Kipu ja opiaattiriippuvuus, kokemuksia?

Morjesta,

Olen harkinnut rekisteröitymistä jo pitkään ja nyt sen vihdoin tein. Tilanteeni on sellainen, että noin viisi vuotta sitten jouduin onnettomuuteen, jonka seurauksena minulla on loppuelämän kestävät kivut riesana. Tuolloin alkoi myös vahvojen kipulääkkeiden käyttö. Monenlaista tässä on kokeiltu. Ehkä vuoden tai pari käytin lääkäreiden määräämiä lääkkeitä juuri sen verran kuin kipuni puolesta pystyin olemaan. En enää muista mistä ns. hupikäyttö sai alkunsa, mutta on tässä nyt reilut kolme vuotta kaikenlaisia mömmöjä sillä tyylillä otettu monta kertaa päivässä. Useita kertoja sinä aikana olen vaihtanut lääkkeitä, lopettanut niiden käytön pariksi viikoksi ja sitten taas retkahtanut - joko kivun tai mieliteon vuoksi.

Olisiko täällä kenelläkään kokemuksia siitä millä tuon vaa’an saisi jotenkin tasapainoon, joka heilahtelee kivun sietämisen ja lääkkeiden hupikäytön välillä? Johan toleranssi normaalillakin käytöllä nousee ajan saatossa, jolloin annostusta täytyy nostaa, että se auttaisi kipuun. Myös keho osaa huijata aivoja väittäen tarvitsevansa aineita kipuun vaikka syynä olisikin pelkkä himo. Olen nyt taas ollut 5 päivää ilman lääkkeitä pyrkimyksenä lopettaa kokonaan ja kyllä vieroitusoireet vain tuntuvat ehdottomasti kipua pahemmilta. Tiedä sitten miltä pidempi aika ilman lääkkeitä tuntuisi, kun vieroitusoireet hellittäisivät.

Hyvä idea tuo viikkoannoksen joltakulta hakeminen, dark magus. Ei sitä ihan mieluusti menisi kinuamaan toiselta ihmiseltä loppuviikon lääkkeitä jos olisi käyttänyt viikon satsin jo alkuviikosta. :slight_smile: Ainakaan siihen verraten miten helposti tuohon sortuu oman lääkekaapin kautta.

Liian pitkään kipu oli mulle tekosyy käyttää saatuja lääkkeitä väärin. On todella vaikeaa yrittää käyttää himoitsemiaan aineita niitä pieniä määriä joka päivä. Jos nyt saisi itseään niskasta kiinni sen verran, että jaksaisi katsoa yhden pidemmän ajanjakson tätä tilannetta onko miten realistista ajatella elävänsä ilman kipuun auttavia lääkkeitä.

No, apteekkisopimus, duro,lyrica ja oxynorm.

Niin helppoa se on, tai pitäisi olla, kyllähän noiden ruinaamiseen on yhdeltä jos toiseltakin tutultani, jotka siis oikeasti ei pysty ilkan oxyjä kävelemään, menny vuosia…

Suomessa kivunhoito yhtä paskaa…

itselläni taasen on otettu alusta asti, nyt hippasen päälle 2vuotta, annoksia ollan kasvatettu maltillisesti, kivun hoito aloitettiin pancodeilla 6kpl / vrk → 400mg tramal /vrk → 10mg bupre (Norspan 10mg laastari) → oxycodone 10mg x 2 /vrk. Väleissä ollaan käyty noin 30 lääkettä boostaamaan lääkkeitä ettei tarvi vaihtaa suoraan vahvempaan. 2 x 2mg rivatril on ollut siinä sivussa koko ajan /vrk (sen lihasten rentoutuksen takia (estää spasmeja/vähentää/lievittää). Sitten on ollut noita muita masareita ja bentsot muihin vaivoihin mikä on asia erikseen. Tasaisessa nousussa ollaan oltu, että lääkkeen vahvuus on noussut, nyt kuitenkin vain 2 lääkettä otettavana vuorokaudessa, pahimmillaan se oli 6-10 eri lääkettä puhumattakaan kuinka monta kertaa päivässä, taisi pahimmillaan olla siellä 30 pilleriä / vrk, joten nyt todella tyytyväinen ja kivunhoidon vaste hyvä. parempi sisuskaluillekin ja vatsalle kun ei miljoonaa pilleriä päivässä syö, myöskin lääkekustannukset /kk on noin 20-30e luokkaa, parhaillaan oli 200-300e/kk ja huonompi kivunlievitys.
Asia onkin sitten eri miten tästä rimpuillaan pois sitten joskus jos saadaan selkä kuntoon (Kuitenkin varoiteltu, että aina tulee präkäämään, joten tiedä sitten siitä lääkkeettömästä elämästä tuleeko sitä enään). Kuitenkaan en ole väärinkäyttänyt koskaan lääkkeitäni (lukuunottamatta 2 suicidi yritystä), ja ryyppäämään mennessä olen jättänyt ottamatta ilta-annoksen (vaikka kyllä se siellä veressä on, muttei kumminkaan niin suurissa määrissä kuin juuri otettunu ennen ryyppäämistä).

Sitä se on. Ihan alusta asti saanut kipupoliltakin pelkkää vittuilua vaikka mikään ei ole vihjannut väärinkäytöstä tai mistään muustakaan ongelmasta. Tk:n kautta olen aina saanut parhaiten lääkkeitä kipuun ja muutenkin ihmisarvoisemman kohtelun. :slight_smile: Yksityistä en ole vielä kokeillut, mutta todennäköisesti kunnallisen tk:n ja yksityisen välillä käyn valintaa sitten jos ja kun kivun kanssa ei pärjää ilman lääkkeitä.