kiitosketju

Me Lopettajat
21

Enhän minä tulkitse Raamatun kertomuksia, muuten kuin toteamalla että Luukkaan kirjoittama syntymätarina on todennäköisesti sepitettä. Jos vatvomme ylipäätään sitä, miten totuudenmukaisia ja historian valossa realistisia Raamatussa kuvatut tapahtumat ovat, pelaamme vain eri todennäköisyyksillä. Valokuvia tai äänitteitä ei ole yhtään, ei myöskään kovin luotettavia silminnäkijähavaintoja. Edes evankeliumien kirjoittajat eivät olleet todistamassa henkilökohtaisesti tapahtumia joita kuvaavat. :exclamation:

Luukkaan jouluevankeliumi on todennäköisesti sepitettä, koska historiankirjoitukset eivät tunne kyseistä verollepanoa, ja Herodeksen kuten Kyreniuksen valtakaudetkin taitavat sijoittua vähän eri aikaan. Muut evankeliumit eivät kerro mitään yksityiskohtaista Jeesuksen syntymästä, saati että se olisi tapahtunut Beetlehemissä.

Onkin ilmeistä, että Luukas on sepittänyt tarinan niin että se sopii Vanhan Testamentin profetioihin.

Kaanan häiden episodi mainitaan myös vain yhdessä evankeliumissa, joka viittaa kyseessä olevan melko todennäköisesti sepitteen.

Miksi ihmeessä pyrkisin tulkitsemaan Raamatun kertomuksia tai Jeesuksen sanomisia muuksi kuin mitä niissä kirjaimellisesti sanotaan? Sanan selittäminen ja loputtomat tulkinnat jääköön niiden huoleksi, joille Jeesuksen sanomisilla on jokin syvempi emotionaalinen tai ideologinen merkitys.

Sama pätee ns. “tarkoituksiin”. Minulla on tieteellinen maailmankuva, ja olisin hyvin kiinnostunut jos tieteellisesti validi historiantutkimus osoittaisi vaikkapa että Jeesus on oikeasti noussut kuolleista, siis myös fyysisesti eikä vain vertauskuvallisesti.
Sama pätee neitseestä syntymisen ihmiseen, tai Jumalan olemassaoloon. Ei minulla ole muuta “tarkoitusta” niiden suhteen, kuin totuuden etsintä, niin kuin tieteessä yleensäkin.

Neitseellinen syntymä, ja ihmeteot olisivat tavattoman kiinnostavia asioita jos ne pystyttäisiin altistamaan tieteelliselle tutkimukselle. Vähän niin kuin että tähän tietokoneeni näytölle ilmestyisi yht äkkiä teksti: “Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Lopeta rienaus ja seuraa minua!” Olisin oitis valmis uskomaan, jahka vakuuttuisin ettei kyseessä olekin joku vitsikäs hakkeri.

Näin ei kuitenkaan tapahdu. Vaikka huutaisin taivaalle “Jumalaa ei ole!”, salama ei iske minuun, eikä kuuma kivi putoa taivaasta päähäni. Koska en usko Jumalan rangaistuksiin, olen niille immuuni. Tietysti sattumalta voi tapahtua mitä tahansa. Voi olla että tässä kirjastossa räjähtää pommi juuri kun olen kirjoittanut nämä sanat nettiin, tai jään tänään auton alle.
Sattuma riepottelee meitä, mutta mikään kosminen kaiken näkevä ylituomari tuskin vahtii sanojani, ja langettaa minulle sanojeni tai tekojeni vuoksi julmia rangaistuksia, julmempia kuin lapsuuden tukkapölly.

Ihmisellä on luontainen taipumus nähdä sattuman oikuissa tarkoituksia ja johdatusta. Joku amerikkalainen saarnaaja piti tsunamia rangaistuksena ruotsalaisille (kyllä: ruotsalaisille!) johtuen siitä, että Ruotsissa oli erotettu virastaan fundamentalisti-pappi joka oli solvannut sukupuolivähemmistöjä.
Tällainen ajatuksenjuoksu on kuumottavan tyypillistä uskonnolliselle ajattelulle, vaikka suuri osa Suomen tapauskovista ja maltillisista ev.luterilaisista sanoutuukin toki moisesta irti.

22

Tämä kaikki tapahtuu ihmisen aivoissa. Aivoissa piilee tietty molekyylirakenne, joka altistaa jotkut ihmiset uskonnollisille kokemuksille enemmän kuin toiset.
Nuo mainitsemasi nidekokemukset tapahtuvat myös aivoissa.

Jokunen vuosi sitten uutisoitiin, että tiettyjä aivojen osaa stimuloimalla voidaan saada ihminen näkemään vaikka ihan oikea enkeli. Deliriumissa puolestaan alkoholi on vaikuttanut aivoihin niin, että ihminen voi nähdä hyvin toden tuntuisia demoneita tai hirviöitä.

Psykdedeelisiä huumeita käyttävät tietävät myös, että aivoihin vaikuttavilla huumeilla saadaan aikaan tiloja, joita ei voi selittää sellaiselle joka ei ole samaa kemikaalia kokeillut.

Eivät uskonnolliset tai ylimaalliset kokemukset sen kummempia ole. Kaikki on aivokemiaa, ystävät hyvät. :bulb:

23

[Poistettu riidanhaastamista -Päihdelinkin moderaattori]

24

[Poistettu riidanhaastamista -Päihdelinkin moderaattori]

25

Otin kantaa vain väitteeseesi että asia x on “raamatun vastaista”. Sanoin että se mikä on “raamatun vastaista” riippuu tulkintatavasta. Sen jälkeen annoin esimerkin yhdestä raamatun kohdasta normista poikkeavasta tulkinnasta. That’s it.

Jos vatvotte - ketä “teillä” sitten tarkoitatkin - sitä, miten totuudenmukaisia ja historian valossa realistisia Raamatussa kuvatut tapahtumat ovat, jään takavasemmalle haukottelemaan.

Tuossa ei ole yhtikäs mitään riidanhaastamista. Kuin myöskään Lasolin kommentissa. Jos ei vadelmamunkin tarkoituksellisen provokatiiviseen vuodatukseen voi heittää läpällä että suksi alkoi taas lipeemään, niin sitten on moderaattorilla totinen petraamisen paikka objektiivisuudessa ja tasapuolisuudessa moderoinnin suhteen. On todella epätasapuolista tämä sensuuri jälleen. Puhumattakaan millaisia asiattomuuksia täällä on kököttänyt iät ja ajat - ja kököttää vieläkin - täysin moderoimatta. :angry:

Tuleekohan tästä nyt taas banni ku menin moderointia arvostelemaan… :unamused:

26

Niinhän se usein menee, että petraamisen paikka on jollakulla muulla kuin itsellä. Virheet ja syyt ovat muissa, ei koskaan itsessä.

Minusta olisi kauheaa, jos itseään ja omia näkemyksiään ei voisi koskaan kyseenalaistaa tai tarkistaa, taikka ei olisi varaa myöntää koskaan itse tehneensä virheitä. Olisi perin raskasta olla täydellinen ja erehtymätön, ja nähdä erehtyväisyyttä ja virheitä vain muissa.

Juuri itsensä kyseenalaistaminen ja itsekritiikki on myös tieteen ominaisuus. Vain uskonnossa on erehtymättömyyttä, kiveen hakattuja pyhiä totuuksia, betoniin valettua oikeassa olemista.

Minä olen mielelläni väärässä. Kenties erehdyn näkemyksessäni Luukkaan evankeliumista, ja tarina on täsmälleen totta ja tapahtunut juuri niin kuin evankeliumi kertoo. Ilman väärässä olemista emme oppisi paljonkaan.

Joka tapauksessa on hedelmätöntä vatvoa ees taas sitä mitä keskustelussa on jo sanottu. Olemme jo kaikki lukeneet mitä on sanottu. Paitsi sen mitä moderaattori on poistanut, minä en ole lukenut, mutta empä usko menettäneeni mitään tärkeää ja sellaista pointtia, joka olisi saanut minut tarkistamaan ja muuttamaan mielipiteitäni.

Jos jonkun mielipide ei miellytä ja sen tulkitsee sen vuoksi “tahalliseksi provokatiiviseksi”, kannattaa katsoa peiliin.
Meillä on mielipiteen vapaus, ja saamme kirjoittaa ja sanoa ääneen mitä mieltä olemme vaikkapa uskonnosta tai politiikasta. Uskontoja saa kritisoida, poliittisia puolueita saa kritisoida, ideologioita saa kritisoida.
Jos joku katsoo parhaaksi vastata kritiikkiin henkilökohtaisuuksiin menemällä, se on lähinnä nolostuttavaa.

AA;takin on tällä foorumilla kritisoitu iät ja ajat, ja kritisoidaan edelleen. Olisipa kummaa jos muita instituutioita ei saisi kritisoida, varsinkin kun monista niistä ei ole ollut senkään vertaa apu alkoholinkäytön lopettamiselle.

27

Mutta aivokemialla ei voi selittää Universumia, itseämme ja luomakuntaa… tai sitten TÄMÄ ON TODELLAKIN MATRIX!!

28

^ Totta, Kalevi. Fyysikot ja fysiikan, kosmologian ja tähtitieteen professorit osaisivat antaa parempia vastauksia kuin minä. Totuus kuitenkin on, että itse asiassa tiedämme (tai ne oppineet tietävät) universumin synnystä ja elämän kehittymisestä enemmän, kuin maallikot ounastelevatkaan.

Yksinkertaiesti kuitenkin osaan sanoa, että kaikki materia, myös me itse, niin eloton kuin elollinen aine, koostuu atomeista ja molekyyleistä. Nämä muodostavat keskenään erilaisia joukkoja ja yhteenliittymiä, joista kaikki koostuu.
Aikojen saatossa ja vuosimiljoonien kuluessa atomit järjestyivät niin, että elämä kehittyi eräälle planeetalle, joka sattui sijaitsemaan juuri sopivalla etäisyydellä eräästä tähdestä.

Tieteellinen tai naturalistinen (a-teistinen = ei-teistinen) maailmankuva ei suinkaan kiellä merkityksiä, arvoja tai henkevyyttä, saatikka ole kyynistä tai ilotonta.
Tieteen ääressä saa haltioitua, hihkua innosta, fiilistellä oivalluksista, siinä kuin hengellisessä herätyskokouksessakin.

Tieteellinen (a-teistinen) maailmankuva ei myöskään kiellä moraalin, etiikan ja ihanteiden, eli arvojen merkityksiä ihmiselle.

Sekulaari humanisti, kuten minä, uskoo elämän arvostamisen tärkeyteen. Kuten usein siteeraan professori Brian Coxia: “Elämä universumissa on hyvin harvinaista, ja siksikin se on arvokasta ja säilyttämisen arvoista”.

29

Kiitosketjussa kun ollaan, niin laitan kiitoksen. Ei se luultavasti perille mene, ei ehkä kiitoksen kohde tätä palstaa seuraa. Mutta voihan sitä toivoa?

Kiitos tuntemattomalle naiselle, joka puutuit keskusteluun bussimatkalla jostain jonnekin jonain viime syksyn iltana.

Istuin bussissa, kotiin menossa. Ei ollut montaa matkustajaa, takana muutama nuori, harrastuksistaan kai tulossa, joku torkkuva humalainen , keskiosassa minä ja kaveri jonka kasvot hämärästi jostain muistin. ehkä samassa koulussa joskus, työpaikalla…tai, mikä todennäköisintä, kapakassa niihin aikoihin kun minäkin niissä pyörin.

Hänkin kai tunti minut jotenkin tutun näköiseksi, kun kerran juttelemaan aloimme. Matkaa oli, minulla pitempään, hänelläkin puolen tunnin verran autossa istumista. Rönsyilimme, jutustelussa. Elämästä, jaksamisesta, mielenterveydestä, ja lopulta viinasta. Mies selvitti suhdettaan viinaan, sanoi irti pyrkineensä sen kymmenet kerrat mutta sitä lopullista eroa ei vaan tunnu tulevan. Selvä mies oli nytkin, ,itta niin vakuutti että taitaa olla vain ajan kysymys, kun ote herpaantuu ja jälleen mennään. Hymähti ja mutisi jotain kohtalostakin …ei ehkä sentään ihan tosissaan.

Juomisesta ja juomatta olemisesta minullakin mielestäni sanomista oli ja olisi, mutta en minä siihen retkahteluun vastauksia tiennyt… enkä varmaksi tiedä vieläkään. Jotain siinä puhelin, kuitenkin, ja olin mukana hänen mietiskelyssään.

Toisella puolen käytävää, selkä bussin menosuuntaan, istui nainen. Ehkä viisissäkymmenissä, kauniskin, pikemmin hento, fiksun ja sympaattisen näköinen, hymyillen ja olemukseltaan kuin kirkkokuoron mainokseen värvätty pullantuoksuinen perheenemäntä laitettuna ja vaatetettuna siihen malliin ettei sitä tyylikokonaisuutta ollut ainakaan hätäisesti kirpputorilta haalittu. Siis sellainen jonka pelkkä paikallaolo jo sai satunnaisesti tutustuneet äijänrontit viereisillä penkeillä hiukan varomaan puheitaan, välttämään niitä sopimattomia sanoja ja hiukan hiljentämään ääntään.

mutta, vähän ilkikurisestikin vilkaisten tuo rouva alkoikin ottamaan osaa keskusteluumme.
Sanoi ensimmäiseksi sen, että ei kannata luopua toivosta. Jollain kerralla se onnistuu. Ja suunnilleen näin hän sen selitti:

Alkoholismi on vankikoppi. Vankikoppi jonka ihminen itse mieleensä rakentaa. Ihminen ja viina ovat siellä kopissa, eristettynä ulkomaailmasta, ihminen viinan ja vankisellinsä ehdoilla.
Ja pienen tauon pitäen nainen sanoi tietävänsä asian , kun oli itse siinä kopissa ollut.

Mutta siihen menneeseen elämäänsä hän ei alkanut meille kurkistusaukkoja tekemään. Hän kertoi mahdollisuuksista.

Ihminen voi nostaa viinat pois kopistaan, sulkea oven ja jäädä itse koppinsa vangiksi. Vahtia itseään menemästä ulos maailmaan ja viinojensa luokse, ja samoin joka hetki vahtimaan ettei viina tule sisään. Harvoja seiniä on tiivistettävä, lukkoja laitettava, ovea ja ikkunaa pönkitettävä ja valppaana valvottava, lakkaamatta. Ja kuitenkin, niin usein tarkkaavaisuus hetkeksi herpaantuu ja on niin helppoa avata viinalle ovi, se tulee kuin kotiinsa. Ja on kuin kotonaan, ei lähde kuin satunnainen vieras lähtisi kun ilta koittaa. Kyllä viina koppinsa tuntee.

Ja on toinen mahdollisuus.
Ihminen voi potkaista oven auki, jättää viinat sinne koppiin, kävellä itse ulos maailmaan, taakseen katsomatta. Joka askeleella se harmaa koppi jää kauemmas, ja kuta kauempana on, sen raskaampi olisi matka sinne takaisin. Matkalla ehtisi moneen kertaan miettiä, asettuisiko todella taas sinne asumaan. Monta suuntaa, monta tietä ja polkua on edessä, sivuilla, kaikkiin suuntiin. Kun on tarpeeksi kauas vankilastaan kulkenyt, ei halua valita sitä sitä ainoaa polkua joka vie takaisin vankikoppiin.

Ei ollut minullakaan lisättävää. Jotain samansuuntaista olin tiennyt itsekin , mutta tuo oli minusta selkeästi esitetty, ei minusta ollut sitä parantelemaan. Se matkakaverini, huomasin, jäi tosissaan ajattelemaan. Ilme kertoi, että tuossa avautui jotain aivan uutta näkökulmaa - ehkä se, että voikin olla helpompia vaihtoehtoja kuin itsensä ympärivuorokautinen vartiointi …jokin vapaampi elämäntapa.

En tiedä, vaikuttiko, ja miten, tuo bussimatka hänen elämäänsä. Ei ole sattunut kaveri vastaan tulemaan.
Minulle jäi siitä syysillan kotimatkasta mukava muisto, ja siksi…menköön nyt tähän kiitospalstalle kiitos tuntemattomalle, ja miksei samalla niille muille tuntemattomille jollain matkalla sattumalta jonkun muun mietiskelijän kohtaaville, niille, joilla on just tuollaisessa sattumanvaraisessa tilanteessa aikaa kertoa että erilaisia vaihtoehtoja on. Ja että sen, mitä ei halua mukanaan kuljettaa, voi jättää taaksensa.

30

mies metsänreunasta kirjoitti

Kerronpa minäkin eräästä, vielä keskeneräisestä jutusta. Puhelimeni soi tuntemattomasta numerosta, vastasin ja humalaiselta kuulostava miesääni mainitsi asiasta, josta olimme aamupäivällä muka puhuneet. Totesimme pian, että väärään numeroon oli soittanut. Kerrankos sitä humalassa sattuu totesimme. Ehkä tunnin päästä mies soitti uudelleen ja alkoholi siinä tuli heti puheeksi. Kerroin miten olen päässyt siitä eroon. Kun selvisi, missä hän asuu, totesin, että olen muutaman päivän päästä siellä jo aikaisemmin sovituilla asioillani. Sovittiin siinä sitten missä tavataan ja jutellaan.

Ensi viikolla voin kertoa, tapasimmeko vai emme.

Tänään et ole yksin

31

Olinpas minä vitsikäs taas eilen.

poisto

32

Kai tuossa kiitoksen paikka on. Tekniikan kehittymistä ja ennenkaikkea sen käyttöä myös hyviin asioihin voi kiittää.

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005070024.html?utm_medium=social&amp%3Butm_content=www.hs.fi&amp%3Bshare=22c1f0ada8c4a6d607ba633c2df48f84&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share

Saman jutun loppupuolelta voisi lainata yhden tärkeän asian.

“”Koko väestön juominen on vähentynyt kymmenen viime vuoden ajan. Täysi-ikäiseksi tuleminen ja nuori aikuisuus kuitenkin muodostavat piikin koko väestön alkoholinkäytössä.””
Tuossa lienee se asia johon itsekukin voi jollain tavalla kohdalle omalla ympäristössään vaikuttaa.

33

Kiitosketju kun on:
Olen kiitollinen siitä, että päässäni jokin naksahti. Siis positiivisesti naksahti. Olen kiitollinen, että olen juomatta. Aivan ihmeellistä koko juttu. Tänäänkin kävelin alkon ohitse ja kiitollisena katsoin, oikein tuli hyvä mieli siitä, että enää minun ei tarvitse mennä sinne viinaa hakemaan. Saan olla juomatta!!
Kuinka monta kertaa ajattelin, että on pakko vähentää. Että jos en saa vähennettyä helmikuuhun mennessä, niin on pakko hakea apua. En hakenut apua. No, jos en saa vähennettyä lokakuuhun mennessä, on ihan pakko hakea apua. En saanut, en hakenut. Jos taas en saa vähennettyä helmikuuhun mennessä… Ja vaan join enemmän ja enemmän. En viikkoa voinut ilman viinaa olla, välillä kaksi päivää teki tosi tiukkaa, mutta sitten otinkin vaikka viisi iltaa putkeen. Ja joka kerta kännit.
Ja sitten vaan, naks, ja se oli siinä.
Ajattelin jossain vaiheessa kirjoittaa itselleni ylös, minkälaista juomiseni oli viimeiset 2 tai 5 vuotta, etten unohda. Että tiedän, mitä en halua enää ikinä.
Mutta siis kiitos. Ja siis teille plinkkiläisille. Juttuja lukiessa jossain vaiheessa vaan naks.

34

kiitos tästä raittiista aamusta.
olo hieman epätietoinen, kiinni ottamaton, vaikea oikein kuvata tai tietää miltä tuntuu…
ja silti luotan että selviydyn, käännän tämänkin päivän ihan hyväksi; asennoidun avoimesti
ja koetan nähdä asioiden hyvän puolen.
kiitos kv:lle elämästä

35

Ketju kun lähti liikkeelle Trumpista, niin palataan hetkeksi häneen. Terveiset Suomesta, eli…
Yes, America first, but maybe Finland is second? :smiley:

areena.yle.fi/1-3983488

36

^ Toi oli kyllä oikeesti hyvä. :laughing: Nauran edelleen joka kerta kun katson sen. Varmaan kymmenes kerta jo. Tarkkailen josko joku uusi maa olisi jo tehnyt uuden videon. No gän duu. Kaikki muut maat lopettivat videoiden tehtailemisen varmaan just siksi, koska tää finland oli niin täydellinen. :sunglasses:

Siis todellakin isänmaallinen olo.

37

Yes, America first, but maybe Finland is second? :smiley:

Trump on muuten ollut raitis koko ikänsä. Meksikon viennistä 80% suuntautuu USA:n ja Meksikoon tehdään 29 miljoonaa matkaa vuodessa USA:sta (UK:n vain 2,9 miljoonaa) jotenka Meksiko on niin riippuvainen USA:n taaloista että sen on pakko istua neuvottelupöytään eikä Meksiko voi estää muurin laajentamista (muuria muuten on jo osalla rajaa).

En tiedä onko uimaräpylävaltio sitten kakkonen.