^No voi harmi, huonoa tuuriakin on sit sulla ollu mukana…
Tohon ylemmäs just editoin noita eri vaihtoehtoja noista oikeista opiaateista, tai on väärin sanoa “oikeista” koska onhan bupre esim. huomattavasti tehokkaampi kuin vaikka morfiini. Bupren kipua lievittävä vaikutus on vaan aika heikko siinä vaiheessa kun olet jo jonkun aikaa sitä käyttäny, ainaki itellä tuntuu nykyään kun kohta 10v oon käyttäny, et ei kipuun auta millään tavoin.
Sit on hankala neuvoa mitään lisä roipetta joka auttais kipuun yhtäaikaa norspanin ja teemujen kans, ei ainakaan tältä istumalta tuu muuta mieleen kun tramal, joka vois auttaa juurikin sen kivun peittämiseen.?
Jos joku viisaampi tietää hyvän yhdistelmän bupre+?? niin minäkin olisin mielenkiinnolla kuuntelemassa, tarviis itekin nimittäin joskus ton niskan ja selän takia vähän helpotusta…
Tuon kivun hoidon alkaessa munpiti lopettaa tramal ja 400Mg/vrk lopetin seinään ja 6*300Mg lyrikaa niin sain nejä 150Mg lyrtsiä ettei lopetus ole kaameaa.
^ Jep, eipä ole, ei. Morfiinissa, kun voi nostaa annosta vaikka kuinka korkealla, jos toleranssi alkaa nousta, kun buprella taas tulee katto vastaan ja siitä ei enää pääse läpi vaikka vetäisi kilokaupalla ko. roipetta. Kaikki ovat toki yksilöitä ja jollakin toimii lääke X paremmin ja toisella taas lääke Y, mutta omasta puolestani voin sanoa, että mopo ja ylipäätään oikeat, siis morfiiniksi metaboloituvat, opparit toimivat kipuuni paljon paremmin, kuin bupre. Esim. kodeiini, joka on lähes miedointa tavaraa, auttaa mulla kipuun paremmin, kuin noukkuannos buprenorfiinia, vaikkei se muuten edes “tuntuisi missään”.
Soitin neurolokille joka sanoi et vaihdetaan laastaria, itsekkin tykkään laastarista kun ei tule pahaa oloa ja nousuja ja laskuja. En tiedä mitä laastareita meinaa kokeilla, toivottavasti ei samaa kuin armeijassa polvikipuun. Panivat pirut clotamin laastarilla polveen, syy etten suostunut leikkaukseen ja kahden vuoden kotiutukseen. Sanoin että kerran tulin mutta en tule toiste, passissa lukee tulo A2 kunto ja lähtö A1. Esikunta patteriin panivat, silloin palvelusta ei voinut keskeyttää sanomalla ettei huvita kuten nykyään.
Lääkäri uskoi heti tuon blokkaamisen muttei tykänny tramalin otosta, sanoi et varovasti sitten ja max 200Mg päivässä. Mulla mahaava ja yksi burana niin oksennan verta, siksi varmaan varovat. Ihmetteli mistä tramalia saisin, mulla jäi 7 askia ku piti lopettaa…
Tota, tosta avaat sieltä alempaa sen “teho” alavalikon kautta taulukon, niin sieltäpä se löytyy…
Morfiinin suhteellinen teho on siinä laitettu 1 ja sen mukaan on laskettu muiden opioidien teho, ja Huom. en puhu bupren kivunlievitys tehosta, siitä mainitsin kirjoituksessani että se ei auta kipuun kun on käyttäny kauemmin.
Mutta buprenorfiini on siinä taulukossa morfiinin verrattuna 24 kertainen teholtaan, et kyllä se sillä tietyllä annoksella millä vahvuus lasketaan on HUOMATTAVASTI vahvempaa tavaraa.!
Morfiinissa ei ole ns. kattovaikutusta eli sitä voit ottaa enemmän ja enemmän jolloin se teho voimistuu, mut tietyllä annoksella bupre on 24 kertaa vahvempaa.
Veikkaan et kun sulla on noin kovia kiputiloja ja pahana toi, niin Durogesic-laastari sieltä paukkuu… Eli vaikuttava aine on fentanyyli ja sit ku on hävinny ne bupret verestä niin tolla fentalla vääntyy naama mutkalle…
Siis EN tässä hehkuta fentaa, eli se on vahvimpia oppareita mitä ihmisille yleensä annetaan ja sen kans on noudatettava annos-ohjeita ehdottomasti, vaan tarkoitin et sulla Neuro pitäis kyl kivut hellittää mikäli sen määräävät.!
Joo ei siinä ole oikeastaan sen ihmeempää, ihme ettei lekuri ole lääkkeitä määrätessään jo tuota hoksannu. Bupre sitoutuu reseptoreihin siellä pää-nupissa niin “tiukkaan” et se ei anna minkään muun opparin vaikuttaa, ja jos alla on entistä jotain muuta niin se blokkaa ne pois.
Ainut on naloksoni mikä pääsee bupren ohi vaikuttaa, mut se nyt ei huumava aine olekaan vaan lääke esim. övereihin.
Joo nythän sulla on vaihtoehtoja mistä suorastaan valita, kun sen bupre-laastarin saat pois. Sen jälkeen toimii kaikki yleiset opparit ym. kovemmat kipulääkkeet.
Taulukon mukaan buprenorfiini on myös yli kymmenen kertaa heroiinia vahvempaa, hmm. No jos se on totta, että buprea tarvittaisiin hyvin paljon pienempi määrä samaan vaikutukseen (kunnes buprella tulee katto vastaan), niin se ei mielestäni ole kuitenkaan hyvä mittari kuvaamaan aineiden suhteellisia voimakkuuksia päihteinä tai lääkkeinä. Yleensä buprenorfiini luokitellaan about keskivahvaksi opioidiksi ja morfiini taas vahvaksi.
^Juu voi olla, en ala väittelee asiasta kun ei omat tiedot tän “narkki-farmaseutin” tasoa ylemmäs yllä…
Tästä on ollu juttua ja pallottelua aiemminkin, ja minua itseänikin ihmetytti toi taulukon tulos minkä linkitin aiemmin. Eikä pelkkä wikipedia vaan asiasta on muillakin sivuilla tietoa, ja niin niissä näkyy vaan olevan.? En tiedä miten toi asteikko on tehty ja millä vertailu annoksella opioideja on siinä vertailtu.??
Sen tiedän kyllä jo kymmenen vuoden bupre kokemuksella, ettei se kipulääkkeeksi sovi kuin ihan sellaisille joilla ei ole mitään toleranssia oppareihin (niinku tossa aiemminkin mainitsin). Kyllä se alkuvaiheessa kipua poistaa/turruttaa kun olen esim. katkonut/murtanut kylkiluuni bupre päissään kesken työpäivän, enkä huomannu koko asiaa kun monen viikon jälkeen sattumalta keuhko-röntgenissä.
Mut heti kun olet kauemmin käyttäny ja alkaa tolet nousta, niin se kipua poistava vaikutus häviää…
Vaan olipa kuin vahvaa tai laimeaa, niin tän paskan takia ei kannata väittelemään meidän alkaa… :mrgreen:
Mutta varoituksena niille jotka eivät ole buprea kokeilleet tai suunnittelevat kokeilevansa, niin ei kannata!! Tai jos oot jo kokeillu niin jätä ihmeessä se siihen, siitä et saa muuta kun pirullisen koukun ja rahanmeno reiän.!
Onhan niillä ne joskus hyvinkin vittumaiset kääntöpuolensa ja riippuvuus, asiaan, kuin asiaan, on yleensä perseestä, mutta mä olisin erittäin todennäköisesti tehnyt itsemurhan jo kauan sitten ilman oppareita. Tuskinpa opiaatit sunkaan elämääsi vain jostakin ihan varkain tulivat ts. eiköhän sullakin jokin hyvä syy ollut niitä vetää ja jäädä vieläpä koukkuun. No, itsekin tässä olen hiljalleen lopettelemassa oppariuraani, kun vanhemmiten ei niin pahoin enää ole masentanut, enkä koe saavani noista enää irti mitään sellaista, minkä vuoksi koukussa kannattaisi kiemurrella. Toistaiseksi vieroittautumiseni tällä omalla metodillani(En nyt sitä tässä jaksa tarkemmin kerrata, mutta bupresta, kovista oppareista puhumattakaan, olen ollut irti lokakuusta lähtien) on sujunut varsin kivuttomasti, mutta saa nähdä, mitä tuleman pitää sitten joskus, kun kaikki o-lääkkeet olisi tarkoitus nollata .
Nuo buprenorfiini vastaa sitä ja tätä opiaattia/opioidia niin ja niin, sillä ja tällä annoksella -taulukot ovat kyllä aika mutkat suoriksi -meiningillä vedettyjä, eli käytännössä tuo vertailu ei toimi, koska a) buprella tulee tosiaan se katto vastaan, jonka jälkeen suurempien annoksien vetäminen on silkkaa tuhlausta, koska eivät vain yksinkertaisesti toimi, kun taas muista oppareista saa kiskottua oloja vaikka maailman tappiin saakka, jos rahat riittävät ja Seppo toimittaa kamaa sen verran suosiollisesti , että on varaa ylitellä aina oma nk. perustolensa, ja b) bupren vaikutus poikkeaa muutenkin hieman oikeista oppareista, kun se on sellainen omanlaisensa hassu aine.
^^Ei kyllä ne minun käyttämät ovat vahvempia. :mrgreen: Tuolla puheessa olleella mittarilla alkoholi olisi erittäin heikko huume. Mutta joo en sitä mitenkään hyvin ihmeelisenä asiana pidä, jos bupre vaikuttaisi sen, mitä vaikuttaa jo erittäin pienellä annoksella. Kyllä minä aina olen sen melko potentiaaliseksikin käsittänyt.
"Opioidien psykologinen vaikutus on voimakas euforian tunne ja mahdollisten huolten katoaminen ja fyysisesti kivuntunteiden katoaminen, mitkä saavat ihmisen olon tuntumaan äärimmäisen hyväksi (euforia) ja vaivattomaksi, mutta samaan aikaan vaihtelevasti väsyneeksi ja yleisesti hitaaksi ja laiskaksi.
Suurinta osaa opioideista käytetään polttamalla, oraalisesti tai suonensisäisesti. Suurten annostusten tai voimakkaiden opidoidien käyttö muistuttavat nukkumista, mutta ihminen on silti hereillä lamaantuneessa ja euforisessa tilassa: opioidit ovat narkoottisia ja voivat aiheuttaa narkoosin. Buprenorfiini on Suomen huumeiden käyttäjien keskuudessa yleisin opioidi.
Opioidien säännöllinen käyttö aiheuttaa toleranssin kasvamista sekä ruumiillista että henkistä (psykologista) riippuvuutta, joka ilmenee vieroitusoireina aineen poistuttua elimistöstä…"
Mut jos tosta taulukosta on yhtään mihinkään, niin noi Etorfiini ja Karfentaniili olis aikalailla tiukkaa tavaraa…
Kymmenentuhatta kertaa mopoa vahvempaa, ja sata kertaa vielä fentaakin vahvempaa.!!
Mihin helv… tollasia rohtoja käytetään, norsujako ne noilla laittaa nukkuu vai miks on kehitelty noin tajuttoman vahvoja droppeja.?
Vois olla itellä viihdekäytössä pieniä annostelu vaikeuksia, jos meinais vaikka Karfentaniilistä tehdä sellaisen pienen “tunnelmaa rentouttavan” setin…“Eli mitataas tästä nyt sit 0,00001mg setit jokaiselle” :mrgreen:
^ Käsittääkseni nuo superopparit on tarkoitettu nimenomaan norsunkaatoon ja nyt tarkoitan sitä ihan kirjaimellisesti . Saisi olla jo aika pirun tarkka ja hyvä anestesialääkäri, että noita pystyisi annostelemaan ihmiselle edes kutakuinkin turvallisesti. Eivät ole mitään pikkunistien parempi överit, kuin vajarit -kamaa sitten ensinkään :mrgreen: .
Laitetaas vaikka tähän ketjuun: Mä olen ollut nyt siis lokakuun puolivälistä saakka tyystin irti bupresta. Kodeiinilla pidän itseni kunnossa, eli sitä menee päivittäin, päivästä riippuen(Mieliala, kuinka paljon pitää tehdä sitä sun tätä, ummetuksen määrä ) 180-600 mg(eroteltuna), jotka otan useammassa erässä päivän mittaan, jotta tuo kantaisi, kun varsin lyhytvaikutteista on. Vähintään 2 krt./pvä. siis otan, useimmiten jaan tuon kolmeen ottokertaan. Fyysinen puoli on ihan okei, eli eipä tässä kovin reflaiselta tunnu. Palelua mulla olisi joka tapauksessa näillä ilmoilla, vaikka olisin ottanut mitä , mutta se ei todellakaan ole mitään sietämätöntä, vatsan tuo kodeiini pitää väliin liiankin rauhallisena(Ummettanut mua aina paljon pahemmin, kuin ns. feikkiopparit) ja itse asiassa kodeiini on kipujen kannalta nyt parempi vaihtoehto, kuin bupre, joka toimii mulla kipuun huonommin, kun koipiani alkaa herkästi kolottaa ihan sen vuoksi, että pitää juoksennella tuolla pakkasessa mun raakkikunnollani.
Psyyke on muuten ihan kunnossa, eli masennusta tai ahdistusta ei ole mainittavissa määrin. Usein mielialani on jopa tosi hyvä ja ahdistuslääkitykseksi riittää mainiosti max. 4 mg klonatsepaamia päivässä, eli mun ihan lääkärin määräämä annokseni, väliin pärjään ihan hyvin paljon vähemmälläkin. Se ainut juttu, mikä tässä nyt häiritsee, on se, että mulla on alkanut puskea vihamielisiä ajatuksia toisia ihmisiä kohtaan. Saatan esim. miettiä jotakin kostoa tyypille X, joka teki mulle niin ja näin joskus kauan sitten, vaikkei kyse olisi edes mistään isosta jutusta ja tuntea halveksuntaa tyyppiä Y kohtaan ihan jonkin mitättömän asian Z vuoksi. Tässähän ei ole mitään uutta, eli olin aikoinani hyvinkin vihainen nuori nainen ja nämä nykyiset tuntemukseni ovat vain pieni häivähdys siitä kaikesta. Mitään pahaa en myöskään todellakaan ole tekemässä kenellekään, enkä edes haluaisi.
Avautumiseni pointti lienee siinä, että olen jotenkin pettynyt itseeni, että tunnen tällaista paskaa, vaikka luulin päässeeni siitä eroon terapian ym. avulla. Tämä siis tunnetasolla. Järjelläni ajatellen en ole huolissani, koska tämä on todella kevyttä vs. se oikea vihamielisyyteni ja tiedän tämän toki kuuluvan prosessiin, kun vieroittautuu ja toki muutenkin, kun tässä on tehnyt ison työn psyykensä kanssa. Jotenkin vain tuntuu hirveältä takapakilta, että ylipäätään tuollaisia ajatuksia/tuntemuksia puskee päähän .
^No ainaki yks juttu minkä bupre aiheuttaa, niin tulee heti mieleen ja käy tohon sun tilanteeseen kuin nyrkki silmään…
Eli buprehan tekee ihmisestä pidemmällä käytöllä “tunnevammasen zombin” eli mikään ei enää tunnu niin voimakkaasti kuin ilman. Olipa asia iloinen tahi surullinen, tai vaik veemäinen niin sä vaan “oot ja möllötät” jos noin vois pukea sanoiksi mitä yritän sanoa…
Omalla tavalla hyvä asia niille jotka haluaa elämänsä rauhoittumaan ja vakautumaan jollekkin tietylle tasolle, mut enempi se on vittumainen asia kun et osaa juuri nauraa tai itkeä. Kaikki on vaan sitä samaa “tasaista” day after day…
Et olisko sullakin kyse just tosta, et kun alat päästä psyykkisestikin hiljalleen bupresta irti, niin alkaa se tunne puolikin muuttua sinne ns. normi-tasolle joka ilman tän kemikaalin aivojen sotkemista kuuluis sulla olla.?
En tiedä, tuli vaan ekana mieleen kun oon itsestäni huomannu saman asian. En oikeasti muista milloin olisin itkenyt viimeks, varmaan ehkä sillon kun juniori synty eikä ollu bupren paskaa sotkemassa ajatuksia. Ja täs on kummiski matkalla tapahtunu sen jälkeen sellasia juttuja, joissa normaali kaverin ehkä kuuluis tirauttaa pikku kyyneleet…
Aiempiin viesteihin kommenttina, että olisi aika hölmöä hypätä bupresta suoraan fentanyyliin ja ohittaa oksikodoni, koska sit ei ole enää mitään, johon vaihtaa, jos kivut ovat pahenevaa laatua ja toleranssit tunnetusti kasvaa. Vaikkei oksikodonia olekaan laastarina, on oxycontinit kuitenkin pitkävaikutteisia ja siinä tarqiniqissa on mukana naloksoni ummetusta estämässä (väärinkäyttöä toki myös). Ja oksikodoni sopii hyvin muiden lääkkeiden kanssa: en muista että mulla olisi ikinä ollut mitään haasteita lääkeyhdistelmien kanssa, kun peruslääkkeenä on toi oksikodoni.
.
, että on varaa ylitellä aina oma nk. perustolensa, ja b) bupren vaikutus poikkeaa muutenkin hieman oikeista oppareista, kun se on sellainen omanlaisensa hassu aine.
:mrgreen:
, mutta se ei todellakaan ole mitään sietämätöntä, vatsan tuo kodeiini pitää väliin liiankin rauhallisena(Ummettanut mua aina paljon pahemmin, kuin ns. feikkiopparit) ja itse asiassa kodeiini on kipujen kannalta nyt parempi vaihtoehto, kuin bupre, joka toimii mulla kipuun huonommin, kun koipiani alkaa herkästi kolottaa ihan sen vuoksi, että pitää juoksennella tuolla pakkasessa mun raakkikunnollani.
.
