Lueskelin aiempia kodeiiniaiheisia keskusteluja ja jotenkin tuntuu helpottavalta että en ole ainoa maailmassa jolle lääkkeet ovat ongelma. Olen käyttänyt Panacodia ja Ardinexia 7-8 vuotta säännöllisesti päivittäin, isoja annoksia 8-10 tabl/vrk ja nyt on päästävä eroon. Tällä viikolla olen vähentänyt reilusti, tänään olen ottanut 2,5 tablettia. Vieroitusoireita on, olo on ahdistunut ja jalkoja särkee jatkuvasti. Opamoxia olen ottanut 2 tablettia päivässä ja siitä on ollut apua. Bentsoihin en ole koukussa, tarviin sitä paniikkikohtaukseen ja niitä on harvoin, ehkä kerran kuukaudessa.
Toinen ongelma on unilääkkeet, käytössä Stilnoct/Stella. Illalla otan 1,5 tabl ja herään puolenyön aikaan, silloin otan yhden tabletin. Ihmeekseni olen saanut reseptit uusittua ongelmitta vaikka lääkettä menee paljon. Haluan eroon myös unilääkkeistä ja niistä vieroitus pelottaa paljon enemmän kuin kodeiinivieroitus. Valvominen on hirveää ja haluan olla työkykyinen.
Masennukseen ja paniikkihäiriön estoon syön essitalopramia, tosin luulen että masennukseni syy on tuo kodeiini 
Mulla ei ole oikeastaan mitään kysyttävää, mutta jos olisi jotain neuvoja niin otan kyllä vastaan.
Hei MiaMaria.
Kiitos kirjoituksestasi. Niin, et varmasti ole ainoa lääkeongelmista, riippuvuudesta kärsivä henkilö. Varmasti olisi hyvä katsoa lääkityksiäsi yhdessä lääkärisi kanssa ja miettiä ns. vähennysohjelmaa. Se on hyvä tehdä hitaasti ja hallitusti.
Myös paniikkihäiriötä kannatta hoitaa muillakin keinoin, kuin pelkällä lääkityksellä. Perusongelman työstöä. Lääke tuossa kohtaa poistaa ns. oireita, mutta ei perusongelmaa. Ilmeisesti sinulla on kuitenkin oma lääkäri, jonka luona käyt säännöllisesti. Onko tarpeellista saada lähettettä esim. mielenterveyspuolelle paniikkihäiriön hoitamiseen terapeuttisin keinoin?
Edelleen panacodia 2,5 tabl/vrk ja vieroitusoireet vähentyneet selkeästi! Voi luoja että oon iloinen tästä. Edelleen on jaloissa särkyä mutta burana auttaa siihen. Tavoitteena on että kahden viikon kuluessa oon lopettanut kokonaan.
Hoitava lääkäri on tukena, lupasi kyllä uusia reseptit edelleen mutta kannusti vähentämään. Sain annoksen pienentämisohjeet mutta vähensin kuitenkin reilusti ohjetta enemmän. Jotenkin on mielikin virkeämpi kun ei ole koko ajan siinä kodeiinipöhnässä.
Onko se ns. lopettamispäivä missä kohtaa noin niin kuin suurinpiirtein?
Mutta onnea siitä tähän asti pääsemisestä.
Et ole yksin. Mikä on johtanut noiden lääkkeiden käyttöön? Miksi aloitit? Onko joku asia, jota voisit työstää tai jota erityisesti välttelet? Jokainen päivä, on enivei elämisen ja tuntemisen arvoinen.
