksin ei onnistu. Minä en ainakaan onnistunut.
Onneksi olkoon! Olet hyvänä esimerkkinä meille muille. Jospa joskus pääsisin itsekin niin pitkälle…
Huh! Ja taas vuosi vierähtänyt ilman pelejä, eli yli kaksi vuotta jo kasassa. Tulin pitkästä aikaa katsomaan oliko kukaan vastaillut viesteihini. Elämä on ihanaa ilman pelejä, velkojen maksu jatkuu ainakin vuoden verran vielä mutta yli puolen välin ollaan kumminki…kyllähän tää kituuttelu turhauttaa tosissaan välillä mutta ei voi kuin itteään syyttää. Kovat oppirahat pitää tässä hommassa maksaa. Tsemppiä kaikille!
Hienoa on lukea kun joku onnistuu ja asiat alkaa sujua Tsemppiä jatkoon ja jatka samaan malliin
Hieno homma! Saat olla ylpeä itsestäsi kun hait apua, olet myöntänyt ongelman ja ollut jo kaksi vuotta pelaamatta… Ei sitä varmaan koskaan pääse kokonaan ajatuksista eroon, mutta kunhan ei enää anna niiden vaivata. Koskaan ei saa ajatella et on liian myöhään muuttua ja parantua. Mitä nopeammin tekee päätöksen olla pelaamatta sitä lähempänä on onnellisempaa ja velatonta elämää. Koskaan ei saa luovuttaa.
Vau, tässä meille muille hyvää motivaatiota jatkaa pelitöntä polkua. Todella hieno saavutus!
Onneksi olkoon! Hieno saavutus! Toivottavasti meillä muillakin sujuu peleistä vapaa elämä yhtä hyvin.
No niin, pelaamattomia kuukausia ei tule enää aktiivisesti laskettua mutta kasassa taitaa olla kutakuinkin 3 vuotta ja kolme kuukautta tai jotain sellaista…velkoja makselen vielä vuoden verran ja sitten olen velaton!! Ihan uskomatonta… alkaa näkyä jo paljonkin valoa tunnelin päässä, mutta kovaa tiputtiin muutama vuosi sitten ja korkealta… olen oppinut itsestäni mielettömän paljon tänä aikana, olen myös jollain lailla kyynistynyt ajattelemaan että joka suosta pitää nostaa ittensä ylös ihan itse, kukaan muu ei voi auttaa. Mutta olen myös ylpeä itsestäni että olen pystynyt jatkamaan elämääni. Välillä tulen tosin surulliseksi kun mietin miten toisin asiat olisivat voineet mennä ja kuinka paljon rahaa olen laittanut viemäristä alas, en edes tiedä lopullista summaa, mutta kuusinumeroinen se on kuitenkin. Edelleen korostan sitä, että pitää haluta ehdottomasti lopettaa pelaaminen ja hakea apua. Kukaan ei pääse niitä tärkeitä alkumetrejä eteenpäin ilman ammattiapua. Ehkä vielä joskus nauran tälle… tsemppiä meille kaikille!
Todella hienoa, Painajainen. Mukava lukea tällaista välillä, koska se antaa toivoa. Sulla on syytäkin olla ylpeä itsestäsi! Ehkä minäkin joskus voin sanoa olleeni pelaamatta yli 3 vuotta. Pääasia on unohtaa menneet, elää nykyhetkessä ja ajatella tulevaisuutta.
Pian neljä vuotta takanapäin, minä tein sen! Velkoja maksellaan vielä muutama kuukausi, ehkäpä puoli vuotta mutta valoa näkyy jo tunnelin päässä. Huhhuh…on ollut ihan kauhea matka, mutta joskus pitää maksella kipurahoja oikein olan takaa. Toivottavasti ei koskaan enää.
Onneksi olkoon Painajainen Itsekin olen kerran saanut kokea, että pelivelat on maksettu, ja se on kyllä mahtava fiilis. No joo, sain sitten itseni uudestaan liemeen, ja nyt vielä about 3 vuotta maksan velkojani pois. Hyvää vauhtiin olen onneksi päässyt, ja kaikin puolin hyvin menee.
Mutta äärimäisen hieno että olet päässyt pois pelihelvetistä. Positiivisia tarinoita tarvitaan palstalle, kiva kun kirjoitit
Aivan huikean työn olet tehnyt pelaamattomuuden kuin velkojenkin suhteen! Onnea! Voin kuvitella että on mahtava ja voittaja olo kun velkojen maksaminen vihdoin loppuu, itsekin odotan sitä kovasti, reilut kolme vuotta vielä menee. Ihanaa kun käyt kirjoittamassa, antaa voimia itselle ja motivaatiota kun lukee kuinka joku muu on noussut samanmoisesta suosta ylös mistä itsekin sormi kerrallaan ponnistetaan. Oikein mukavaa kesää sulle!